Ositus vuosia avioeron jälkeen – voiko osituksen tehdä myöhässä?

Ositus on avioeron jälkeen suoritettava omaisuudenjako, jossa jaetaan puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus. Usein ositus tehdään pian avioeron jälkeen, mutta joillain puolisoilla se voi jäädä tekemättä vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi.

Tässä artikkelissa käsittelemme, voiko osituksen tehdä myöhässä, mitä riskejä siihen liittyy ja miten asiassa kannattaa edetä.

 

Voiko osituksen tehdä vuosia avioeron jälkeen?

Kyllä voi. Laki ei ole asettanut ositukselle ehdotonta aikarajaa. Osituksen voi suorittaa vuosia avioeron jälkeenkin. Ositusta ei myöskään ole pakko tehdä ennen kuin toinen osapuoli sitä vaatii. On kuitenkin tärkeää huomata, että ajan kuluminen voi aiheuttaa monia käytännön ja oikeudellisia haasteita, joita käsittelemme tarkemmin seuraavaksi.

Lakimuutos 1.4.2026: ositusvaatimus voi vanheta. Lue lisää: 10 vuoden määräaika avio-oikeuden vanhentumiselle.

 

Miksi ositus voi jäädä tekemättä?

Osituksen tekeminen voi viivästyä monista syistä, kuten:

  • Sovinnollinen suullinen sopimus: Puolisot ovat erohetkellä sopineet omaisuuden jaosta epävirallisesti ja suullisesti, eivätkä ole laatineet virallista ositussopimusta.
  • Riitaisat tilanteet: Puolisoiden välillä on ollut erimielisyyksiä omaisuuden jaosta, eikä osituksesta ole päästy sopuun.
  • Tietämättömyys: Jompikumpi osapuoli ei ole tiennyt osituksen merkityksestä tai siitä, onko ositus pakko tehdä.
  • Välinpitämättömyys: Ositusta ei ole pidetty kiireellisenä asiana ja se on jäänyt tekemättä.
 

Mitä ongelmia myöhästynyt ositus voi aiheuttaa?

Vaikka osituksen voi suorittaa vuosienkin jälkeen, viivästyminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia:

1. Omaisuustilanne on muuttunut

Jos ositus tehdään vuosia avioeron jälkeen, osapuolten omaisuustilanne voi olla täysin erilainen kuin avioerohetkellä. Ositus perustuu siihen omaisuuteen, joka oli olemassa avioeron vireille tullessa, ei sen jälkeisiin hankintoihin.

Esimerkiksi avioeron aikaan toisella puolisolla oli sijoitusasunto, mutta vuosien saatossa hän on myynyt sen ja ostanut uuden kodin. Osituksessa huomioidaan se omaisuus, joka oli olemassa avioerohetkellä, ei myöhempiä kauppoja.

2. Toinen osapuoli menehtyy ennen ositusta

Jos toinen entisistä puolisoista kuolee ennen osituksen tekemistä, perillisten tulee tehdä ositus. Tämä voi monimutkaistaa tilannetta huomattavasti, sillä perillisten intressit voivat poiketa puolisoiden välisistä suullisista tai muista epävirallisista sopimuksista. Niin kauan kuin ositusta ei ole toimitettu, on entinen puoliso mukana toisen puolison kuolinpesässä osakkaana.

3. Velat aiheuttavat yllätyksiä

Osituksessa huomioidaan myös avioerohetkellä olleet velat. Jos velkoja on maksettu pois osituksen viivästymisen aikana, se voi vaikuttaa lopputulokseen.

Jos esimerkiksi avioeron aikana kummallakin puolisoilla oli yhteisiä velkoja (kuten asuntolaina), nämä velat jaetaan osituksen yhteydessä. Jos velkoja on maksettu pois osituksen viivästymisen aikana, ositus perustuu siihen, mitä velkoja oli olemassa avioerohetkellä, ei siihen, mitä on jäljellä jakohetkellä.

 

Miten ositus tehdään?

