Uusi lemmikki tuo perheeseen iloa, kunnes eläinlääkärikäynnillä paljastuu, että pennulla on synnynnäinen sydänvika, nivelvika tai muu perinnöllinen sairaus, joka on ollut olemassa jo kaupantekohetkellä. Tilanne on raskas tunteiden kannalta, mutta se on myös juridinen tilanne, jossa ostajalla on selkeät lakiin perustuvat oikeudet.

Kolme vaihtoehtoa virhetilanteessa

Kuluttajansuojalakia sovelletaan lemmikkieläimen kauppaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä. Jos myyjä on ammattikasvattaja, joka kasvattaa ja myy pentuja säännöllisesti tulonhankkimistarkoituksessa, hänet katsotaan kuluttajansuojalain tarkoittamaksi elinkeinonharjoittajaksi. Laki antaa ostajalle vaihtoehdot tietyssä järjestyksessä:

1. Virheen oikaisu on ensisijainen keino. Myyjällä on oikeus tarjota virheen korjaamista tai virheettömän eläimen toimittamista tilalle, jos se on kohtuudella mahdollista. Eläimen kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä hoitokulujen korvaamista niin, että sairaus saadaan hoidettua.
   
   
2. Hinnanalennus tulee kyseeseen, kun oikaisu ei riitä. Hinnanalennusta voi vaatia välittömästi, jos virhe on niin vakava, ettei sen oikaiseminen tule kyseeseen, korjausta ei ole tehty, korjaaminen on mahdotonta tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, tai virhettä on jo aiemmin yritetty korjata onnistumatta. Hinnanalennuksen on oltava suuruudeltaan virhettä vastaava ja taloudellisesti perusteltu summa.
   
   
3. Kaupan purku on viimeinen keino, kun kyse on olennaisesta virheestä. Laki rajaa nimenomaisesti: kauppaa ei saa purkaa, jos virhe on vähäinen. Rajanveto on tärkeä ymmärtää, ennen kuin vaatimusta muotoillaan.
   
   

Näiden lisäksi ostajalla on aina oikeus erilliseen vahingonkorvaukseen, jos virhe on aiheuttanut taloudellista vahinkoa. Tyypillisesti vahingonkorvauksena maksetaan eläinlääkärikuluja.

Mitä Kuluttajariitalautakunta on ratkaisukäytännössään linjannut

Kolme viime aikojen Kuluttajariitalautakunnan ratkaisua havainnollistavat, miten näitä keinoja on käytännössä sovellettu.

• Bengalikissa ja synnynnäinen sydänvika. Tapauksessa, jossa ostettu bengalikissan pentu jouduttiin lopettamaan alle vuoden ikäisenä vakavan synnynnäisen sydänvian vuoksi, myyjä tarjosi hyvitykseksi uutta pentua. Kuluttajariitalautakunta katsoi, ettei korvaava pentu ollut riittävä hyvitys tilanteessa, jossa alkuperäinen eläin oli menetetty piilevän virheen seurauksena. Tapaus osoittaa konkreettisesti, että myyjän oma-aloitteinen korvaustarjous ei automaattisesti täytä lain vaatimuksia. Ostajan ei tarvitse tyytyä siihen, mitä myyjä ehdottaa.
  
  
• Kissan kaupan purku ja hoitokulujen korvaus. Toisessa tapauksessa lautakunta suositti kissan kaupan purkua sekä 532,75 euron maksamista ostajalle kissan hoitokuluista. Ratkaisussa sovellettiin kuluttajansuojalain periaatetta, jonka mukaan tavarassa katsotaan olevan virhe, kun se on kauppahinta ja muut olosuhteet huomioiden olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut aihetta olettaa. Purku ja rahallinen korvaus voidaan siis yhdistää samassa ratkaisussa: kauppahinta palautuu, ja lisäksi korvataan erikseen syntyneet kustannukset.
  
  
• Koiran perinnöllinen sairaus ja vahingon rajoittaminen. Tapauksessa, jossa koira jouduttiin lopettamaan perinnöllisen sairauden vuoksi, lautakunta suositti kauppahinnan (1000 euroa) palauttamista sekä lisäksi 387,20 euron vahingonkorvausta hoitokuluista, yhteensä 1387,20 euroa. Perusteluissa korostettiin, että ostajalla on oikeus korvaukseen, kun myyjä on jättänyt kertomatta tiedossaan olevista, kaupan kannalta olennaisista seikoista, tai eläin on muuten olennaisesti huonompi kuin ostajalla oli aihetta olettaa. Tässä näkyy myös toinen tärkeä periaate: korvauksen laajuus riippuu siitä, miten nopeasti ja järkevästi ostaja on itse toiminut vahingon synnyttyä. Tämä niin sanottu vahingon rajoittamisvelvollisuus vaikuttaa korvattavan määrän suuruuteen.

Miten valita oikea vaatimus omassa tilanteessa

Käytännön neuvo riippuu siitä, missä vaiheessa olet.

Jos sairaus on hoidettavissa ja eläin voi elää normaalia elämää hoidon jälkeen, voit lähtökohtaisesti vaatia ensin hoitokulujen korvaamista vahingonkorvauksena, ei suoraan kaupan purkua. Kaupan purku on aina viimesijainen keino.

Jos sairaus on vakava, parantumaton tai johtaa eläimen lopettamiseen, kaupan purku yhdistettynä vahingonkorvaukseen on perusteltu vaatimus. Tällöin kauppahinta palautuu ja lisäksi vaaditaan erikseen syntyneet eläinlääkärikulut.

Jos eläin on edelleen käyttökelpoinen, mutta selvästi arvoltaan alentunut (esimerkiksi lievempi perinnöllinen vika, joka rajoittaa käyttötarkoitusta mutta ei estä normaalia elämää), hinnanalennus on usein realistisin ja nopein tie eteenpäin.

Kuluttajansuojalain virheolettaman mukaan virheen katsotaan olleen olemassa jo luovutushetkellä, jos se ilmenee vuoden kuluessa kaupasta, ellei myyjä osoita muuta. Tämä siirtää näyttötaakan käytännössä myyjälle, mikä on ostajan kannalta merkittävä etu.