Keskinäinen testamentti puolison kanssa

Puolisoiden väliset keskinäiset testamentit ovat yleinen tapa varmistaa toisen puolison taloudellinen turva toisen kuoleman jälkeen. Testamentin muoto ja sisältö vaikuttavat merkittävästi siihen, miten omaisuus jakautuu, miten leski saa käyttää sitä ja millaisia veroja perilliset maksavat.

Miksi testamentti kannattaa laatia? Tässä artikkelissa käsittelemme erityisesti hallintaoikeustestamenttia ja omistusoikeustestamenttia sekä niiden merkitystä puolisoiden omaisuuden ja perintöverotuksen näkökulmasta. Lisäksi vertailemme avioliiton ja avoliiton oikeudellisia eroja testamenttien suhteen.

Hallintaoikeustestamentti – käyttöoikeus ilman omistusta

Hallintaoikeustestamentilla leski saa oikeuden käyttää ja hallita vainajan omaisuutta, mutta ei omistusoikeutta siihen. Tämä tarkoittaa, että leski voi esimerkiksi asua vainajan omistamassa kiinteistössä tai saada tuottoa vainajan sijoituksista, mutta hän ei voi myydä tai luovuttaa omaisuutta ilman perillisten suostumusta. Aviopuolisolla on suoraan lain nojalla asumissuoja yhteiseen kotiin, mutta avopuoliso ei saa asumissuojaa lain nojalla. Avopuolison aseman voi turvata testamentilla.

Hallintaoikeustestamentti on verotuksellisesti edullinen, sillä perintöverotus kohdistuu vain omistusoikeuden saaviin perillisiin. Lesken hallintaoikeutta ei veroteta, mikä voi vähentää merkittävästi kokonaisverotaakkaa. Perilliset vähentävät hallintaoikeuden arvon perinnöstään, joten käyttöoikeus pienentää omistajille maksettavaksi jäävää perintöveron määrää.

Hallintaoikeustestamentti soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa halutaan turvata lesken taloudellinen asema, mutta samalla varmistaa, että omaisuus säilyy suvussa tai siirtyy tietylle perillisryhmälle lesken kuoleman jälkeen.

Esimerkki:
Puolisot ovat tehneet keskinäisen hallintaoikeustestamentin, jolla eloonjäänyt puoliso saa hallintaoikeuden vainajan omaisuuteen. Vainajan omaisuuteen kuuluu kiinteistö ja tilivaroja. Kodin omistusoikeus siirtyy vainajan lapsille ja leski saa asua talossa elinikäisesti. Lapset saavat hallintaoikeuden omaisuuteen lesken kuoltua. Hallintaoikeustestamentti ei anna leskelle oikeutta käyttää pesän rahavaroja lesken itsensä hyväksi. Ne eivät ole lesken varoja, vaan ne ovat väliaikaisesti hänen hallinnassaan. Leskellä on oikeus varojen tuottoon eli rahavarojen osalta korkoon.

Omistusoikeustestamentti – täydet oikeudet omaisuuteen

Omistusoikeustestamentilla leski saa omistusoikeuden vainajan omaisuuteen. Omistusoikeustestamentti soveltuu tilanteisiin, joissa puolisot haluavat varmistaa lesken täydellisen taloudellisen itsenäisyyden ja vapauden omaisuuden hallinnassa.

Täysi omistusoikeustestamentti antaa leskelle täyden määräysvallan esimerkiksi myydä tai lahjoittaa omaisuutta. Täyden omistusoikeuden saaja saa määrätä omaisuudesta myös testamentilla. Rajoitettu omistusoikeustestamentti sen sijaan estää leskeätestamenttaamasta omaisuutta eteenpäin, koska rajoitettu omistusoikeustestamentti sisältää toissijaismääräyksen eli kuka on seuraava perillinen lesken kuoltua. Rajoitettu omistusoikeustestamentti sallii kuitenkin omaisuuden myymisen.

Omistusoikeustestamentti ei tuo samanlaisia veroetuja kuin hallintaoikeustestamentti. Leski maksaa perintöveroa saamastaan omaisuudesta, ja myöhemmin toissijaiset perilliset maksavat veroa, kun omaisuus siirtyy heille lesken kuoleman jälkeen. Tämä voi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, mikä kannattaa huomioida testamenttia laadittaessa.

Esimerkki:
Puolisot määräävät keskinäisessä testamentissaan, että koko omaisuus siirtyy täydellä omistusoikeudella eloonjääneelle puolisolle. Leski voi myydä, lahjoittaa tai testamentata omaisuutta haluamallaan tavalla, eikä rintaperillisten asema rajoita häntä. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus lakiosaan.

Avioliitto ja avoliitto – oikeudelliset erot

Avioliitossa olevilla puolisoilla on perintökaaren mukaan oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja pitää hallussaan tavanomaista koti-irtaimistoa, vaikka testamenttia ei olisi laadittu. Aviopuoliso lain mukaan perii vainajan, jos rintaperillisiä ei ole.

Avoliitossa puolison oikeudellinen asema on huomattavasti heikompi. Avopuolisolla ei ole perintöoikeutta eikä automaattista oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Näin ollen avopuolisoiden on erityisen tärkeää laatia testamentti, jos he haluavat turvata toistensa aseman.

Testamentin laatiminen

Testamentti on tärkeä juridinen asiakirja, joka on laadittava tarkoin lakia noudattaen, jotta se on pätevä. Sen laatiminen itse ilman asiantuntijan apua voi johtaa virheisiin, jotka tekevät testamentista riitautettavan. Selkeä ja yksityiskohtainen testamentti vähentää riskiä siitä, että perilliset riitauttavat omaisuuden jakamisen, tai että testamenttia tulkittaisiin väärin. Tämä on erityisen tärkeää avoliitossa ja tilanteissa, joissa omaisuus koostuu erilaisista omaisuuseristä, kuten yrityksistä, sijoituksista tai kiinteistöistä.

Juristimme auttaa teitä testamentin laadinnassa. Varmistamme, että kaikki lakitekniset seikat ja yksityiskohdat tulevat varmasti huomioiduiksi. 

Meiltä saat testamentin laadinnan tai päivityksen kiinteään 300 euron hintaan. Koska palvelemme etänä, hinta ei sisällä testamentin todistamista. Kahden esteettömän todistajan tulee allekirjoittaa testamentti samanaikaisesti testamentintekijän kanssa.

Ota meihin yhteyttä. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido teitä mihinkään.