Artikkelit - Law Clinic

Julkaistu 16.8.20237.9.2023 tehnyt Law Clinic

Työsopimus vai yrittäjäsopimus?

Työsopimus ja työsuhteen tunnusmerkit

Työsopimuslain 1 luvun 1 § sisältää määritelmän työsopimuksesta. Säännöksen mukaan työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat:

Sopimus (kirjallinen tai suullinen)
Henkilökohtainen työntekovelvoite
Työn tekeminen työnantajan lukuun
Työstä saatava vastike eli palkka
Työn johto ja valvonta

Työsuhteen ja yritystoiminnan välinen rajanveto on tärkeä, sillä jos edellä mainitut työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kyse on työsuhteesta ja työlainsäädäntö tuo työntekijälle oikeuksia ja työnantajalle velvollisuuksia. Työlainsäädäntö on säädetty heikomman osapuolen suojaksi, eli työntekijää turvaavat esimerkiksi irtisanomisaika, sairausajan palkanmaksuvelvollisuus, työehtosopimukseen perustuva minimiansiotaso, työaikasuojelu, erilaiset työturvallisuussäädökset, työterveyshuolto sekä ammattitauti- ja tapaturmavakuutus.

Yrittäjien välinen sopimus suoritettavasta työstä

Yrittäjäsopimus, yhteistyösopimus, sopimusyrittäjäsopimus, toimeksiantosopimus, freelancer-sopimus… Termejä on yhtä monta kuin sopimuksiakin, mutta sopimuksen tarkoitus on näissä usein sama: toinen yritys tai yksinyrittäjä tarjoaa palveluitaan ja osaamistaan toiselle yritykselle. Sopimusta käytetään esimerkiksi kauneudenhoitoalalla, myynti- ja konsulttityössä. Sopimussuhde voi olla määräaikainen, esimerkiksi tietyn toimeksiannon pituinen, tai toistaiseksi voimassaoleva jatkuva yhteistyösuhde.

Law Clinicin palvelutarjontaan kuuluu yhteistyösopimuksen (ts. yrittäjäsopimuksen) laatiminen kiinteään hintaan. Yhteistyösopimuksen hinta- ja lisätiedot löydät täältä. Sopimuksen laatiminen kannattaa antaa asiantuntijan laadittavaksi, jotta vältytään mahdollisilta riitatilanteilta.

Rajanveto työntekijän ja yrittäjän välillä

Rajan vetäminen työnsuhteen ja yrittäjäsuhteen välillä ei ole aina helppoa ja selkeää. Vaikka sopimusta tehtäessä työnteon luonteesta vallitsisi osapuolten välillä yhteisymmärrys, voi riitatilanteita syntyä esimerkiksi sopimusta irtisanottaessa tai viranomaisten toteuttaessa lainvalvontaa. Mikäli työsuhde on luokiteltu virheellisesti yrittäjäsuhteeksi, työnantaja saattaa joutua esimerkiksi maksamaan työlainsäädäntöön perustuvia etuuksia ja sosiaaliturvamaksuja takautuvasti.

Rajanvetoon on lainsäädännöllä pyritty tarjoamaan apua ja työsopimuslain soveltamisalasäännöksen muutos astui 1.7.2023 voimaan. Lakimuutos ei vaikuta työsuhteen määritelmään, vaan tarkoituksena on helpottaa työntekosuhteen oikeudellisen luonteen ratkaisemista.

Mikäli työsuhteen olemassaolo jää tulkinnanvaraiseksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n työsuhteen tunnusmerkkien arvioimisen jälkeen, olemassaolo ratkaistaan kokonaisarvioinnilla. Kokonaisarvioinnissa huomioidaan:

työn tekemisen ehdot;
olosuhteet, joissa työtä tehdään;
osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta; sekä
muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi se, mitä osapuolet ovat sopineet vastuiden, oikeuksien ja velvollisuuksien jakautumisesta ja se, millaiseen toimintaan ja toimialaan työ liittyy. Kokonaisarvioinnissa annetaan merkitystä myös sille, mitä osapuolet ovat sopineet, tarkoittaneet tai käsittäneet työstä sopiessaan. Muina arvioinnissa vaikuttavina seikkoina voidaan huomioida esimerkiksi yrittäjäriskin toteutuminen, työnsuorittajan toiminnan yleisyys ja julkisuus sekä erilaisia muodollisia seikkoja, kuten se, tehdäänkö työtä yhtiömuodossa tai toiminimen kautta. Kokonaisharkinnassa korostuu etenkin sen arviointi, tehdäänkö työtä epäitsenäisessä vai itsenäisessä asemassa suhteessa työn teettäjään.

Mikäli sopimusasiat mietityttää, otathan meihin yhteyttä, niin juristimme on sinuun yhteydessä.

