Moni suomalainen aviopari asuu ulkomailla, työskentelee useassa maassa tai omistaa omaisuutta Suomen lisäksi muualla. Tällaisessa tilanteessa puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettava laki ei välttämättä määräydy Suomen lain mukaan – eikä ratkaisevaa ole yksin puolisoiden kansalaisuus tai se, missä avioliitto on solmittu.
Lainvalintasopimuksella puolisot voivat tietyin edellytyksin sopia etukäteen, minkä valtion lakia heidän aviovarallisuussuhteisiinsa sovelletaan. Sopimus lisää ennakoitavuutta ja voi ehkäistä vaikeita riitoja avioeron tai puolison kuoleman yhteydessä.
Lainvalintasopimuksella valitaan ensin se oikeusjärjestys, jonka perusteella puolisoiden varallisuussuhteita arvioidaan. Avioehdolla taas sovitaan siitä, miten puolisoiden avio-oikeutta rajoitetaan tai miten omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle Suomen oikeuden tai muun sovellettavan lain sallimissa rajoissa.
Sopimukset voidaan tehdä samaan asiakirjaan tai erillisinä asiakirjoina, mutta niiden tarkoitus on eri. Pelkkä Suomessa rekisteröity avioehto ei välttämättä ratkaise sitä, minkä maan lain mukaan avioehdon pätevyyttä ja vaikutuksia arvioidaan. Siksi kansainvälisessä tilanteessa sekä lainvalinta että avioehdon sisältö ja muoto on suunniteltava kokonaisuutena.
Jos aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan EU:n aviovarallisuusasetusta eikä lainvalintasopimusta ole tehty, lähtökohtana on sen valtion laki, jossa puolisoilla oli ensimmäinen yhteinen vakituinen asuinpaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Jos tätä valtiota ei voida määrittää, sovellettava laki voi määräytyä puolisoiden yhteisen kansalaisuuden tai puolisoiden yhteisesti läheisimmän liittymän perusteella.
Tämä voi johtaa yllättävään lopputulokseen. Jos suomalainen pari avioituu Suomessa, mutta muuttaa heti avioliiton jälkeen yhdessä Saksaan, Saksan laki voi tulla heidän aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavaksi, vaikka molemmat ovat Suomen kansalaisia ja Suomessa laadittu avioehto olisi heidän mielestään tarkoitettu ohjaamaan omaisuuden jakoa.
On tärkeää erottaa toisistaan myös aviovarallisuussuhteisiin sovellettava laki ja avioeroon sovellettava laki. Lainvalintasopimus ei lähtökohtaisesti koske itse avioeron myöntämistä, vaan puolisoiden varallisuussuhteita. Kansainvälisestä avioerosta voit lukea lisää tästä artikkelistamme.
EU:n aviovarallisuusasetuksen soveltamisalaan kuuluvassa tilanteessa puolisot voivat yleensä valita sovellettavaksi:
sen valtion lain, jossa jommallakummalla puolisolla on asuinpaikka sopimuksen tekohetkellä; tai
sen valtion lain, jonka kansalainen jompikumpi puoliso on sopimuksen tekohetkellä.
Sopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Valinnan on kuitenkin täytettävä sovellettavan lain vaatimukset sekä sisällön että muodon osalta. Suomessa lainvalintasopimus täytyy rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa (DVV), jotta se tulee virallisesti voimaan. Kaiken maan lakia ei voi valita vapaasti ilman riittävää liittymää puolisoon tai heidän asuinpaikkaansa.
1. Se ehkäisee epävarmuutta
Ilman sopimusta voi olla epäselvää, minkä maan laki soveltuu esimerkiksi asuntoihin, säästöihin, sijoituksiin, yritysvarallisuuteen ja velkoihin. Epäselvyys korostuu, jos puolisot ovat muuttaneet useita kertoja tai heidän omaisuutensa sijaitsee eri valtioissa.
Sopimus tekee puolisoiden tavoitteesta näkyvän ja helpottaa myöhempää asiointia tuomioistuimissa, pesänselvityksessä, osituksessa ja viranomaisten kanssa. Se ei poista kaikkia kansainvälisen tilanteen ongelmia, mutta se voi rajata olennaisen epävarmuuden pois.
2. Muutto ulkomaille ei yleensä vaihda sovittua lakia automaattisesti
Kun puolisot ovat pätevästi valinneet aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavan lain, pelkkä muutto toiseen valtioon ei lähtökohtaisesti vaihda valittua lakia. Ilman lainvalintasopimusta sovellettavan lain määräytyminen voi sen sijaan olla vaikeampaa, ja tietyissä tilanteissa tuomioistuin voi joutua arvioimaan, onko edellytyksiä sovellettavan lain vaihtumiselle.
Lainvalinta on näin ollen erityisen hyödyllinen pareille, joiden elämäntilanne on liikkuva: esimerkiksi kansainvälisissä työtehtävissä oleville, ulkomailla asuville eläkeläisille ja pareille, jotka suunnittelevat muuttoa useaan maahan.
