Julkaistu

Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanominen

Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanominen

”Haluan irtisanoa määräaikaisen vuokrasopimukseni. Vuokrasopimuksessa ei ole sovittu sopimussakosta. Olenko velvollinen maksamaan vuokran määräaikaisuuden loppuun saakka?”

Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi lähtökohtaisesti irtisanoa ilman käräjäoikeuden päätöstä. Käräjäoikeus voi irtisanoa määräaikaisen vuokrasopimuksen vain erityisin laissa määritellyin perustein. Vuokralaisen puolelta erityinen peruste voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun vuokralaisen sairaus, toisella paikkakunnalla olevat opinnot, työ tai puolison työ edellyttävät muuttoa ja sopimuksen päättämistä. Vuokranantajalle voi syntyä erityinen peruste määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomiseen esimerkiksi silloin, jos vuokranantaja yllättäen tarvitsee asunnon omaan tai perheenjäsenensä käyttöön.

Jos määräaikainen vuokrasopimus puretaan asianmukaisella perusteella, on sopimuksen toisella osapuolella oikeus saada kohtuullinen korvaus sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä hänelle aiheutuneesta vahingosta. Kohtuullinen korvaus vastaa yleensä 1–2 kuukauden vuokraa tapauksesta riippuen. Kohtuullinen korvaus voidaan myös perustaa kärsityn vahingon määrään, jolloin vahingonkorvauskuluja voivat olla vuokralaisen irtisanoessa esimerkiksi uuden vuokralaisen etsimisestä aiheutuvat kulut sekä vuokranmenetys ajalta, kun asunto on tyhjillään. Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa on myös voitu sopia sopimussakosta, jolloin sovittu sakko tulee maksettavaksi.

Asia kannattaa aina pyrkiä sopimaan vuokranantajan kanssa ilman, että mennään käräjäoikeuteen. Asian vieminen käräjäoikeuteen on tarpeen vain, jos vuokralainen ja vuokranantaja eivät pysty sopimaan tilanteen ratkaisemisesta keskenään. Sopimus määräaikaisen vuokrasopimuksen purusta on syytä olla tarkka ja kirjallinen. Me Law Clinicilla osaamme auttaa sopimuksen laatimisessa, otathan meihin yhteyttä.

Mikäli sinulla heräsi aiheesta lisää kysymyksiä, voit varata Law Clinicin juristille puhelinneuvonta-ajan, jossa saat oikeudellista neuvontaa ja arvion, mitä tilanteessasi on tehtävissä.

Seuraa meitä somessa

Julkaistu

Ennakkoperintö vai lahja?

Ennakkoperintö vai lahja?

Omaisuuden luovutusta koskeva määrittely  ennakkoperinnöksi tai lahjaksi tehdään yleisesti verotuksellisista syistä. Ennakkoperintö on perittävän eläessään perilliselleen antama lahjoitus tai muu lahjaluontoinen etuus. Rintaperilliselle, eli lapselle, lapsenlapselle jne, annettu lahja katsotaan pääsäännön mukaan ennakkoperinnöksi (ennakkoperintöolettama), jollei esimerkiksi lahjakirjassa toisin määrätä tai muuten olosuhteista päätellen ole muuta katsottu tarkoitettavan.

Ennakkoperintöjärjestelmä on tahdonvaltainen eli lahjan antajalla on valta päättää, pidetäänkö lahjaa ennakkoperintönä vai ei. Lahjan antajan tahto täytyy kuitenkin muistaa mainita lahjakirjassa tai testamentissa, onko lahja rintaperillisen ennakkoperintöä. Muutoin käytetään ennakkoperintöolettamaa. Lahjakirjat ja testamentit ovat ostettavissa Law Clinicin verkkokaupasta.

Lahjan antaja voi muuttaa ennakkoperintömääräystään myöhemmin. Jos lahjan antaja on esimerkiksi lahjakirjassaan määrännyt, että rintaperilliselle annettu lahja ei ole ennakkoperintöä, voi hän kumota kyseisen määräyksen testamentilla.

Muulle kuin rintaperilliselle annettua lahjaa ei pääsääntöisesti pidetä ennakkoperintönä, ellei perittävä ole erikseen niin määrännyt. Ennakkoperintöolettama koskee vain rintaperillisiä. Lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi, mikäli kaikille rintaperillisille on annettu samansuuruiset lahjat. Myöskään ainoan rintaperillisen saama lahja ei mene ennakkoperintöolettaman piiriin.