Seuraa Law Clinicia somessa

Julkaistu 5.6.202316.8.2023 tehnyt Law Clinic

Milloin kilpailukielto on pätemätön?

Kilpailukieltosopimuksesta säädetään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työsopimuksella tai muutoin erikseen sovittua rajoitetta työsuhteen päättymisen jälkeen olla kilpailematta työnantajansa kanssa samalla toimialalla. Kilpailukielto voidaan asettaa vain erityisen painavasta syystä. Mikäli työnantajalla ei ole erityisen painavaa syytä rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen, ei sopimuksen tekemiselle ole lain mukaisia perusteita. Jos olet epävarma siitä, onko työnantajan esittämä syy kilpailukiellon asettamiselle riittävä, pyydä työnantajalta selvitys tai ota yhteyttä Law Clinicin juristiin ennen kuin allekirjoitat sopimuksen.

Milloin kilpailukiellon saa asettaa?

Kilpailukieltosopimus edellyttää erityisen painavaa syytä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioidaan myös työntekijän asema ja tehtävät. Työntekijän työskennellessä korkeassa asemassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa tai muussa vastaavassa toiminnassa voi kilpailukieltosopimus olla perusteltu. Kilpailukieltosopimus voidaan perustellusti tehdä tehtäviin, joissa työntekijä hyödyntää tehtävässään työnantajansa teknisiä liikesalaisuuksia, joita hän voisi käyttää hyödykseen omaan tai jonkun toisen yrityksen lukuun.

Toinen yleisesti käytetty peruste kilpailukieltosopimuksille on asiakaskunnan säilyttämisintressi. Kuitenkaan kilpailukieltosopimuksen laatimiselle ei ole perusteita silloin, jos asiakaskunta on tunnettu joukko, johon kaikki alalla toimivat osaisivat olla suoraan yhteydessä.

Kilpailukieltosopimusta voidaan myös perustella työnantajan kustannuksella järjestetyllä erityisellä koulutuksella, jota työntekijä ei muualta voisi maksutta saada. Oppisopimuskoulutus tai muu vastaava koulutus ei yksistään ole erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle.

Erityisen painava syy voi perustua myös mihin tahansa muuhun työnantajan hyväksyttävään kilpailun rajoittamisen tarpeeseen ja sen tekeminen on aina oltava työntekijän tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Milloin kilpailukielto on pätemätön?

Kilpailukieltosopimus voi haitata merkittävästi työntekijän uudelleentyöllistymistä ja siksi kilpailukieltosopimukseen ei tule suhtautua kevyesti.

Kilpailukieltosopimusta ei saa tehdä pelkän kilpailun rajoittamisen vuoksi. Työntekijän ammattitaidon suojaaminen työnantajan lukuun ei ole sallittua. Vaikka työntekijä saa työssään kokemusta oman ammattinsa harjoittamisessa, se ei yksistään riitä kilpailukieltosopimuksen laatimiselle, vaan tällöin työnantajan on pidettävä työntekijästään kiinni esimerkiksi riittävän kilpailukykyisellä palkkauksella tai muilla eduilla.

Kilpailukieltosopimus ei ole voimassa, jos työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta johtuvista syistä. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen tuotannollisista ja taloudellista syistä, niin kilpailukieltosopimuksen voimassaolo päättyy. Lomautustilanteissa työntekijän työsuhdetta ei päätetä, eikä tilanteeseen noudateta kilpailukieltosopimusta, vaan asiaa arvioidaan samoin kriteerein kuin kilpailu- ja salassapitovelvoitetta työsuhteen kestäessä.

Työnantajan on maksettava kilpailukieltosopimuksesta korvaus, joten kilpailukielto on pätemätön, mikäli korvauksesta ei ole sovittu. Korvauksen määrä perustuu palkkaan ja rajoitusajan kestoon. Korvauksen määrä on vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta enintään kuusi kuukautta kestävältä rajoitusajalta, ja 60 prosenttia yli kuusi kuukautta kestävältä rajoitusajalta.

Työsuhteeseen liittyvä kilpailukieltosopimus voi olla maksimissaan yhden vuoden pituinen, joten siltä ylittävältä ajalta kilpailukielto on pätemätön.

Kilpailukieltosopimuksia yritetään usein liittää perusteettomasti tavallisiin toimihenkilötehtäviin, joissa ei ole lain mukaisia perusteita sopimuksen tekemiselle. Vaikka työntekijä allekirjoittaisikin lainvastaisen kilpailukieltosopimuksen työn alkamisen yhteydessä, sopimusehto ei kuitenkaan ole pätevä, eikä työsuhteen päättymisen jälkeisen kilpailukiellon rikkomisesta voi tulla sanktioita.

