Testamentti avopuolisolle: Turvaa avopuolison asema perinnönjaossa

Suomen lainsäädännössä avopuolison asema perinnönjaossa on heikko verrattuna aviopuolisoon. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri mitään, vaikka yhteistä elämää olisi takana vuosikymmeniä. Tämä voi aiheuttaa ikäviä tilanteita, erityisesti silloin, jos yhteinen koti tai muu omaisuus on kuolleen puolison nimissä. Avopuolisolla ei ole automaattista oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Näin ollen avopuolisoiden on erityisen tärkeää laatia testamentti, jos he haluavat turvata toistensa aseman.

Miten avopuoliso voi varmistaa taloudellisen turvansa ja välttää perintöriidat? Tässä artikkelissa käymme läpi avopuolison oikeudet ja parhaat keinot varautua tulevaan.

Periikö avopuoliso mitään ilman testamenttia?

Lyhyt vastaus on: ei peri. Avopuoliso ei kuulu perintökaaren mukaisiin perillisiin, eli hän ei peri mitään, ellei perittävä ole tehnyt testamenttia. Ilman testamenttia vainajan omaisuus siirtyy ensisijaisesti rintaperillisille (lapsille ja lastenlapsille) tai heidän puuttuessaan muille sukulaisille, kuten vanhemmille tai sisaruksille.

Jos avoparilla ei ole lapsia, avopuoliso voi jäädä täysin vaille taloudellista turvaa. Vainajan sukulaiset voivat jopa vaatia avopuolisoa muuttamaan yhteisestä kodista, sillä avopuolisolla ei ole aviopuolison tapaan asumissuojaa. Lesken asu­mi­soi­keu­des­sa on kyse avio­puo­li­son oi­keu­des­ta.

Testamentti – tärkein keino turvata avopuolison asema

Testamentti on ainoa tapa varmistaa, että avopuoliso saa perintöä. Avopuolisoiden testamentti voidaan laatia monella tavalla:

✔ Omistusoikeustestamentti: Avopuoliso saa omistusoikeuden perittävään omaisuuteen.
✔ Hallintaoikeustestamentti: Avopuoliso saa esimerkiksi oikeuden asua yhteisessä kodissa, mutta omistusoikeus siirtyy muille perillisille. Tämä voi olla verotuksellisesti edullinen vaihtoehto.
✔ Keskinäinen testamentti: Molemmat avopuolisot voivat testamentata omaisuutensa toisilleen, jolloin suoja on molemminpuolinen. Keskinäinen testamentti voidaan laatia omistus- tai hallintaoikeustestamenttina. Lue puolisoiden keskinäisestä testamentista lisää täältä.

Testamenttia laadittaessa on huomioitava lasten asema. Mikäli avopuolisoilla on yhteisiä lapsia tai testamentin tehneellä puolisolla on lapsia aiemmasta suhteesta, testamentilla voi määrätä avopuolisolle vain puolet omaisuudestaan. Toinen puolikas omaisuudesta kuuluu rintaperillisille, jos he vaativat lakiosaansa.

Jos asunto on ainoa perintö, avoleskellä ei ole tässäkään tapauksessa oikeutta jäädä asumaan yhteiseen asuntoon ilman lasten suostumusta.

Onko avopuolisolla oikeuksia ilman testamenttia?

Vaikka avopuoliso ei peri automaattisesti, hänellä voi olla oikeus taloudelliseen turvaan hyvityksen muodossa. Avoliittolain mukaan avopuolisolla voi olla oikeus hyvitykseen yhteistalouteen annetusta panoksesta. Tämä tarkoittaa, että jos avopuoliso on esimerkiksi osallistunut merkittävästi asunnon rahoittamiseen tai remontointiin ilman, että hän on saanut omistusosuutta, hän voi vaatia taloudellista korvausta.

Hyvityksen saaminen edellyttää, että avopuoliso pystyy näyttämään toteen, kuinka paljon hän on panostanut yhteistalouteen. Lue lisää hyvityksen vaatimisesta täältä.

Verotus avoliitossa

Avopuolisoiden verotukselliset edut perintö- ja lahjaverotuksessa edellyttävät yleensä yhteisten lasten olemassaoloa tai aiempaa avioliittoa keskenään. Ilman näitä edellytyksiä avopuoliso kuuluu kireämmin verotettuun toiseen veroluokkaan, eikä hänellä ole oikeutta puolisovähennykseen.

Veroedut avoliitossa, kun puolisoilla on yhteisiä lapsia:

1. Perintö- ja lahjaverotuksessa puoliso kuuluu edullisempaan veroluokkaan.
2. Alle 90 000 euron perintö on puolisolle verovapaa.
3. Puolisolle otetun vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut voi vähentää verotuksessa. Puolison ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut voi vähentää pääomatuloista, mutta vähennysoikeus on vain sillä puolisolla, joka on vakuutettuna. 

Verohaitat avoliitossa, jossa ei ole yhteisiä lapsia:

1. Perintö- ja lahjaverotuksessa puoliso kuuluu kallimpaan veroluokkaan.
2. Avopuolisolla ei ole oikeutta 90 000 euron puolisovähennykseen perintöverotuksessa.
3. Avopuolisoiden omaisuutta ei tasata, joten omaisuutta ei voi saada tasinkona verottomasti. Tämä koskee avopuolisoita riippumatta siitä, onko heillä yhteisiä lapsia vai ei.

Esimerkki perintöverosta:

Matti ja Maija elävät avoliitossa ja heillä on yhteinen lapsi. Matti tekee testamentin, jolla määrää suurimman osan omaisuudestaan perinnöksi lapselleen. Lisäksi hän määrää avopuolisolleen Maijalle 100 000 euroa täydellä omistusoikeudella.

Koska avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heitä kohdellaan perintöverotuksessa kuten aviopuolisoita. Omaisuuden arvosta tehdään puolisovähennys, jonka suuruus on 90 000 euroa. Puolisovähennyksen jälkeen jäljelle jäävä 10 000 euron summa jää kokonaan perintöveroasteikon alapuolelle, sillä perintöveroa maksetaan vasta 20 000 euron suuruisesta perinnöstä. Näin ollen Maijan ei tarvitse maksaa Matilta testamentilla saamastaan 100 000 euron omaisuudesta perintöveroa ollenkaan.

Käytännössä avopuolisolle voi testamentata 109 999 euroa verottomasti, jos puolisoilla on yhteinen lapsi.

Testamentin laatiminen

Testamentti on tärkeä juridinen asiakirja, joka on laadittava tarkoin lakia noudattaen, jotta se on pätevä. Sen laatiminen itse ilman juristin apua voi johtaa virheisiin, jotka tekevät testamentista riitautettavan. Selkeä ja yksityiskohtainen testamentti vähentää riskiä siitä, että perilliset riitauttavat omaisuuden jakamisen, tai että testamenttia tulkittaisiin väärin.

Meiltä saat testamentin kiinteään 300 euron hintaan. Koska palvelemme etänä, hinta ei sisällä testamentin todistamista. Kahden esteettömän todistajan tulee allekirjoittaa testamentti samanaikaisesti testamentintekijän kanssa.

Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Autamme suunnittelemaan verotuksellisesti järkevän ja juridisesti parhaimman ratkaisun. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.