Ennakkoperinnön ja lahjan verotus

Lahjan antamishetkellä ennakkoperintö on juridisesti ja verotuksellisesti lahja. Lahjan saaja maksaa omaisuudesta lahjaveron lahjaverotaulukon mukaisesti. Alle 5000 euron lahjasta ei tarvitse maksaa veroa. Lahjan nimeäminen ennakkoperinnöksi ei siis tuo verosäästöjä lahjoitushetkellä, vaan vasta perittävän kuoltua.

Ennakkoperinnön keskeisin ero tavalliseen lahjaan on se, että ennakkoperintö vähennetään lahjan saajan perintöosuudesta perittävän kuoltua. Näin ollen jo maksettu lahjavero vähennetään perillisen perintöverosta. Perintöverotaulukon voit katsoa täältä.

Esimerkiksi perittävä A on antanut lapselleen B:lle 20.000 euron suuruisen ennakkoperinnön. B maksoi lahjaveroa 1.300 euroa. A:lta jää 80.000 euron perintö, joka jaetaan B:n ja toisen rintaperillisen C:n kesken. B:n saama 20.000 euron lahja lasketaan perintöveroon mukaan ja näin ollen 50.000 euron perintöveron määrä on 2.500 euroa. Määrätystä perintöverosta vähennetään jo maksettu lahjavero ja näin ollen B maksaa perintöveroa 1.200 euroa.

Mikäli sinulla heräsi aiheesta lisää kysymyksiä, voit varata Law Clinicin juristille puhelinneuvonta-ajan, jossa saat oikeudellista neuvontaa ja arvion, mitä tilanteessasi on tehtävissä. Mikäli mietit juristin palkkaamista, ota meihin yhteyttä. Autamme mielellämme perintösuunnittelussa.

Seuraa meitä somessa

Julkaistu

Yhteisomistuksen purku

Yhteisomistuksen purku

”Ex-puolisoni ei suostu myymään yhteisesti omistettua kotiamme. Mitä voin tehdä, jotta saan oman osuuteni asunnosta/kiinteistöstä?”

Yhteisomistus syntyy, kun avio- tai avopuolisot hankkivat yhteisen kodin. Yhteisomistuksia syntyy myös perinnönjaoissa. Mikäli puolisot eivät saa sovittua yhteisesti omistetun omaisuuden jakoa, joudutaan turvautumaan pesänjakajaan tai yhteisomistuslain mukaiseen menettelyyn. Yhteisomistus on mahdollista purkaa tai yhteisomistuksen kohde voidaan määrätä uskotun miehen hoidettavaksi.

Avioliitto ja pesänjakaja

Aviopuolisoiden yhteisomistus voidaan purkaa osituksessa. Avioliittolain 85 §:n mukaan puoliso voi osituksessa tai omaisuuden erottelussa vaatia yhteisen omaisuuden jakamista. Mikäli aviopuolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen osituksen toimittamisesta, voi toinen puolisoista hakea pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajalla on toimivalta toimittaa ositus puolisoiden välillä, mutta pesänjakajan toimivalta ei ulotu määräämään siitä, että toisen puolison tulisi lunastaa toisen puolison osuus yhteisestä kodista, eikä pesänjakaja voi velvoittaa toista puolisoa hyväksymään toisen puolison esittämää lunastussummaa. Pesänjakaja voi kuitenkin hakea oikeudelta luvan asunnon myymiseen, jos katsoo sen olevan paras vaihtoehto.

Avoliitto

Avoliittolain 5 §:n mukaan yhteisomistussuhde on vaatimuksesta purettava. Avoerossa suoritetaan omaisuuden erottelu ja kumpikin puolisoista pitää omistamansa omaisuuden. Jos yhteisesti omistetun omaisuuden jakamisesta ei saada sovittua, niin yhteisomistus täytyy purkaa yhteisomistuslain mukaisessa menettelyssä eli toimittamalla käräjäoikeudelle hakemus yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

Hakemus käräjäoikeudelle yhteisomistussuhteen purkamiseksi

Yhteisomistussuhteen purkamista haluava osapuoli voi hakea käräjäoikeudelta määräystä omaisuuden myymiseksi yhteisomistussuhteen purkamista varten, jos toinen osapuoli (tai muut osapuolet) ei suostu vapaaehtoisesti omaisuuden jakamiseen, myyntiin tai lunastamiseen.