Kilpailukielto ja osakassopimus

Osakassopimuksen kilpailukielto ei ole sidottu työsuhteeseen, vaan osakkuuteen omistaja-aseman perusteella. Osakassopimuksen kilpailukieltolausekkeet voivat olla kestoltaan yli yhden vuoden pituisia, tavallisesti 1–3 vuotta osakkuuden päättymisestä, kun taas työsopimuslaki mahdollistaa työntekijän kilpailukiellon erityisen painavasta syystä korkeintaan vuoden pituiseksi.

Osakassopimuksen kilpailukieltoehdossa voidaan esimerkiksi sopia, ettei osakas voi harjoittaa kilpailevaa toimintaa, rahoittaa kilpailijaa, olla työsuhteessa tai toimia toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä kilpailevassa yrityksessä. Myös kilpailu välikäsien kautta on usein kielletty osakassopimuksessa, jolloin osakkeenomistajan on varmistettava, etteivät hänen muut liiketoimintansa harjoita kilpailevaa toimintaa.

Jos osakas on myös työntekijäasemassa, tämä tulee huomioida osakassopimusta laadittaessa. Osakassopimuksella ei voida kiertää työlainsäädäntöä. Osakas katsotaan työntekijäksi, jos hän omistaa vähemmän kuin noin 1/8 osaa osakkeista ja on johdon ja valvonnan alaisena, ja häntä sitoo työsopimuslain säännökset.

Kilpailukieltoehto ei myöskään saa olla kohtuuton. Kohtuullisuutta arvioidaan aina osakaskohtaisesti. Arviointiin vaikuttavat muun muassa osakkaan asema yhtiössä, hänen osakkeenomistuksensa suuruus, kilpailukiellon rajoittavuus ja sen johdosta maksettava sanktio.

Autamme kilpailukieltosopimusten arvioinnissa ja niiden laatimisessa, joten otathan meihin yhteyttä tarvittaessa. Kun käytät juristia apunasi kilpailukieltosopimuksen (työ- tai osakassopimus) laadinnassa, vältytään mahdollisilta virheiltä ja vastuilta. Juristi osaa antaa neuvoa ja näkemystä siihen, kuinka sopimus edistää sopimusosapuolten etua ja on lainmukainen.

Seuraa Law Clinicia somessa

Julkaistu 27.4.20235.6.2023 tehnyt Law Clinic

Kenen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus (tai edunvalvontavaltakirja) on virallinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen henkilö edustamaan valtuuttajaa, kun hän ei enää itse kykene huolehtimaan omista asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksen määräykset tyypillisesti koskevat taloudellisia tai terveydellisiä asioita, ja siinä voidaan määrätä laajemminkin omaisuuden hoidosta. Edunvalvontavaltuutuksen tarkoituksena on etukäteen antaa määräykset siitä, miten valtuuttajan asioita hoidetaan sen jälkeen, kun hän ei enää itse voi asioitaan hoitaa esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.

Ammattitaidolla laaditun edunvalvontavaltakirjan avulla voidaan määritellä hyvinkin tarkasti, minkälaiset valtuudet valtuutetulle annetaan. Valtuutuksella voidaan esimerkiksi mahdollistaa lahjojen antaminen, kiinteistön myynti tai perinnöstä luopuminen sekä määrätä valtuutetulle maksettavasta korvauksesta. Edunvalvontavaltuutusta voidaan käyttää myös osana perintöverosuunnittelua. Yrittäjälle edunvalvontavaltuutus on tärkeä keino varmistaa, että yrityksen asioita tulee hoitamaan sellainen henkilö, jolla on riittävä tietotaito tehtävänsä hoitamiseen.

Muotoseikkojen täytyy olla kunnossa, jotta edunvalvontavaltuutus voidaan tulevaisuudessa vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa. Tästä syystä edunvalvontavaltuutus on hyvä laatia yhdessä ammattitaitoisen juristin kanssa.

Jokaisen meistä kannattaa laatia etukäteen edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä täysi-ikäisenä koska tahansa. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on itsemääräämisoikeuden käyttämistä: pääset itse päättämään, kuka tai ketkä hänen asioitaan tarvittaessa hoitavat, missä laajuudessa asioita hoidetaan sekä miten valtuutettujen tulee asioita hoitaa. Iästä riippumatta kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa esimerkiksi yllättävän sairauden tai onnettomuuden seurauksena tarvitsee toisen henkilön toimimaan puolestaan. Toimintakyvyn rajoittumisen ei tarvitse olla lopullista, vaan edunvalvontavaltuutuksen määräykset tulevat sovellettavaksi myös tilanteessa, jossa olet tilapäisesti kykenemätön hoitamaan asioitasi.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, jos edunvalvontavaltuutuksen laatija menettää pääasiallisen toimintakykynsä ja Digi- ja väestötietovirasto saattaa edunvalvontavaltuutuksen voimaan. Moni meistä selviääkin koko elämänsä säilyttäen toimintakykynsä ja päätäntävaltansa, mutta kaikkeen kannattaa aina varautua.