3. Se auttaa sovittamaan yhteen avioehdon ja muun varallisuussuunnittelun
Eri maiden aviovarallisuusjärjestelmät poikkeavat toisistaan. Suomessa lähtökohtana on puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei avioehdolla ole sovittu toisin. Toisessa valtiossa lähtökohtana voi olla omaisuuden erillisyys tai jokin muu yhteisomaisuuden järjestelmä.
Sama avioehto ei myöskään välttämättä tuota eri maissa samaa lopputulosta. Siksi avioehdon lisäksi on arvioitava, miten lainvalinta, sopimuksen muotovaatimukset, rekisteröinti ja omaisuuden sijaintivaltio vaikuttavat kokonaisuuteen.
4. Se voi vähentää riitoja puolison kuoleman jälkeen
Aviovarallisuussuhteiden selvittäminen on usein tarpeen ennen perinnönjakoa. Jos sovellettava laki on epäselvä, ensin voidaan joutua ratkaisemaan, minkä maan aviovarallisuusjärjestelmä määrittää puolisoiden oikeudet – vasta sen jälkeen voidaan edetä perinnönjakoon.
Lainvalintasopimus kannattaa sovittaa yhteen testamentin ja muun perintösuunnittelun kanssa. Lainvalintasopimus ei itsessään määrää, kuka perii omaisuuden, vaan koskee puolisoiden varallisuussuhteita.
Suomalainen aviopari solmii avioliiton Suomessa ja muuttaa heti sen jälkeen yhteiseen kotiin Espanjaan. Puolisoilla on Suomessa asunto, Espanjassa yhteinen koti ja toisella puolisolla suomalainen yritys.
Jos lainvalintasopimusta ei ole, ensimmäinen yhteinen vakituinen asuinpaikka avioliiton jälkeen voi johtaa Espanjan lain soveltamiseen aviovarallisuussuhteisiin. Tällöin Suomen avio-oikeutta ja Suomessa laaditun avioehdon vaikutuksia ei voida arvioida automaattisesti vain Suomen lain perusteella. Jos puolisot ovat lain sallimissa rajoissa valinneet esimerkiksi Suomen lain, heidän varallisuussuhteitaan arvioidaan lähtökohtaisesti tämän valinnan perusteella – sopimuksen pätevyys ja vaikutukset on silti varmistettava myös käytännössä.
Lainvalintasopimuksen laatiminen tai olemassa olevan avioehdon arviointi on aiheellista erityisesti, jos:
Kansainvälisessä tilanteessa on tarkistettava myös se, sovelletaanko kyseiseen pariin ja kyseiseen ajankohtaan EU:n aviovarallisuusasetusta vai Suomen tai muun valtion kansallisia kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä. Asetuksen soveltamisala ja siirtymäsäännöt voivat vaikuttaa arvioon.
Ulkomailla asuvan avioparin ei kannata olettaa, että Suomen laki soveltuu heidän omaisuuteensa vain siksi, että puolisot ovat suomalaisia tai avioliitto on solmittu Suomessa. Ilman lainvalintasopimusta ratkaisevaksi voi tulla ensimmäinen yhteinen vakituinen asuinpaikka avioliiton jälkeen.
Pätevä lainvalintasopimus voi antaa puolisoille paremman ennakoitavuuden, tukea avioehdon ja testamentin toimivuutta sekä helpottaa asioiden selvittämistä avioeron tai kuolemantapauksen yhteydessä. Sopimus kannattaa laatia hyvissä ajoin ja tarkistaa aina sen valtion lain ja muotovaatimusten perusteella, jonka soveltamisesta puolisot sopivat.
Artikkeli on yleisluonteinen eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista arviota. Kansainvälisissä perhe- ja varallisuusoikeudellisissa tilanteissa sovellettava laki riippuu muun muassa puolisoiden asuinpaikoista, kansalaisuuksista, avioliiton ajankohdasta ja omaisuuden sijainnista.
Meiltä Law Clinicilta saat suomalaisen juristin, joka tuntee sekä Suomen lain että kansainvälisen oikeudellisen sääntelyn. Meillä on ymmärrystä Suomen lain pakottavista säännöistä sekä kokemusta rajat ylittävistä tilanteista. Kaikki lakipalvelut saat meiltä etänä ilman hankaluuksia aikaeron tai kielimuurin kanssa.
Autamme suomalaisia ulkomailla asuvia, diginomadeja ja ulkomaille muuttoa suunnittelevia muun muassa:
Ota meihin yhteyttä. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.
Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana.
Voit ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info@lawclinic.fi tai täyttämällä yhteydenottolomakkeen.
Kartoitamme yhteydenottosi perusteella lakiavun tarpeesi ja palaamme asiaan sähköpostitse. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Law Clinic Oy | 3263868-2 | info@lawclinic.fi