Edellytyksenä myyntiluvalle on, että esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai alentaisi huomattavasti asunnon tai kiinteistön arvoa. Käräjäoikeuden tulee määrätä, miten myyminen on toimitettava. Asunto tai kiinteistö voidaan määrätä myytäväksi huutokaupalla, jos yhteisomistajat eivät löydä yhteistä näkemystä myyntitavan toimittamisesta. Käräjäoikeus voi yhteisomistajan vaatimuksesta vahvistaa alimman hinnan, jolla asunto tai kiinteistö saadaan myydä.

Asunnon tai kiinteistön myyntiin ja kauppahinnan jakamiseen voidaan tarvittaessa määrätä uskottu mies. Uskotun miehen tulee myydä yhteisesti omistettu esine vuoden kuluessa siitä, kun uskotun miehen määräys on tullut lainvoimaiseksi.

Mikäli sinulla heräsi aiheesta lisää kysymyksiä, voit varata Law Clinicin juristille puhelinneuvonta-ajan, jossa saat oikeudellista neuvontaa ja arvion, mitä tilanteessasi on tehtävissä. Mikäli mietit juristin palkkaamista, ota meihin yhteyttä. Voimme laatia hakemuksen käräjäoikeudelle yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

Seuraa meitä somessa

Julkaistu

Autokaupan purku

Autokaupan purku

”Olen ostanut käytetyn auton, jossa on ilmennyt vikoja lyhyen ajan kuluessa ostamisesta. Haluan purkaa kaupan.”

Jos ostamassasi käytetyssä autossa on virhe, saatat olla oikeutettu kaupan purkuun.  Ennen kaupan purkua tulee ensisijaisesti kyseeseen virheen korjaaminen. Jos myyjä ei korjaa virhettä, voi ostajalla oikeus hinnanalennukseen esimerkiksi arvioitujen korjauskustannusten verran. Autokaupan purku on vasta viimesijainen keino riitatilanteen ratkaisemiseksi ja se soveltuu lähinnä ei-vähäisiin virheisiin. Kaupan purkaminen edellyttää aina, että asia on ensin pyritty ratkaisemaan muilla keinoin. Mikäli useat korjausyritykset epäonnistuvat tai myyjä ei suostu korjaamaan virhettä, voi kaupan purku tulla kyseeseen.

Lainsäädännöllisesti on olennaista erottaa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset kaupat kahden yksityishenkilön välisistä kaupoista, koska näihin tilanteisiin soveltuvat eri lait.

Autoliikkeestä ostettu auto

Elinkeinonharjoittajalta ostettu auto on kuluttajansuojalain piirissä, mikä antaa ostajalle parempaa turvaa. Virhe kuuluu myyjän vastuulle, jos auto poikkeaa jollakin tavalla sovitusta tai myyjän antamista tiedoista. Ostajan on voitava luottaa siihen, että auto on sellaisessa kunnossa kuin kaikki myyjän antamat tiedot antavat ymmärtää. Ostaja voi odottaa autolta käyttökelpoisuutta (tieliikennekelpoinen) ja tietynlaista laatua.

Kuluttajansuojalain mukaan ostaja voi päättää korjataanko auto myyjän kustannuksella vai haluaako ostaja vaihtaa auton virheettömään. Näin ollen ostaja voi halutessaan kieltäytyä vian korjaamisesta, jollei se aiheuta myyjälle kohtuuttomia kustannuksia tai ylivoimaista estettä. Mikäli myyjä kieltäytyy korjaamasta autoa kustannuksellaan tai vaihtamasta autoa virheettömään, on ostajalla oikeus vaatia kaupan purkamista tai vähäisissä virheissä hinnanalennusta.

Myyjän vastuu ulottuu myös niin sanottuihin ”piileviin virheisiin”. Kuluttajansuojalain mukaan myyjä vastaa virheestä, joka oli autossa luovutushetkellä, vaikka virhe ilmenisi myöhemmin. Virheen oletetaan olleen olemassa tavaran luovutushetkellä, jos se ilmenee yhden vuoden kuluessa luovutushetkestä.