Mitä jos en ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ja menetän kykyni päättää omista asioistani?

Jos et kykene huolehtimaan enää omista asioistasi, eikä sinulla ole edunvalvontavaltuutusta, määrätään sinulle edunvalvoja holhoustoimilain perusteella. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus. Tällöin et itse välttämättä saa päättää siitä, kuka toimii edunvalvojanasi. Lain perusteella määrätty edunvalvoja (omainen tai yleinen edunvalvoja) on sidottu holhoustoimilain lupamenettelyihin ja tilivelvollisuuteen, eikä sinun toiveitasi omaisuutesi hoitamisesta voida yhtä laajasti ottaa huomioon. Prosessi on hitaampi, joustamattomampi ja työläämpi.

Edunvalvojan oikeudet ja velvollisuudet on määritelty tarkkaan holhoustoimilaissa, eikä niistä voi itse päättää toisin kuten edunvalvontavaltuutuksella. Edunvalvontavaltuutuksen etu on siinä, että etukäteen laaditulla valtuutuksella voidaan keventää valtuutetun taakkaa ja välttää lupamenettelyt.

Mikäli mietit edunvalvontavaltuutuksen laatimista, otathan meihin yhteyttä, niin laadimme sinulle toiveitasi vastaavan edunvalvontavaltuutuksen. Voit myös ostaa palvelun suoraan verkkokaupastamme, niin juristimme on sinuun yhteydessä.

Seuraa Law Clinicia somessa

Julkaistu 25.4.202316.8.2023 tehnyt Law Clinic

Aviottoman lapsen oikeus perintöön

Isyyslain mukaan aviottomalla lapsella on oikeus perintöön, mikäli avioton lapsi on syntynyt 1.10.1976 tai tämän ajankohdan jälkeen avioliiton ulkopuolella. Lisäksi edellytetään, että isyys on tunnustettu tai vahvistettu kanteella.

Mikäli lapsi on syntynyt ennen 1.10.1976 ja avioliiton ulkopuolella, eikä isyyttä ole tunnustettu, on avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla ollut oikeus saada isältään vain elatusapua perintöoikeuden ollessa poissuljettu. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen oikeus perintöön on nykyisin mahdollista saavuttaa nostamalla kanne isyyden vahvistamiseksi.

Isyyden vapaaehtoinen tunnustaminen

Isä voi vapaaehtoisesti tunnustaa isyyden ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Tämän jälkeen isyys vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa.

Isyyslain 5 §:n mukaan lapsen isyyden selvittämistä pyrkii ensisijaisesti edistämään äidin kotikunnan lastenvalvoja. Mikäli äiti on kuollut, vastaa lapsen kotikunnan lastenvalvoja isyyden selvittämisestä. Mikäli isä ei suostu oikeusgeneettiseen tutkimukseen eikä muutoinkaan tunnusta isyyttään, on isyyden vahvistamiseksi nostettava isyyskanne.

Isyyden vahvistaminen isyyskanteella

Isyyden vahvistaminen tuomioistuimessa on viimesijainen keino, jolla isyys voidaan varmuudella selvittää. Edellytyksenä isyyskanteen nostamiselle on se, että asiaa on pyritty selvittämään muilla tavoin ennen kanteen nostoa.

Isyyslain 29 §:n mukaan lapsi, jonka osalta isyyttä ei ole äidin avioliiton perusteella todettu eikä Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu, voi vaatia isyyden vahvistamista nostamalla kanteen isäksi otaksumaansa miestä vastaan. Jos mies on kuollut, kanne nostetaan miehen oikeudenomistajia vastaan.

Käräjäoikeudessa isyyden vahvistamisen tueksi toimitetaan oikeusgeneettinen tutkimus aina, kun asianosainen sitä vaatii tai tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena. Tällöin isyydestä voi enää jäädä varteenotettavaa epäilyä.

Lapsen kanneoikeudelle ei ole asetettu aikarajaa ja isyyskanne voidaan nostaa vielä vuosikymmenien kuluttua lapsen syntymästä. Isyyden vahvistamisessa on kyse tärkeistä lapsen oikeuksista. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsella on lakimääräinen perimysoikeus isänsä perintöön rintaperillisenä.

Mikäli mietit isyyskanteen nostamista, otathan meihin yhteyttä.

Seuraa Law Clinicia somessa

Julkaistu 12.4.202316.8.2023 tehnyt Law Clinic

Apua, sain vaatimuskirjeen!

