Avioliittolaki on uudistumassa siten, että avioliiton varallisuusoikeudelliset vaatimukset – erityisesti entisen puolison omaisuuteen kohdistuvat vaatimukset avioeron jälkeen – vanhenevat pääsääntöisesti 10 vuoden kuluttua avioerosta tai avioliiton kumoamisesta.
Lakimuutos tulee voimaan 1.4.2026. Lue artikkelista lakimuutoksen keskeinen sisältö ja miten voit ennakoitua siihen jo nyt.
Avioero-ositus tarkoittaa omaisuuden jakamista aviopuolisoiden välillä, kun avioliitto päättyy avioeroon. Juridisesti kyseessä on menettely, jossa puolisoiden varallisuussuhteet selvitetään: lasketaan kummankin omaiset ja velat, määritetään avio-oikeuden alainen omaisuus, ja tämän jälkeen omaisuus jaetaan.
Osituksessa tasajaon periaate tarkoittaa, että kummankin puolison nettovarallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi, minkä jälkeen varakkaampi osapuoli voi maksaa tasinkoa vähemmän varakkaalle. Jos puolisoilla on avioehtosopimus, osituksen ja tasajaon sijasta tehdään omaisuuden erottelu avioehtosopimusten määräysten mukaisesti.
Ositus voidaan hoitaa joko sopimalla puolisoiden kesken tai tuomioistuimen avustamana pesänjakajan kautta. Pesänjakoprosessiin tyypillisesti päädytään, kun puolisot eivät pääse keskenään sopimukseen omaisuuden jaosta.
Hallituksen esitys HE 51/2025 muuttaa avioliittolakia merkittävästi: se tuo 10 vuoden vanhentumisajan avioliiton varallisuusoikeudellisille vaatimuksille, kuten ositukselle. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää avio-oikeuden asemaa, vähentää vuosikymmeniä vanhoista avio-osituksista aiheutuvia epäselvyyksiä sekä helpottaa kuolinpesien ja ositusten selvitystä.
Tarkemmin lakimuutoksessa on kyse tästä: kun avioerosta (tai avioliiton kumoamisesta) on kulunut 10 vuotta lainvoimaisesta päätöksestä, entisellä puolisolla ei ole enää normaalia avio-oikeudesta johtuvaa vaatimusta ositukseen. Muutos ei koske avioliittoja, jotka ovat päättyneet toisen puolison kuolemaan.
Jos ositusta ei ole tehty ennen vanhentumisaikaa, entinen puoliso ei voi vaatia tasinkoa tai omaisuuden jakoa avio-oikeuden perusteella 10 vuoden jälkeen. Vanhenemisaika voidaan katkaista, jos haetaan pesänjakajaa tuomioistuimelta osituksen toimittamiseksi.
Puolisot voivat tosin sopia pidemmästä tai lyhyemmästä määräajasta kirjallisella ja rekisteröitävällä sopimuksella. Sopimuksen on oltava kirjallinen, kahden esteettömän todistajan vahvistama ja rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon. Käännythän juristimme puoleen sopimuksen laatimiseksi.
Lakimuutoksen myötä myös avioliittolain mukaiset vallinnanrajoitukset (esim. suostumus toisen puolison omaisuuden luovutukseen) lakkaisivat 10 vuoden määräajan kuluttua. Kun määräaika on kulunut, entisen puolison suostumusta ei välttämättä enää tarvita tiettyihin omaisuustoimiin, kuten kiinteistön myyntiin, jos kyseessä on ollut yhteinen koti.
Lisäksi muutos koskee avioliittolain yhteisomistusolettaman raukeamista: yli 10 vuotta purkautuneessa avioliitossa ei sovelleta yhteisomistusolettamaa, vaan varallisuuden omistussuhteet määräytyvät yleisten varallisuusoikeudellisten sääntöjen mukaan.
Lakiesityksen mukaan entinen puoliso ei myöskään ole kuolinpesän osakas, jos hänen avio-oikeutensa on vanhentunut.
Tämä lakimuutos tarkoittaa merkittävää selvennystä avioerojen jälkeiseen aikaan: vanhat eroperäiset varallisuuskysymykset, jotka ovat saattaneet jäädä avoimiksi vuosiksi, saavat selkeän rajan.
Lakimuutos koskaa myös vanhoja avioliittoja, vaikka avioero olisi tapahtunut ennen lain voimaantuloa 1.4.2026.
Siirtymäaika on seuraava: avio-oikeuden vanhentumisen 10 vuoden määräaika alkaa laskea lainvoimaisen avioeron tai kumoamispäätöksen antamisesta, mutta aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Toisin sanoen jos avioero on tapahtunut ennen lakimuutoksen voimaantuloa, entisillä puolisoilla on vähintään 5 vuoden reagointiaika sen jälkeen, kun muutos astuu voimaan, osituksen toimittamiseksi tai sopimuksen tekemiseksi ennen vanhentumista.
Esimerkiksi jos avioero päätettiin 7 vuotta ennen 1.4.2026, vanhentumisaika ei välittömästi ole täyttynyt lain voimaantuessa, vaan entisillä puolisoilla on viisi vuotta sen jälkeen aikaa toimia.
Uusi lakimuutos merkitsee suurta käännettä suomalaisessa aviovarallisuusoikeudessa. 10 vuoden vanhentumisaika antaa aiempaa enemmän ennustettavuutta ja varmuutta, mutta tuo myös uusia valintoja puolisoille: osituksen toimittaminen, sopiminen vanhentumisajasta ja pesänjakajan hakeminen nousevat entistä tärkeämmiksi. Lakimuutos vähentää oikeudellista epävarmuutta ja riitoja, erityisesti pitkäaikaisissa avioero-tai perintötilanteissa.
Me Law Clinicilla toimimme luotettavana kumppanina tässä muutoksessa. Tämä muutos tarjoaa erinomaisen hetken hoitaa ositus. Jos sinulla on tekemättömäksi jäänyt ositus, nyt on aika hoitaa se pois alta.
Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.
Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana.
Voit ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info@lawclinic.fi tai täyttämällä yhteydenottolomakkeen. Emme valitettavasti pysty tarjoamaan maksuttomia neuvoja puhelimitse.
Kartoitamme yhteydenottosi perusteella lakiavun tarpeesi ja palaamme asiaan sähköpostitse. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Law Clinic Oy | 3263868-2 | info@lawclinic.fi