Yksityiseltä ostettu auto

Jos käytetty auto on ostettu yksityiseltä henkilöltä, kahden yksityishenkilön väliseen kauppaan ei sovelleta kuluttajansuojalakia vaan kauppalakia, jonka säännökset virheen määrittelyn osalta ovat kuluttajansuojalakia vastaavia. Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa ostaja ei voi turvautua kuluttajaneuvonnan apuun, eikä saattaa asiaa kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi.

Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa ostajan kannattaa tehdä virheestä ensin reklamaatio myyjälle. Jos reklamaatio ei johda sovintoon myyjän kanssa, voi ostaja viedä asian käräjäoikeuteen.

Mitä tehdä, kun myyjä kiistää virheen?

Tee kirjallinen reklamaatio myyjälle. Kirjallisen reklamaatiopohjan voit ostaa Law Clinicin verkkokaupasta. Reklamaatiosta tulee ilmetä virhe ja vaatimukset.

Jos reklamaatiosta huolimatta myyjä ei suostu virheen korjaamiseen, hinnanalennukseen tai kaupan purkamiseen, olkaa yhteydessä Law Clinicin juristiin. Koti- tai ajoneuvovakuutukseen kuuluva oikeusturvavakuutus yleensä kattaa juristin kulut autokauppaan liittyvässä riitatilanteessa.

Milloin myyjä ei ole vastuussa?

Myyjä ei ole vastuussa, jos kyseessä on luonnollinen kuluminen tai käyttövirheestä aiheutunut vika, tai jos myyjä on kertonut viasta ennen kaupantekoa, taikka jos vika johtuu huollon laiminlyömisestä, auton vääränlaisesta käsittelystä tai tapaturmasta.

Ostaja voi hankkia esimerkiksi puolueettoman asiantuntijan selvittämään, onko autossa myyjän vastuulle kuuluva virhe. Jos auto osoittautuu asiantuntijan selvityksessä virheelliseksi, ostajalla on oikeus vaatia myyjää korjaamaan virhe.

Mikäli sinulla heräsi aiheesta lisää kysymyksiä, voit varata Law Clinicin juristille puhelinneuvonta-ajan, jossa arvioimme, mitä tilanteessasi on tehtävissä. Mikäli mietit juristin palkkaamista, ota meihin yhteyttä. Voimme auttaa vaatimusten esittämisessä myyjälle.

Seuraa meitä somessa

Julkaistu

Perinnöstä luopuminen

Perinnöstä luopuminen

”Vanhempani kuolinpesä on varaton ja velkoja on enemmän kuin varoja. Onko minun mahdollista vetäytyä kuolinpesästä?”

Kuolinpesästä voi vetäytyä luopumalla perinnöstä. Perillinen tai testamentinsaaja voi luopua perinnöstä perittävän kuoltua. Perinnöstä luopuminen on mahdollista, mikäli perillinen tai testamentinsaaja ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin, joista voitaisiin katsoa hänen ottaneen perinnön vastaan. Perillinen ei ole saanut esimerkiksi ilmaista ottavansa perinnön vastaan tai määrätä perinnöstä eteenpäin.

Perinnöstä luopumiselle ei ole asetettu laissa tiettyä aikarajaa. Perinnöstä luopumisilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja asiakirja on allekirjoitettava, jotta luopuminen on pätevä. Perinnöstä luopumisilmoituksen voit ostaa Law Clinicin verkkokaupasta. Kun teet perinnöstä luopumusilmoituksen, älä määrää siitä, kenelle perintö tulee jälkeesi menevän. Tällöin toimi katsotaan luovutukseksi ja joudut maksamaan perintöveron ja perinnönsaaja joutuu maksamaan lahjaveron.

Luopumisilmoituksen voi tehdä kaikille kuolinpesän osakkaille, mutta myös yhdellekin kuolinpesän osakkaalle, pesänselvittäjälle tai pesänjakajalle tai testamentin toimeenpanijalle tehty ilmoitus on pätevä. Kun perinnöstä luopuminen on tapahtunut pätevästi, luopujalle ei määrätä perintöveroa.