Kilahtiko sähköpostiisi tai postilaatikkoosi vaatimuskirje asianajajalta? Ei hätää, me voimme auttaa.

Vaatimuskirje voi koskea minkälaista riitatilannetta tahansa. Vaatimuskirjeessä tyypillisesti vaaditaan korvausta ja/tai jonkinlaista suoritusta. Vaatimuskirjeessä esitetään vaatimukset ja perusteet vaatimuksille. Vaatimuskirje on kustannustehokas tapa pyrkiä löytämään ratkaisu riitatilanteissa, sillä se on tuomioistuinkäsittelyä halvempi ja nopeampi keino ratkaista riitatilanne. Vaatimuskirje esitetään ennen mahdollista kanteen nostamista. Vaatimuskirjeellä pyritään aikaansaamaan sovinto, ettei kannetta tarvitsisi nostaa. Me Law Clinicilla pyrimme saamaan kaikki riidat ratkaistua sovinnollisesti. Suuri osa juristimme hoitamista riita-asioista sovintaankin ilman perinteistä ja kallista oikeudenkäyntiä.

Juristimme Law Clinicilla osaamme auttaa vaatimuskirjeeseen vastaamisessa, joten otathan meihin yhteyttä, mikäli olet saanut vaatimuskirjeen. Arvioimme tapauksen ja miten voisimme edetä sen kanssa. Tutkimme myös aina ennen toimeksiannon aloittamista asiakkaan mahdollisuuden saada juristin palkkio oikeusturvavakuutukseen. Kerrothan yhteydenotossasi, onko sinulla oikeusturvavakuutus. Tyypillisesti oikeusturvavakuutus löytyy kotivakuutuksen yhteydestä.

Seuraa Law Clinicia somessa

Julkaistu 16.4.202216.8.2023 tehnyt Law Clinic

Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanominen

”Haluan irtisanoa määräaikaisen vuokrasopimukseni. Vuokrasopimuksessa ei ole sovittu sopimussakosta. Olenko velvollinen maksamaan vuokran määräaikaisuuden loppuun saakka?”

Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi lähtökohtaisesti irtisanoa ilman käräjäoikeuden päätöstä. Käräjäoikeus voi irtisanoa määräaikaisen vuokrasopimuksen vain erityisin laissa määritellyin perustein. Vuokralaisen puolelta erityinen peruste voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun vuokralaisen sairaus, toisella paikkakunnalla olevat opinnot, työ tai puolison työ edellyttävät muuttoa ja sopimuksen päättämistä. Vuokranantajalle voi syntyä erityinen peruste määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomiseen esimerkiksi silloin, jos vuokranantaja yllättäen tarvitsee asunnon omaan tai perheenjäsenensä käyttöön.

Jos määräaikainen vuokrasopimus puretaan asianmukaisella perusteella, on sopimuksen toisella osapuolella oikeus saada kohtuullinen korvaus sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä hänelle aiheutuneesta vahingosta. Kohtuullinen korvaus vastaa yleensä 1–2 kuukauden vuokraa tapauksesta riippuen. Kohtuullinen korvaus voidaan myös perustaa kärsityn vahingon määrään, jolloin vahingonkorvauskuluja voivat olla vuokralaisen irtisanoessa esimerkiksi uuden vuokralaisen etsimisestä aiheutuvat kulut sekä vuokranmenetys ajalta, kun asunto on tyhjillään. Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa on myös voitu sopia sopimussakosta, jolloin sovittu sakko tulee maksettavaksi.

Asia kannattaa aina pyrkiä sopimaan vuokranantajan kanssa ilman, että asia viedään käräjäoikeuteen. Asian saattaminen käräjäoikeuden ratkaistavaksi on tarpeen vain, jos vuokralainen ja vuokranantaja eivät pysty sopimaan tilanteen ratkaisemisesta keskenään. Sopimus määräaikaisen vuokrasopimuksen purusta on syytä olla tarkka ja kirjallinen. Me Law Clinicilla osaamme auttaa sopimuksen laatimisessa, otathan meihin yhteyttä.

Seuraa Law Clinicia somessa

Julkaistu 28.3.20225.6.2023 tehnyt Law Clinic

Ennakkoperintö vai lahja?

Omaisuuden luovutusta koskeva määrittely ennakkoperinnöksi tai lahjaksi tehdään yleisesti verotuksellisista syistä. Ennakkoperintö on perittävän eläessään perilliselleen antama lahjoitus tai muu lahjaluontoinen etuus. Rintaperilliselle (eli lapselle, lapsenlapselle jne) annettu lahja katsotaan pääsäännön mukaan ennakkoperinnöksi (ennakkoperintöolettama), jollei esimerkiksi lahjakirjassa toisin määrätä tai muuten olosuhteista päätellen ole muuta katsottu tarkoitettavan.

