avoliitto arkistot - Law Clinic

Yhteisomistuksen purku

”Entinen puolisoni ei suostu myymään yhteisesti omistettua kotiamme. Mitä voin tehdä, jotta saan oman osuuteni asunnosta/kiinteistöstä?”

Yhteisomistus syntyy, kun avio- tai avopuolisot hankkivat yhteisen kodin. Yhteisomistuksia syntyy myös perinnönjaoissa. Mikäli puolisot eivät saa sovittua yhteisesti omistetun omaisuuden jakoa, joudutaan turvautumaan pesänjakajaan tai yhteisomistuslain mukaiseen menettelyyn. Yhteisomistus on mahdollista purkaa tai yhteisomistuksen kohde voidaan määrätä uskotun miehen hoidettavaksi.

Avioliitto ja pesänjakaja

Aviopuolisoiden yhteisomistus voidaan purkaa osituksessa. Avioliittolain 85 §:n mukaan puoliso voi osituksessa tai omaisuuden erottelussa vaatia yhteisen omaisuuden jakamista. Mikäli aviopuolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen osituksen toimittamisesta, voi toinen puolisoista hakea pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajalla on toimivalta toimittaa ositus puolisoiden välillä, mutta pesänjakajan toimivalta ei ulotu määräämään siitä, että toisen puolison tulisi lunastaa toisen puolison osuus yhteisestä kodista, eikä pesänjakaja voi velvoittaa toista puolisoa hyväksymään toisen puolison esittämää lunastussummaa. Pesänjakaja voi kuitenkin hakea oikeudelta luvan asunnon myymiseen, jos katsoo sen olevan paras vaihtoehto.

Avoliitto

Avoliittolain 5 §:n mukaan yhteisomistussuhde on vaatimuksesta purettava. Avoerossa suoritetaan omaisuuden erottelu ja kumpikin puolisoista pitää omistamansa omaisuuden. Jos yhteisesti omistetun omaisuuden jakamisesta ei saada sovittua, niin yhteisomistus täytyy purkaa yhteisomistuslain mukaisessa menettelyssä eli toimittamalla käräjäoikeudelle hakemus yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

Hakemus käräjäoikeudelle yhteisomistussuhteen purkamiseksi

Yhteisomistussuhteen purkamista haluava osapuoli voi hakea käräjäoikeudelta määräystä omaisuuden myymiseksi yhteisomistussuhteen purkamista varten, jos toinen osapuoli (tai muut osapuolet) ei suostu vapaaehtoisesti omaisuuden jakamiseen, myyntiin tai lunastamiseen.

Edellytyksenä myyntiluvalle on, että esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai alentaisi huomattavasti asunnon tai kiinteistön arvoa. Käräjäoikeuden tulee määrätä, miten myyminen on toimitettava. Asunto tai kiinteistö voidaan määrätä myytäväksi huutokaupalla, jos yhteisomistajat eivät löydä yhteistä näkemystä myyntitavan toimittamisesta. Käräjäoikeus voi yhteisomistajan vaatimuksesta vahvistaa alimman hinnan, jolla asunto tai kiinteistö saadaan myydä.

Asunnon tai kiinteistön myyntiin ja kauppahinnan jakamiseen voidaan tarvittaessa määrätä uskottu mies. Uskotun miehen tulee myydä yhteisesti omistettu esine vuoden kuluessa siitä, kun uskotun miehen määräys on tullut lainvoimaiseksi.

Voimme laatia hakemuksen käräjäoikeudelle yhteisomistussuhteen purkamiseksi, joten otathan meihin yhteyttä tarvittaessa.

Seuraa Law Clinicia somessa

Avoliitto ja hyvitys

Avoliittolaki eli laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta koskee yhteistaloudessa asuvia parisuhteen eli avoliiton osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Avoehtosopimuksella avopuolisot voivat sopia ennakkoon sitovasti avoliittolain mukaisen hyvityksen maksamisesta.

Avoerossa noudatetaan nimiperiaatetta eli kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Yhteinen omaisuus jaetaan puoliksi tai mahdollisesti muun omistussuhteen mukaisesti. Avoerossa puolisoilla ei ole samanlaisia oikeuksia toistensa omaisuuteen kuin avioliitossa.

Ongelmatilanteita aiheutuu silloin, jos toinen avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta ja yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Omaisuuden erillisyys voi kohtuuttomaan lopputulokseen esimerkiksi silloin, kun omaisuutta on avoliiton aikana hankittu vain toisen avopuolison nimiin, tai kun omaisuus on hankittu yhteisiin nimiin, mutta hankinta on rahoitettu toisen avopuolison varoilla. Tällaisissa tilanteissa avopuolisolla voi olla oikeus saada hyvitystä yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta.

Mikä katsotaan yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi?

Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai jokin muu näihin verrattava syy.

Avopuoliso voi olla oikeutettu hyvitykseen esimerkiksi silloin, jos puoliso on maksanut toisen lainaa pois, tai jos toinen on jäänyt kotiin esimerkiksi hoitamaan lapsia ja täten huolehtimalla kotitaloudesta on mahdollistanut sen, että toinen puoliso on voinut keskittyä työelämäänsä ja kartuttaa omaa omaisuuttaan. Hyvitykseen voi oikeuttaa myös merkittävien rakennus- tai korjaustöiden tekeminen taikka investoinnit toisen omaisuuden hyväksi. Myös avopuolison avustaminen yritystoiminnassa voi oikeuttaa hyvitykseen, jos yritystoiminnan omistaja saa työpanoksesta perusteetonta etua. Edellytyksenä hyvityksen saamiselle on se, että puolisoiden panos yhteistalouden hyväksi on avoliiton aikana ollut epätasapainossa.

Milloin hyvitysvaatimus ei ole aiheellinen?

Hyvityksen tarkoituksena ei ole tasata avopuolisoiden omaisuutta. Yksinomaan se, että avopuolisoiden omaisuudet ovat erisuuruiset, ei oikeuta hyvitykseen. Hyvitys ei myöskään ole minkäänlainen korvaus avoliiton päättymisestä tai siihen johtaneista syistä. Avopuolisolla ei ole oikeutta hyvitykseen, jos yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.

Miten hyvitystä vaaditaan?

Hyvityksestä sovitaan keskenään tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Ellei pesänjakajaa ole haettu, asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Hyvitysvaatimusta koskeva kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Jos omaisuuden erottelua ei ole toimitettu, hyvitysvaatimusta koskeva kanne tulee nostaa kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.

Laissa ei ole säädetty, missä muodossa hyvitys on maksettava tai voidaan maksaa. Hyvitys voidaan maksaa myös muina varoina kuin rahana.

Mikäli mietit juristin palkkaamista, otathan meihin yhteyttä. Voimme auttaa hyvitysvaatimuksen laatimisessa ja sen esittämisessä.