Kun perillinen luopuu perinnöstä, hänen tilalleen perinnönsaajiksi tulevat hänen sijaantuloperillisensä. Perintöosuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti.

Mikäli perittävä on tehnyt testamentin, perinnöstä luopuminen voi tapahtua myös niin, että perillinen hyväksyy testamentin ja testamenttiin otetaan perillisen hyväksyntä, ettei hän tule moittimaan testamenttia.

Perinnöstä luopuminen ennakkoon

Perinnöstä voi luopua myös perittävän eläessä. Tällöin kyseessä on ennakkoluopuminen, joka tehdään perinnöstä luopumisilmoituksella tai hyväksymällä testamentti perittävän eläessä. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja asiakirja on allekirjoitettava, jotta luopuminen on pätevä. Luopumisilmoitus on osoitettava perittävälle, mutta luopuminen ei vaadi perittävän hyväksyntää.

Mikäli sinulla heräsi aiheesta lisää kysymyksiä, voit varata Law Clinicin juristille puhelinneuvonta-ajan, jossa saat oikeudellista neuvontaa ja arvion, mitä tilanteessasi on tehtävissä. Mikäli mietit juristin palkkaamista, ota meihin yhteyttä. Voimme auttaa tehokkaan luopumisilmoituksen laatimisessa.

Seuraa meitä somessa

Julkaistu

Vuokravakuuden palauttaminen

Vuokravakuuden palauttaminen

Vuokravakuus (tai takuuvuokra) on vuokralaisen antama rahallinen vakuus siitä, että vuokrasopimuksessa määritellyt velvoitteet, kuten vuokranmaksu ja huoneiston kunnossapito, tulee täytettyä. Vuokravakuus saa lain mukaan olla enintään kolmen (3) kuukauden vuokraa vastaava summa.

Kun vuokrasuhde päättyy, vuokranantaja on velvollinen palauttamaan vuokravakuuden vuokralaiselle viipymättä, ellei vakuuden palauttamisen eräpäivästä ole muuta sovittu. Vakuus tulee palauttaa täysimääräisenä, jos lakiin perustuvaa syytä vuokravakuuden käytölle ei ole.

Vuokravakuus ei ole mikään yleinen remonttiraha, jolla vuokranantaja remontoi asuntoa vuokralaisen vaihtuessa. Vuokravakuus on tarkoitettu sen varalle, jos vuokralainen jättää vuokrat tai vesimaksut maksamatta, lähtee asunnosta loppusiivousta tekemättä tai aiheuttaa vuokranantajalle muuta vahinkoa, esimerkiksi jos vuokralainen itse, lemmikki, lapsi tai vieras vahingoittaa asuntoa. Vuokralainen ei ole vastuussa huoneiston normaalista kulumisesta, kuten pintojen tummumisesta, taulujen kiinnittämisestä aiheutuneista jäljistä tai muista vastaavista, hitaasti aiheutuneista elämisen jäljistä. Vuokralainen saa vapaasti naulata tai porata asunnon seiniin reikiä, jollei sitä ole erikseen vuokrasopimuksessa kielletty. Edellä mainittujen normaalin kulumisen jälkien korjaamiseen vuokranantaja ei voi käyttää vuokralaisen vakuutta.

Mikäli huoneistoon on syntynyt vuokralaisen aiheuttamaa vahinkoa, vuokranantajan tulee laatia arvio syntyneistä vahingoista ja kustannuksista. voidaan vaatia esittämään esimerkiksi kuitti aiheutuneista kuluista. Loput vuokravakuudesta tulee palauttaa vuokralaiselle vahingon korjaamisen jälkeen.

Law Clinic suosittelee aina, että ennen vuokrasuhteen alkua tehdään asunnossa yhteinen alkukatselmus vuokranantajan kanssa ja kirjataan viat ja huomautukset vuokrasopimukseen. Viat kannattaa myös aina valokuvata. Lisäksi suosittelemme, että vuokravakuus talletetaan pankkiin erilliselle vuokravakuustilille. Vuokralainen avaa tilin, siirtää tilille vuokravakuussumman ja tili pantataan vuokranantajalle. Näin kumpikaan osapuoli ei pääse käyttämään rahoja sellaiseen, mihin ne eivät kuulu.