Ennakkoperintöjärjestelmä on tahdonvaltainen eli lahjan antajalla on valta päättää, pidetäänkö lahjaa ennakkoperintönä vai ei. Lahjan antajan tahto täytyy kuitenkin muistaa mainita lahjakirjassa tai testamentissa, onko lahja rintaperillisen ennakkoperintöä. Muutoin käytetään ennakkoperintöolettamaa. Lahjakirjat ja testamentit ovat ostettavissa Law Clinicin verkkokaupasta.

Lahjan antaja voi muuttaa ennakkoperintömääräystään myöhemmin. Jos lahjan antaja on esimerkiksi lahjakirjassaan määrännyt, että rintaperilliselle annettu lahja ei ole ennakkoperintöä, voi hän kumota kyseisen määräyksen testamentilla.

Muulle kuin rintaperilliselle annettua lahjaa ei pääsääntöisesti pidetä ennakkoperintönä, ellei perittävä ole erikseen niin määrännyt. Ennakkoperintöolettama koskee vain rintaperillisiä. Lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi, mikäli kaikille rintaperillisille on annettu samansuuruiset lahjat. Myöskään ainoan rintaperillisen saama lahja ei mene ennakkoperintöolettaman piiriin.

Ennakkoperinnön ja lahjan verotus

Lahjan antamishetkellä ennakkoperintö on juridisesti ja verotuksellisesti lahja. Lahjan saaja maksaa omaisuudesta lahjaveron lahjaverotaulukon mukaisesti. Alle 5000 euron lahjasta ei tarvitse maksaa veroa. Lahjan nimeäminen ennakkoperinnöksi ei siis tuo verosäästöjä lahjoitushetkellä, vaan vasta perittävän kuoltua.

Ennakkoperinnön keskeisin ero tavalliseen lahjaan on se, että ennakkoperintö vähennetään lahjan saajan perintöosuudesta perittävän kuoltua. Näin ollen jo maksettu lahjavero vähennetään perillisen perintöverosta. Perintöverotaulukon voit katsoa täältä.

Esimerkiksi perittävä A on antanut lapselleen B:lle 20.000 euron suuruisen ennakkoperinnön. B maksoi lahjaveroa 1.300 euroa. A:lta jää 80.000 euron perintö, joka jaetaan B:n ja toisen rintaperillisen C:n kesken. B:n saama 20.000 euron lahja lasketaan perintöveroon mukaan ja näin ollen 50.000 euron perintöveron määrä on 2.500 euroa. Määrätystä perintöverosta vähennetään jo maksettu lahjavero ja näin ollen B maksaa perintöveroa 1.200 euroa.

Autamme mielellämme perintösuunnittelussa, joten otathan meihin yhteyttä tarvittaessa.

Seuraa Law Clinicia somessa

Julkaistu 26.3.202216.8.2023 tehnyt Law Clinic

Yhteisomistuksen purku

”Entinen puolisoni ei suostu myymään yhteisesti omistettua kotiamme. Mitä voin tehdä, jotta saan oman osuuteni asunnosta/kiinteistöstä?”

Yhteisomistus syntyy, kun avio- tai avopuolisot hankkivat yhteisen kodin. Yhteisomistuksia syntyy myös perinnönjaoissa. Mikäli puolisot eivät saa sovittua yhteisesti omistetun omaisuuden jakoa, joudutaan turvautumaan pesänjakajaan tai yhteisomistuslain mukaiseen menettelyyn. Yhteisomistus on mahdollista purkaa tai yhteisomistuksen kohde voidaan määrätä uskotun miehen hoidettavaksi.

Avioliitto ja pesänjakaja

Aviopuolisoiden yhteisomistus voidaan purkaa osituksessa. Avioliittolain 85 §:n mukaan puoliso voi osituksessa tai omaisuuden erottelussa vaatia yhteisen omaisuuden jakamista. Mikäli aviopuolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen osituksen toimittamisesta, voi toinen puolisoista hakea pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajalla on toimivalta toimittaa ositus puolisoiden välillä, mutta pesänjakajan toimivalta ei ulotu määräämään siitä, että toisen puolison tulisi lunastaa toisen puolison osuus yhteisestä kodista, eikä pesänjakaja voi velvoittaa toista puolisoa hyväksymään toisen puolison esittämää lunastussummaa. Pesänjakaja voi kuitenkin hakea oikeudelta luvan asunnon myymiseen, jos katsoo sen olevan paras vaihtoehto.

