Avioliitto ja avoliitto ovat Suomessa yleisimmät parisuhteen muodot, mutta niiden juridinen asema ja vaikutukset eroavat merkittävästi toisistaan. Molemmissa suhteissa on omat oikeudelliset ja taloudelliset piirteensä, jotka vaikuttavat esimerkiksi omaisuuden jakamiseen, velkojen vastuuseen ja perintöoikeuteen.
Tässä artikkelissa vertailemme avioliittoa ja avoliittoa keskeisten oikeudellisten näkökulmien kautta.
Avioliiton ja avoliiton määritelmät
Avioliitto on laillisesti vahvistettu parisuhteen muoto, joka solmitaan vihkimisellä ja rekisteröidään väestötietojärjestelmään. Avioliittoon sovelletaan avioliittolakia, joka säätelee puolisoiden oikeuksista ja velvollisuuksista.
Avoliitto on kahden henkilön yhdessä asumiseen perustuva parisuhde ilman virallista vihkimistä. Avoliiton kesto ja taloudelliset järjestelyt voivat vaikuttaa sen juridiseen merkitykseen, erityisesti avoliittolain mukaisissa tilanteissa. Avoliittolakia sovelletaan avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai joilla on yhteinen lapsi.
Omaisuuden jakaminen liiton päättyessä
Avioliitto:
Ositus: Avioliiton päättyessä puolisoiden netto-omaisuus jaetaan osituksessa tasan, ellei avioehtosopimusta ole tehty ja se määrää toisin. Tasajaon perusteella kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteisestä omaisuudesta, vaikka omaisuuden omistussuhteet olisivat toisin.
Avioehto: Pariskunta voi sopia omaisuuden erillisyyden säilyttämisestä avioehtosopimuksella. Ilman avioehtoa myös yksin hankittu omaisuus jaetaan osituksessa. Myös lahjakirjalla tai testamentilla on voitu poissulkea toisen puolison oikeus omaisuuteen.
Avoliitto:
Omistusoikeuden mukainen jako: Avoliiton päättyessä kumpikin osapuoli pitää oman omaisuutensa. Yhteisesti hankittu omaisuus jaetaan omistussuhteiden mukaan.
Hyvitys: Jos toinen puoliso on hyötynyt toisen varoista tai työpanoksesta merkittävästi, voi heikompi osapuoli vaatia hyvitystä avoliittolain nojalla.
- Sopimus avoeron varalta: Avopuolisot voivat laatia niin sanotun avoehtosopimuksen, jolla suojataan kummankin osapuolen taloudellisia oikeuksia sekä selkeytetään omistajuutta ja vastuita eron tai toisen puolison kuoleman varalta.
Velat ja vastuut
Avioliitto:
Avioliitossa kumpikin puoliso vastaa omista veloistaan. Yhteisistä veloista, kuten yhteisestä asuntolainasta, puolisot vastaavat yhdessä.
Osituksessa otetaan huomioon myös puolisoiden velat.
Avoliitto:
Perintöoikeus ja lesken asema
Avioliitto:
Leskellä on aina lakisääteinen oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, ellei koti ole jonkun muun omistama.
Puolisoilla on perintöoikeus toistensa omaisuuteen, jos testamenttia ei ole tehty, eikä vainajalla ole rintaperillisiä. Perintöjärjestys vaikuttaa perinnön jakautumiseen ja puoliso perii vasta silloin, jos lapsia ei ole.
Leskellä on avio-oikeuden perusteella oikeus vainajan omaisuuteen, jos puolisoilla ei ole avioehtosopimusta.
Avoliitto:
Avopuolisot eivät peri toisiaan ilman testamenttia.
Jos avopuoliso kuolee, leski voi jäädä asumaan yhteiseen kotiin vain, jos hän omistaa asunnon tai saa testamentin kautta käyttöoikeuden. Lesken lakisääteistä asumissuojaa ei ole.
Hyvitysvaatimus voidaan esittää myös kuolinpesälle, jos avoliitto on päättynyt kuolemaan ja toinen puoliso katsoo, että hänellä on oikeus hyvitykseen.
Lapsiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet
Avioliitossa on isyysolettama, joka tarkoittaa, että avioliitossa syntynyt lapsi oletetetaan aviomiehen lapseksi. Avoliitossa taas isyys on tunnustettava erikseen.
Lapsen huoltajat määräytyvät lapsen syntymän perusteella. Vanhemmat, jotka ovat lapsen syntyessä avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia automaattisesti lain nojalla. Jos taas vanhemmat ovat avoliitossa lapsen syntyessä, on huoltaja tällöin lapsen äiti yksin. Avoliitossa lapsen huolto isälle tai yhteishuoltajuudeksi tulee erikseen vahvistaa.
Avioliitto ja avoliitto vertailussa
| Avioliitto | Avoliitto |
|---|
Omaisuuden jako | Tasajaon periaate, ellei avioehtoa. | Omistusoikeus määrää jaon. |
Perintöoikeus | Puolisot perivät toisensa ilman testamenttia, jos ei ole rintaperillisiä. | Ei perintöoikeutta ilman testamenttia. |
Velkavastuu | Yksilöllinen, mutta yhteisvelat jaetaan molempien vastuulle. | Omavelkaisuus ilman yhteisiä sitoumuksia. |
Suoja liiton päättyessä | Ositusoikeus antaa suojaa. | Hyvitys antaa rajallista suojaa. |
Yhteenveto
Avioliitto ja avoliitto eroavat toisistaan juridisesti, erityisesti omaisuuden jaon ja perintöoikeuden osalta. Avioliitto tarjoaa enemmän suojaa taloudellisesti heikommassa asemassa olevalle osapuolelle, kun taas avoliitto korostaa yksilön omaisuuden erillisyyttä. Molemmissa parisuhteissa on tärkeää laatia sopimuksia, kuten avioehto tai testamentti, jotka selkeyttävät taloudellisia järjestelyjä ja ehkäisevät riitatilanteista.
Jos sinulla on kysyttävää avioliiton tai avoliiton juridisista kysymyksistä tai tarvitset apua asiakirjojen laadinnassa, ota meihin yhteyttä. Tilanteesi alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.