Jos ositus on jäänyt tekemättä, se kannattaa hoitaa mahdollisimman pian pois alta. Ositusta tehtäessä lasketaan kummankin puolison netto-omaisuus (varallisuus vähennettynä veloilla). Osituslaskelman perusteella määritetään tasinko eli mahdollinen omaisuuden tasaus, jolla vähemmän omistavalle puolisolle kompensoidaan tasavertaisuus. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nössä sitä, että va­rak­kaampi puo­liso joutuu luo­vut­ta­maan toi­selle puo­li­solle omaa omai­suut­taan, jotta saavutetaan tasajako.

Yleisin tapa toimittaa omaisuuden ositus on tehdä se puolisoiden keskinäisin sopimuksin.

Sopimusositus etenee seuraavasti:

  1. Omaisuuden luettelointi: Ensin selvitetään ja luetteloidaan kummankin puolison omaisuus, mukaan lukien rahavarat, kiinteistöt, sijoitukset, yritysomaisuus ja velat. Puolisoiden omaisuus ja velat ilmoitetaan avioeron vireilletulohetken mukaisesti. 

  2. Varallisuuden arviointi: Kaikki omaisuuserät arvioidaan markkina-arvoin. Tämä vaihe voi sisältää asiantuntija-arvioita esimerkiksi kiinteistöistä tai sijoituksista, jotta omaisuuden arvo vastaa sen todellista tilannetta.

  3. Osituslaskelma ja tasinko: Omaisuusluettelon perusteella suoritetaan laskennallinen omaisuuden ositus. Osituslaskelmassa kumpikin puoliso saa puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä (eli omaisuudesta joka jää jäljelle kun varoista vähennetään velat). Tähän tasajakoon pääseminen voi vaatia, että enemmän omistava suorittaa tasinkoa vähemmän omistavalle.

  4. Ositussopimus: Osituksesta laaditaan kirjallinen ositussopimus. Molempien osapuolten tulee allekirjoittaa ja hyväksyä sopimus. Lisäksi kahden esteettömän henkilön tulee allekirjoittaa sopimus todistajina. Ositussopimus suojaa kumpaakin osapuolta myöhemmiltä vaateilta.

  5. Omaisuuden jako: Lopuksi omaisuus jaetaan osapuolten sopimalla tavalla niin, että päästään laskennassa määrättyyn lopputulokseen. Osapuolet voivat myös yhteisymmärryksessä poiketa laskennan lopputuloksesta. Osapuolet voivat sopia, mitä omaisuutta kumpikin saa ja miten enemmän omistava puoliso maksaa tasinkonsa.
 

On myös mahdollista, että avioliittolain säännöksistä poiketaan osapuolten keskinäisin sopimuksin ja ositussopimuksella todetaan, että jaettavaa omaisuutta ei ole. Tämän kaltainen ositussopimus tulee myös tehdä lain muotovaatimuksia noudattaen.

  1.  

Milloin kääntyä juristin puoleen?

Mikäli osapuolten välillä on erimielisyyksiä, eikä sopimusositukseen päästä, voi toinen osapuoli hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja suorittaa osituksen puolueettomasti ja lain mukaan, jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen.

Jos ositus on jäänyt tekemättä ja sinua mietityttää osituksen tekeminen, voit olla juristiimme yhteydessä etenkin seuraavissa tilanteissa:

  • Osapuolilla on erimielisyyksiä omaisuuden jaosta.
  • Toinen osapuoli kieltäytyy tekemästä ositusta.
  • Omaisuustilanne on muuttunut merkittävästi avioeron jälkeen.
  • Toinen osapuoli on kuollut, ja osituksen tekeminen perillisten kanssa on ajankohtaista.
  • Haluat varmistaa, että osituksesta laaditaan laillisesti pätevä osituskirja. Laadimme ositussopimuksen kiinteään hintaan alkaen 500 € osituksen laajuudesta riippuen.
 

Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen pyytämiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.

Pyydä juristin maksuton alustava arvio

Voit ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info@lawclinic.fi tai täyttämällä yhteydenottolomakkeen. Emme valitettavasti pysty tarjoamaan maksuttomia neuvoja puhelimitse.

Kartoitamme yhteydenottosi perusteella lakiavun tarpeesi ja palaamme asiaan sähköpostitse. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

    Law Clinic somessa

    Law Clinic Oy | 3263868-2 | info@lawclinic.fi

    TietosuojaselosteYleiset sopimusehdot