Avoliitto

Avoliittolain 5 §:n mukaan yhteisomistussuhde on vaatimuksesta purettava. Avoerossa suoritetaan omaisuuden erottelu ja kumpikin puolisoista pitää omistamansa omaisuuden. Jos yhteisesti omistetun omaisuuden jakamisesta ei saada sovittua, niin yhteisomistus täytyy purkaa yhteisomistuslain mukaisessa menettelyssä eli toimittamalla käräjäoikeudelle hakemus yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

Hakemus käräjäoikeudelle yhteisomistussuhteen purkamiseksi

Yhteisomistussuhteen purkamista haluava osapuoli voi hakea käräjäoikeudelta määräystä omaisuuden myymiseksi yhteisomistussuhteen purkamista varten, jos toinen osapuoli (tai muut osapuolet) ei suostu vapaaehtoisesti omaisuuden jakamiseen, myyntiin tai lunastamiseen.

Edellytyksenä myyntiluvalle on, että esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai alentaisi huomattavasti asunnon tai kiinteistön arvoa. Käräjäoikeuden tulee määrätä, miten myyminen on toimitettava. Asunto tai kiinteistö voidaan määrätä myytäväksi huutokaupalla, jos yhteisomistajat eivät löydä yhteistä näkemystä myyntitavan toimittamisesta. Käräjäoikeus voi yhteisomistajan vaatimuksesta vahvistaa alimman hinnan, jolla asunto tai kiinteistö saadaan myydä.

Asunnon tai kiinteistön myyntiin ja kauppahinnan jakamiseen voidaan tarvittaessa määrätä uskottu mies. Uskotun miehen tulee myydä yhteisesti omistettu esine vuoden kuluessa siitä, kun uskotun miehen määräys on tullut lainvoimaiseksi.

Voimme laatia hakemuksen käräjäoikeudelle yhteisomistussuhteen purkamiseksi, joten otathan meihin yhteyttä tarvittaessa.

Seuraa Law Clinicia somessa

Julkaistu 24.3.202213.4.2023 tehnyt Law Clinic

Autokaupan purku

”Olen ostanut käytetyn auton, jossa on ilmennyt vikoja lyhyen ajan kuluessa ostamisesta. Haluan purkaa kaupan.”

Jos ostamassasi käytetyssä autossa on virhe, saatat olla oikeutettu kaupan purkuun. Ennen kaupan purkua tulee ensisijaisesti kyseeseen virheen korjaaminen. Jos myyjä ei korjaa virhettä, voi ostajalla oikeus hinnanalennukseen esimerkiksi arvioitujen korjauskustannusten verran. Autokaupan purku on vasta viimesijainen keino riitatilanteen ratkaisemiseksi ja se soveltuu lähinnä ei-vähäisiin virheisiin. Kaupan purkaminen edellyttää aina, että asia on ensin pyritty ratkaisemaan muilla keinoin. Mikäli useat korjausyritykset epäonnistuvat tai myyjä ei suostu korjaamaan virhettä, voi kaupan purku tulla kyseeseen.

Lainsäädännöllisesti on olennaista erottaa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset kaupat kahden yksityishenkilön välisistä kaupoista, koska näihin tilanteisiin soveltuvat eri lait.

Autoliikkeestä ostettu auto

Elinkeinonharjoittajalta ostettu auto on kuluttajansuojalain piirissä, mikä antaa ostajalle parempaa turvaa. Virhe kuuluu myyjän vastuulle, jos auto poikkeaa jollakin tavalla sovitusta tai myyjän antamista tiedoista. Ostajan on voitava luottaa siihen, että auto on sellaisessa kunnossa kuin kaikki myyjän antamat tiedot antavat ymmärtää. Ostaja voi odottaa autolta käyttökelpoisuutta (tieliikennekelpoinen) ja tietynlaista laatua.

Kuluttajansuojalain mukaan ostaja voi päättää korjataanko auto myyjän kustannuksella vai haluaako ostaja vaihtaa auton virheettömään. Näin ollen ostaja voi halutessaan kieltäytyä vian korjaamisesta, jollei se aiheuta myyjälle kohtuuttomia kustannuksia tai ylivoimaista estettä. Mikäli myyjä kieltäytyy korjaamasta autoa kustannuksellaan tai vaihtamasta autoa virheettömään, on ostajalla oikeus vaatia kaupan purkamista tai vähäisissä virheissä hinnanalennusta.

Myyjän vastuu ulottuu myös niin sanottuihin ”piileviin virheisiin”. Kuluttajansuojalain mukaan myyjä vastaa virheestä, joka oli autossa luovutushetkellä, vaikka virhe ilmenisi myöhemmin. Virheen oletetaan olleen olemassa tavaran luovutushetkellä, jos se ilmenee yhden vuoden kuluessa luovutushetkestä.

