Työntekijä vs sopimusyrittäjä

Nykyajan työelämässä on yleistynyt tilanne, jossa työnantaja tarjoaa työntekijälle vaihtoehtona joko perinteistä työsuhdetta tai sopimusyrittäjyyttä. Sopimusyrittäjä on itsenäisessä yrittäjän asemassa ja henkilö tekee työnsä omalla vastuullaan ilman työsuhteen tarjoamaa suojaa. Mikä on ero työsuhteen ja sopimusyrittäjyyden välillä ja mitä oikeudellisia riskejä ne käytännössä sisältävät?

Työntekijä on lakisääteisen suojan piirissä

Työntekijä on henkilö, joka tekee työtä toisen johdon ja valvonnan alaisuudessa työsopimuksen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrittää työtehtävät, työajat ja työn suorittamistavat. Olemme kirjoittaneet laajemmin työsuhteen tunnusmerkeistä tässä artikkelissamme.

Työntekijällä on useita lakisääteisiä oikeuksia, kuten:

• Yleensä varma kuukausipalkka
• Palkallinen loma
• Sairausajan palkka
• Työturvallisuus ja työsuojelu
• Irtisanomissuoja ja irtisanomisajan palkka
• Eläke- ja sosiaaliturvamaksut, jotka työnantaja maksaa
• Työttömyysturva ja ansiosidonnainen päiväraha

Sopimusyrittäjä on itsenäinen, mutta jää ilman työlainsäädännön tarjoamaa suojaa

Sopimusyrittäjä on henkilö, joka tekee työnsä itsenäisesti ilman työnantajan direktio-oikeutta. Sopimusyrittäjä vastaa itse kaikista kuluistaan ja hoitaa vero- sekä vakuutusasiansa itsenäisesti. On tärkeää huomata, että yrittäjänä toimiminen tuo mukanaan myös vapauden ja itsenäisyyden, joita työsuhteessa ei ole. Yrittäjä voi itse päättää työajoistaan, työmenetelmistään ja hinnoittelustaan, mutta samalla hän kantaa vastuun toiminnan taloudellisista riskeistä ja menestyksestä. Yrittäjyyteen liittyy myös suurempi sopimusvapaus, ja osapuolten välinen neuvotteluvara on laajempi kuin työsuhteessa, jossa lainsäädäntö ja työehtosopimukset rajoittavat sopimusehtojen sisältöä. Tyypillisesti sopimusyrittäjä toimii toiminimen, osakeyhtiön tai laskutuspalvelun kautta.

Keskeiset erot työntekijään verrattuna:

• Ei ole oikeutettu palkalliseen lomaan tai sairausajan palkkaan
• Ei kerrytä työsuhteeseen perustuvaa työttömyysturvaa
• Kantaa liiketoiminnallisen riskin (esim. asiakasmaksujen viivästyminen, kilpailutilanne)
• Pystyy vaikuttamaan työaikoihinsa ja asiakaskuntaansa

Esimerkki sopimusyrittäjän asemasta:

Mikko on graafinen suunnittelija, joka myy palveluitaan useille asiakkaille ja laskuttaa työnsä toiminimellään. Hänellä ei ole yhtä päätyönantajaa. Hän päättää itse, milloin ja miten työnsä tekee. Mikko on selkeästi yrittäjä.

Miten tunnistaa piilotyösuhde?

Joskus yritykset pyrkivät välttämään työnantajavelvoitteita ja palkkaavat henkilöitä yrittäjiksi, vaikka työsuhteen tunnusmerkit täyttyisivät. Tätä kutsutaan piilotyösuhteeksi, ja se on laillisesti ongelmallinen tilanne. Rajan vetäminen työnsuhteen ja yrittäjäsuhteen välillä ei ole aina helppoa ja selkeää.

Vaikka sopimusta tehtäessä työnteon luonteesta vallitsisi osapuolten välillä yhteisymmärrys, voi riitatilanteita syntyä esimerkiksi sopimusta irtisanottaessa tai viranomaisten toteuttaessa lainvalvontaa. Mikäli työsuhde on luokiteltu virheellisesti yrittäjäsuhteeksi, työnantaja saattaa joutua esimerkiksi maksamaan työlainsäädäntöön perustuvia etuuksia ja sosiaaliturvamaksuja takautuvasti.

Tyypillisiä merkkejä piilotyösuhteesta:

• Henkilö työskentelee vain yhdelle yritykselle ilman itsenäistä asiakashankintaa.
• Yritys määrittää tarkan työajan, työpaikan ja työskentelytavat.
• Henkilö ei voi hinnoitella työtään vapaasti tai valita asiakkaitaan.
• Yritys tarjoaa työvälineet ja vastaa työn lopputuloksesta.

Jos nämä ehdot täyttyvät, henkilön voidaan katsoa olevan työsuhteessa ja hänellä voi olla oikeus työsuhteen etuihin, kuten lomapalkkaan, työterveyshuoltoon ja irtisanomissuojaan.

Miten erottaa työsuhteen ja yrittäjyyden raja?

Työsuhteessa tunnusmerkit ovat yleensä selkeät. Sopimusyrittäjyydessä taas voidaan mennä helpommin harmaalle alueelle. Kun saat sopimusyrittäjäsopimuksen allekirjoitettavaksesi, lue sopimus tarkasti ja varmista, että sopimuksessa määritellään selkeästi yrittäjyyden ehdot ja se, ettei sopimus ole tulkittava työsuhteeksi.

Jos epäilet asemaasi, juristimme auttaa arvioimaan tilanteen. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.