Jos vuokranantajan kanssa neuvottelu ei tuota tulosta, vuokravakuuteen liittyvät riidat voi viedä käräjäoikeuteen siviilioikeudellisena riita-asiana tai kuluttajariitalautakuntaan. Vuokranantajan laiton vuokravakuuden pidättäminen voi myös täyttää kavalluksen rikostunnusmerkistön.

Mikäli sinulla heräsi aiheesta lisää kysymyksiä, voit varata Law Clinicin juristille puhelinneuvonta-ajan, jossa saat oikeudellista neuvontaa ja arvion, mitä tilanteessasi on tehtävissä. Mikäli mietit juristin palkkaamista, ota meihin yhteyttä. Voimme auttaa vaatimusten esittämisessä vuokranantajalle.

Seuraa meitä somessa

Julkaistu

Avoliitto ja hyvitys

Avoliitto ja hyvitys

Avoliittolaki eli laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta koskee yhteistaloudessa asuvia parisuhteen eli avoliiton osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Avoehtosopimuksella avopuolisot voivat sopia ennakkoon sitovasti avoliittolain mukaisen hyvityksen maksamisesta.

Avoerossa noudatetaan nimiperiaatetta eli kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Yhteinen omaisuus jaetaan puoliksi tai mahdollisesti muun omistussuhteen mukaisesti. Avoerossa puolisoilla ei ole samanlaisia oikeuksia toistensa omaisuuteen kuin avioliitossa.

Ongelmatilanteita aiheutuu silloin, jos toinen avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta ja yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Omaisuuden erillisyys voi kohtuuttomaan lopputulokseen esimerkiksi silloin, kun omaisuutta on avoliiton aikana hankittu vain toisen avopuolison nimiin, tai kun omaisuus on hankittu yhteisiin nimiin, mutta hankinta on rahoitettu toisen avopuolison varoilla. Tällaisissa tilanteissa avopuolisolla voi olla oikeus saada hyvitystä yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta.

Mikä katsotaan yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi?

Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai jokin muu näihin verrattava syy.

Avopuoliso voi olla oikeutettu hyvitykseen esimerkiksi silloin, jos puoliso on maksanut toisen lainaa pois, tai jos toinen on jäänyt kotiin esimerkiksi hoitamaan lapsia ja täten huolehtimalla kotitaloudesta on mahdollistanut sen, että toinen puoliso on voinut keskittyä työelämäänsä ja kartuttaa omaa omaisuuttaan. Hyvitykseen voi oikeuttaa myös merkittävien rakennus- tai korjaustöiden tekeminen taikka investoinnit toisen omaisuuden hyväksi. Myös avopuolison avustaminen yritystoiminnassa voi oikeuttaa hyvitykseen, jos yritystoiminnan omistaja saa työpanoksesta perusteetonta etua. Edellytyksenä hyvityksen saamiselle on se, että puolisoiden panos yhteistalouden hyväksi on avoliiton aikana ollut epätasapainossa.

Milloin hyvitysvaatimus ei ole aiheellinen?

Hyvityksen tarkoituksena ei ole tasata avopuolisoiden omaisuutta. Yksinomaan se, että avopuolisoiden omaisuudet ovat erisuuruiset, ei oikeuta hyvitykseen. Hyvitys ei myöskään ole minkäänlainen korvaus avoliiton päättymisestä tai siihen johtaneista syistä. Avopuolisolla ei ole oikeutta hyvitykseen, jos yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.

Miten hyvitystä vaaditaan?

Hyvityksestä sovitaan keskenään tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Ellei pesänjakajaa ole haettu, asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Hyvitysvaatimusta koskeva kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta.  Jos omaisuuden erottelua ei ole toimitettu, hyvitysvaatimusta koskeva kanne tulee nostaa kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.

Laissa ei ole säädetty, missä muodossa hyvitys on maksettava tai voidaan maksaa. Hyvitys voidaan maksaa myös muina varoina kuin rahana.

Mikäli sinulla heräsi aiheesta lisää kysymyksiä, voit varata Law Clinicin juristille puhelinneuvonta-ajan, jossa arvioimme, mitä tilanteessasi on tehtävissä. Mikäli mietit juristin palkkaamista, ota meihin yhteyttä. Voimme auttaa hyvitysvaatimuksen laadinnassa.

Seuraa meitä somessa