Yksityiseltä ostettu auto

Jos käytetty auto on ostettu yksityiseltä henkilöltä, kahden yksityishenkilön väliseen kauppaan ei sovelleta kuluttajansuojalakia vaan kauppalakia, jonka säännökset virheen määrittelyn osalta ovat kuluttajansuojalakia vastaavia. Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa ostaja ei voi turvautua kuluttajaneuvonnan apuun, eikä saattaa asiaa kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi.

Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa ostajan kannattaa tehdä virheestä ensin reklamaatio myyjälle. Jos reklamaatio ei johda sovintoon myyjän kanssa, voi ostaja viedä asian käräjäoikeuteen.

Mitä tehdä, kun myyjä kiistää virheen?

Tee kirjallinen reklamaatio myyjälle. Kirjallisen reklamaatiopohjan voit ostaa Law Clinicin verkkokaupasta. Reklamaatiosta tulee ilmetä virhe ja vaatimukset.

Jos reklamaatiosta huolimatta myyjä ei suostu virheen korjaamiseen, hinnanalennukseen tai kaupan purkamiseen, olettehan yhteydessä Law Clinicin juristiin. Koti- tai ajoneuvovakuutukseen kuuluva oikeusturvavakuutus yleensä kattaa juristin kulut autokauppaan liittyvässä riitatilanteessa.

Milloin myyjä ei ole vastuussa?

Myyjä ei ole vastuussa, jos kyseessä on luonnollinen kuluminen tai käyttövirheestä aiheutunut vika, tai jos myyjä on kertonut viasta ennen kaupantekoa, taikka jos vika johtuu huollon laiminlyömisestä, auton vääränlaisesta käsittelystä tai tapaturmasta.

Ostaja voi hankkia esimerkiksi puolueettoman asiantuntijan selvittämään, onko autossa myyjän vastuulle kuuluva virhe. Jos auto osoittautuu asiantuntijan selvityksessä virheelliseksi, ostajalla on oikeus vaatia myyjää korjaamaan virhe.

Mikäli mietit juristin palkkaamista, otathan meihin yhteyttä. Voimme auttaa vaatimusten esittämisessä myyjälle.

Seuraa meitä somessa

Julkaistu 24.3.20225.6.2023 tehnyt Law Clinic

Perinnöstä luopuminen

”Vanhempani kuolinpesä on varaton ja velkoja on enemmän kuin varoja. Onko minun mahdollista vetäytyä kuolinpesästä?”

Kuolinpesästä voi vetäytyä luopumalla perinnöstä. Perillinen tai testamentinsaaja voi luopua perinnöstä perittävän kuoltua. Perinnöstä luopuminen on mahdollista, mikäli perillinen tai testamentinsaaja ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin, joista voitaisiin katsoa hänen ottaneen perinnön vastaan. Perillinen ei ole saanut esimerkiksi ilmaista ottavansa perinnön vastaan tai määrätä perinnöstä eteenpäin.

Perinnöstä luopumiselle ei ole asetettu laissa tiettyä aikarajaa. Perinnöstä luopumisilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja asiakirja on allekirjoitettava, jotta luopuminen on pätevä. Perinnöstä luopumisilmoituksen voit ostaa Law Clinicin verkkokaupasta. Kun teet perinnöstä luopumusilmoituksen, älä määrää siitä, kenelle perintö tulee jälkeesi menevän. Tällöin toimi katsotaan luovutukseksi ja joudut maksamaan perintöveron ja perinnönsaaja joutuu maksamaan lahjaveron.

Luopumisilmoituksen voi tehdä kaikille kuolinpesän osakkaille, mutta myös yhdellekin kuolinpesän osakkaalle, pesänselvittäjälle tai pesänjakajalle tai testamentin toimeenpanijalle tehty ilmoitus on pätevä. Kun perinnöstä luopuminen on tapahtunut pätevästi, luopujalle ei määrätä perintöveroa.

Kun perillinen luopuu perinnöstä, hänen tilalleen perinnönsaajiksi tulevat hänen sijaantuloperillisensä. Perintöosuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti.

Mikäli perittävä on tehnyt testamentin, perinnöstä luopuminen voi tapahtua myös niin, että perillinen hyväksyy testamentin ja testamenttiin otetaan perillisen hyväksyntä, ettei hän tule moittimaan testamenttia.

Perinnöstä luopuminen ennakkoon

Perinnöstä voi luopua myös perittävän eläessä. Tällöin kyseessä on ennakkoluopuminen, joka tehdään perinnöstä luopumisilmoituksella tai hyväksymällä testamentti perittävän eläessä. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja asiakirja on allekirjoitettava, jotta luopuminen on pätevä. Luopumisilmoitus on osoitettava perittävälle, mutta luopuminen ei vaadi perittävän hyväksyntää.

Mikäli mietit juristin palkkaamista, otathan meihin yhteyttä. Voimme auttaa tehokkaan luopumisilmoituksen laatimisessa.