Työaikalaki ja sen vaikutukset hybridityöhön

Hybridityö on tullut jäädäkseen – ja sen myötä myös työntekijöiden ja työnantajien vastuut ja oikeudet ovat nousseet tarkasteluun uudenlaisessa työympäristössä. Etä- ja lähityötä yhdistävä hybridityö tuo monia etuja, kuten joustavuutta ja parempaa työ- ja vapaa-ajan tasapainoa, mutta se asettaa myös haasteita erityisesti työaikalain näkökulmasta. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten nykyinen työaikalaki vaikuttaa hybridityöhön ja mitä työnantajien ja työntekijöiden tulee ottaa huomioon.

Työaikalaki pähkinänkuoressa

Työaikalain tavoitteena on suojata työntekijöiden työ- ja lepoaikoja sekä turvata kohtuulliset työajat ja varmistaa, että työntekijät saavat riittävän levon. Laki määrittelee esimerkiksi:

• Säännöllisen työajan: Enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, ellei toisin sovita.
• Lisätyön ja ylityön ehdot: Miten lisätyötä ja ylityötä voidaan teettää ja korvata.
• Lepoajan: Työntekijällä on oikeus vähintään 11 tunnin yhtenäiseen lepoaikaan vuorokaudessa.

Hybridityön erityispiirteet

Hybridityö tarkoittaa työn tekemistä osin etänä ja osin toimistolla. Tämä uusi työnteon tapa on tehnyt aikatauluista joustavampia, mutta samalla se voi hämärtää rajaa työn ja vapaa-ajan välillä. Työaikalain vaatimukset eivät kuitenkaan muutu, vaikka työskentelypaikka vaihtelisi.

Työajan seuranta on hybridityössä avainasemassa, sillä työpaikan ja etätyön yhdistelmä voi vaikeuttaa työaikojen noudattamista. Työnantajan tulee varmistaa, että myös etätyössä tehty työaika kirjataan ja että työaikasuojelua koskevat säännökset, kuten ylityön rajat ja lepoajat, toteutuvat. Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus seurata työntekijöiden työaikoja, vaikka työtä tehtäisiin kotona tai muussa etätyöpaikassa.

Työajan joustot ja liukuma hybridityössä

Työaikalaki mahdollistaa työajan joustot, mikä voi helpottaa hybridityön järjestämistä. Liukuva työaika on yksi tapa, jolla hybridityöntekijät voivat sovittaa työnsä paremmin yhteen muiden elämänsä osa-alueiden kanssa. Liukuva työaika antaa työntekijälle mahdollisuuden määrittää itse työpäivänsä aloitus- ja lopetusajat tietyissä rajoissa.

Työnantajan ja työntekijän on hyvä sopia selkeästi liukuman ehdoista ja siitä, milloin työntekijän tulee olla tavoitettavissa. Vaikka työntekijä voisi päättää työskentelyn alkamis- ja päättymisajat, säännöllinen työaika ei saa ylittää työaikalain rajoja.

Ylityö ja etätyö

Hybridityössä on usein vaikeampi huomata, milloin työntekijä tekee ylimääräistä työtä. Ylityötä on kaikki työ, jota tehdään normaalin työajan lisäksi työnantajan aloitteesta. Koska etätyössä työnantajan valvonta on vähäisempää, on erityisen tärkeää, että työntekijä ja työnantaja sopivat etukäteen selkeästi työajoista ja mahdollisesta ylityöstä.

Työaikalain mukainen ylityökorvaus tulee aina maksaa myös etätyössä. Työnantajan tulisi myös varmistaa, että työntekijä ei ylitä laissa määriteltyjä ylityörajoja, mikä voi olla haaste, jos työntekijän työaikaa ei seurata riittävän tarkasti.

Lepoaika ja palautuminen

Työaikalaki turvaa työntekijälle oikeuden riittävään lepoon. Lepoajan merkitys korostuu hybridityössä, jossa työn ja vapaa-ajan rajat voivat hämärtyä. Lain mukaan työntekijällä tulee olla vähintään 11 tunnin vuorokausilepo jokaisen työvuoron jälkeen sekä 35 tunnin yhtäjaksoinen viikkolepo. Hybridityössä voi olla houkutus työskennellä epäsäännöllisesti ja pidentää työpäiviä, mikä voi johtaa uupumukseen. Työnantajan vastuulla on huolehtia, että lepoajat toteutuvat, vaikka työ tehtäisiin osin etänä.

Työnantajan vastuu ja teknologian rooli

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työaikaa koskevat säännökset ja lainmukaiset käytännöt ovat selvillä myös hybridityötä tekevillä työntekijöillä. Erilaiset teknologiset ratkaisut, kuten työajan seurantaohjelmistot, voivat auttaa työnantajia pitämään kirjaa työajoista ja varmistamaan, että lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan.

Teknologia voi myös olla kaksiteräinen miekka. Työntekijöiden jatkuva tavoitettavuus sähköpostin ja pikaviestintäsovellusten kautta voi johtaa siihen, että työ venyy vapaa-ajalle, vaikka virallinen työpäivä olisi ohi. Työnantajan on tärkeää luoda selkeät käytännöt tavoitettavuudesta työajan ulkopuolella, jotta työntekijät voivat palautua ja noudattaa lakisääteisiä lepoaikoja.

Työaikalain noudattaminen hybridityössä

Työaikalain velvoitteet koskevat yhtä lailla hybridityötä kuin perinteistä toimistotyötä. Työn joustavuus ei tarkoita, että työaikalain noudattamisesta voisi tinkiä. Sekä työnantajien että työntekijöiden on syytä tuntea työaikalain vaatimukset ja sopia yhdessä selkeät pelisäännöt, jotka takaavat työajan seurannan, lepoaikojen noudattamisen ja tarvittaessa ylityökorvaukset.

Hybridityön tehokas hallinta edellyttää sekä selkeää viestintää että työajan ja jaksamisen seurantaa. Näin työntekijät voivat hyötyä työn joustavuudesta ilman, että työaikalain turvaa vaarannetaan.

Hybridityön yleistyessä on tärkeää pysyä ajan tasalla työaikalain määräyksistä. Työnantaja voi joutua vastuuseen, jos työntekijän ylityöt tai lepotaukojen laiminlyönnit eivät tule huomioiduiksi. Lisäksi mahdolliset erimielisyydet työaikojen seurannasta voivat johtaa kalliisiin riitoihin.

Tarvitsetko apua työaikalain noudattamisessa?

Työaikalain vaatimusten täyttäminen hybridityössä ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan myös työntekijöiden hyvinvoinnin ja yrityksen maineen kannalta kriittistä.

Juristimme voivat auttaa sinua:

• Työsopimusten laatimisessa ja tarkistamisessa: Räätälöimme yrityksellesi sopivat työaikajärjestelyt, jotka huomioivat hybridityön erityisvaatimukset.
• Työajanseurannan käytäntöjen kehittämisessä: Autamme järjestämään lainmukaisen ja tehokkaan työajanseurantajärjestelmän.
• Ylityö- ja lepoaikasäännösten täytäntöönpanossa: Varmistamme, että kaikki lakisääteiset velvoitteet täyttyvät niin toimistolla kuin etätöissä.

Ota yhteyttä tilanteenne kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido teitä mihinkään.