Avioeron jälkeinen omaisuuden ositus on usein tunteikas ja monimutkainen prosessi. Tilanne mutkistuu entisestään, jos entinen puoliso ei suostu ositukseen tai viivyttelee sen kanssa. Tässä artikkelissa kerromme, miten tällaisessa tilanteessa kannattaa edetä ja miksi juristin apu on usein välttämätöntä.
Miksi ositus kannattaa tehdä mahdollisimman pian?
Avioliiton päätyttyä avioeroon, aviopuolisoiden varallisuussuhteet tulee selvittää ja päättää omaisuuden osituksella. Ositus tarkoittaa avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamista puolisoiden kesken. Vaikka laki ei aseta ositukselle määräaikaa, ja sen voi tehdä vielä vuosia avioeron jälkeen, on erittäin suositeltavaa hoitaa se pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman pian.
Jos avioeron jälkeen ositusta ei tehdä, puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen säilyy. Tämä tarkoittaa, että niin kauan kuin virallista ositusta ei ole tehty, entiset puolisot ovat yhä tietyllä tavalla sidoksissa toistensa varallisuuteen. Tämä voi johtaa monenlaisiin käytännön ja oikeudellisiin haasteisiin:
Omaisuustilanteen muuttuminen: Ajan kuluessa puolisoiden omaisuustilanne voi muuttua merkittävästi. Uutta omaisuutta voi kertyä, vanhaa myydä tai velkoja ottaa. Osituksen perusteena oleva omaisuustilanne on se, mikä oli avioeron vireilletulohetkellä. Tämä voi tehdä omaisuuden selvittämisestä ja jaosta hankalaa ja monimutkaista, sillä tietoja täytyy kaivaa takautuvasti, ja arvot ovat voineet muuttua.
Toisen puolison kuolema: Erityisen ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos toinen entisistä puolisoista menehtyy ennen osituksen tekemistä. Tällöin kuolleen puolison perilliset joutuvat tekemään osituksen elossa olevan ex-puolison kanssa ennen kuin perintöä voidaan jakaa. Tämä voi olla monimutkaista ja riitaisaa, sillä perillisten intressit eivät välttämättä kohtaa ex-puolison intressien kanssa. Ex-puoliso voi myös jäädä kuolinpesän osakkaaksi, mikä vaikeuttaa pesän selvittämistä ja hallinnointia.
Uusi avioliitto: Jos ositusta ei ole tehty ja toinen entisistä puolisoista avioituu uudelleen, tilanne mutkistuu entisestään. Jos uusi avioliitto päättyy, voi syntyä sotku, jossa kaksi tai useampi osittamaton pesä menee päällekkäin. Tämä voi johtaa siihen, että vanha ex-puoliso on mukana uudelleen avioituneen puolison kuolinpesässä, vaikka tämä olisi jo vuosia sitten solminut uuden liiton.
Entä jos toinen osapuoli ei suostu ositukseen?
Jos toinen osapuoli ei halua tehdä ositusta vapaaehtoisesti tai ei reagoi yhteydenottoihin, on vaihtoehdot seuraavat:
1. Neuvottelu ja sopiminen
Ennen oikeudellisiin toimiin ryhtymistä sovinnon voi syntyä juristin avustuksella. Juristi voi auttaa osapuolia löytämään yhteisymmärryksen ja laatimaan molempia tyydyttävän ositussopimuksen. Tämä on usein nopein ja kustannustehokkain tapa ratkaista tilanne, sillä se säästää aikaa ja rahaa verrattuna oikeusprosessiin.
2. Pesänjakajan hakeminen
Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, joudutaan etenemään käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudesta pyydetään pesänjakajan määräystä toimittamaan ositus. Kummallakin puolisolla on oikeus hakea pesänjakajaa, eikä suostumusta tarvita toiselta osapuolelta.
Käräjäoikeus määrää pesänjakajan, joka laatii osituksen puolueettomasti. Pesänjakajan päätös on oikeudellisesti sitova, vaikka toinen osapuoli vastustaisi jakoa.
