Testamentin moite – Milloin ja miten testamenttia voi moittia?

Testamentti on ainut asiakirja, jolla henkilö voi määrätä omaisuudestaan kuolemansa jälkeen. Testamentin laatiminen on yksilön oikeus, mutta testamentin tulee olla laissa määriteltyjen muotovaatimusten mukainen ja ilmentää aidosti vainajan tahtoa. Jos testamenttiin liittyy epäselvyyksiä tai epäillään, että se ei ole pätevä, saattaa tulla kyseeseen testamentin moite. Testamentin moite on keino, jolla perilliset tai muut oikeudellisen intressin omaavat tahot voivat kyseenalaistaa testamentin pätevyyden. Tässä artikkelissa tarkastelemme testamentin moitetta eri näkökulmista ja käytännön esimerkkien avulla.

Mikä on testamentin moite?

Testamentin moite tarkoittaa testamentin pätevyyden riitauttamista tuomioistuimessa. Moitekanteen tarkoituksena on kyseenalaistaa testamentin oikeusvaikutukset joko siksi, että se ei täytä lain asettamia vaatimuksia, tai koska testamentti on laadittu olosuhteissa, jotka tekevät sen pätemättömäksi. Moitekanteella voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten vainajan omaisuus jaetaan, sillä jos testamentti julistetaan pätemättömäksi, vainajan omaisuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti.

Kenellä on oikeus moittia testamenttia?

Testamentin moitekanteen voi nostaa vain sellainen henkilö, jolla on oikeudellinen intressi asiassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilö, joka moittii testamenttia, menettää testamentin vuoksi jotakin, mihin hänellä muutoin olisi oikeus. Moiteoikeus koskee seuraavia:

1. Rintaperilliset
   Rintaperilliset eli vainajan lapset (tai heidän jälkeläisensä) ovat lakimääräisiä perillisiä ja oikeutettuja lakiosaan. Jos testamentti loukkaa lakiosaa, rintaperillinen voi moittia testamenttia. Tällöin testamenttia saatetaan joutua oikaisemaan niin, että lakiosa turvataan.

2. Puoliso tai muut lakimääräiset perilliset
   Jos testamentti sulkee pois lesken tai muut lakimääräiset perilliset (kuten vanhemmat tai sisarukset), he voivat moittia testamenttia edellyttäen, että heillä olisi ollut oikeus periä vainaja ilman testamenttia.

3. Testamentin edunsaajat
   Jos testamentista laaditaan uusi versio, joka kumoaa aiemman testamentin, alkuperäiset edunsaajat voivat moittia uutta testamenttia, jos he katsovat sen olevan pätemätön.

4. Velkojat
   Jos testamentti loukkaa velkojien oikeuksia, myös velkoja voi pyrkiä riitauttamaan sen.

5. Muut erityistapaukset
   Joissakin tilanteissa, joissa henkilö ei ole lakimääräinen perillinen tai testamentin edunsaaja, hän voi pyrkiä moittimaan testamenttia, jos hän pystyy osoittamaan oikeudellisen intressinsä.

Millä perusteilla testamenttia voidaan moittia?

Testamentin moitteen perusteet voivat olla juridisia tai liittyä testamentin laatimisen olosuhteisiin. Yleisimmät perusteet ovat:

1. Muotovirheet
   Testamentti on pätemätön, jos se ei täytä perintökaaren edellyttämiä muotovaatimuksia. Testamentin tulee olla kirjallinen, kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti todistama sekä laadittu siten, että todistajat ovat tietoisia sen olevan testamentti. Jos esimerkiksi todistajat eivät ole olleet paikalla yhtä aikaa tai testamenttia ei ole allekirjoitettu asianmukaisesti, se voi olla pätemätön.

2. Pakko, painostus tai petos
   Jos testamentin tekijään on kohdistettu painostusta, uhkailua tai petollista toimintaa, testamentti voidaan katsoa pätemättömäksi. Esimerkiksi jos joku manipuloi tekijää muuttamaan testamenttia omaksi edukseen, testamentti voidaan moittia.

3. Testamentintekijän oikeustoimikelvottomuus
   Testamentintekijä ei saa olla kykenemätön ymmärtämään oikeustoimensa merkitystä esimerkiksi sairauden, mielenterveysongelmien tai heikentyneen tilan vuoksi. Jos perilliset voivat osoittaa, että testamentintekijä oli oikeustoimikelvoton testamenttia tehdessään, testamentti olla pätemätön.

4. Lakiosan loukkaus
   Rintaperilliset voivat moittia testamenttia, jos se loukkaa heidän lakiosaoikeuttaan. Lakiosa on puolet rintaperillisen lakimääräisestä perintöosuudesta. Tällaisessa tapauksessa moite koskee vain lakiosaa, ei koko testamenttia.

5. Aiemman testamentin syrjäyttäminen ilman perustetta
   Jos uusi testamentti laaditaan ja se syrjäyttää aiemman, aiemman testamentin edunsaajat voivat riitauttaa uuden testamentin, jos he epäilevät sen olevan pätemätön.

Testamentin moitteen oikeusvaikutukset

Jos testamenttia moititaan ja tuomioistuin julistaa sen pätemättömäksi, testamentti menettää oikeusvaikutuksensa kokonaan tai osittain. Pätemättömyyden seurauksena vainajan omaisuus jaetaan seuraavasti:

1. Lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti, jos muuta testamenttia ei ole.
2. Aiemman pätevän testamentin mukaisesti, jos sellainen on olemassa.

Jos testamentti todetaan vain osittain pätemättömäksi, esimerkiksi lakiosan loukkaamisen vuoksi, jää testamentti voimaan siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa lakiosavaatimusten tai muiden pätemättömyysperusteiden kanssa.

Määräaika testamentin moittimiselle

Testamentin moite on pantava vireille tuomioistuimessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi moittijalle. Jos moitekannetta ei nosteta määräajassa, testamentti tulee lainvoimaiseksi, eikä sen pätevyyttä voida enää riitauttaa.

Juristi apuna testamentin moittimisessa

Testamenttiin liittyvien riitojen ratkaiseminen vaatii huolellista juridista arviointia ja oikeudenkäyntiprosessiin perehtymistä. Juristimme ovat perehtyneet perintöoikeuteen ja riidanratkaisuun ja avustavat moitekanneprosessissa sekä ennen kanteen nostamista käytävissä sovintoneuvotteluissa.

Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään.