Yritysten väliset sopimukset puhelinmyynnissä

Puhelinmyynti on yleinen keino markkinoida tuotteita ja palveluita myös yrityksille. Monet  yrittäjät, etenkin uudet yrittäjät, saattavat kuitenkin ajatua tilanteeseen, jossa puhelimessa tehty sopimus sitoo heitä ilman, että he täysin ymmärtävät sopimuksen ehtoja. Toisin kuin kuluttajat, yrittäjät eivät ole kuluttajansuojalain piirissä, eikä etämyynnin säännöt päde. Yritysten välisissä etämyyntisopimuksissa ei ole 14 vuorokauden peruutusoikeutta, ellei sitä ole erikseen sopimuksessa määritelty.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä yrittäjän tulee tietää yritysten välisistä sopimuksista ja etämyynnistä, sekä annetaan vinkkejä tilanteisiin, joissa yrittäjä kokee tulleensa huijatuksi.

Kuluttajansuojalaki ei suojaa yrittäjiä

Kuluttajansuojalain 14 vuorokauden peruutusoikeus suojaa yksityishenkilöitä etämyynnissä, mutta laki ei koske yrityksiä. Yritysten välillä etämyyntisopimukset ovat heti sitovia, eikä niillä ole lakiin perustuvaa yleistä peruutusaikaa. Yritysten väliset sopimukset noudattavat kauppalakia, kun kyse on irtaimen tavaran kaupasta, ja sopimusoikeudellisia periaatteita.

Yleinen harhakäsitys etenkin uusilla yrittäjillä on, että toiminimiyrittäjä olisi kuluttajansuojalain piirissä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Toiminimiyrittäjä, vaikka toimisi yksin ilman työntekijöitä, on lain näkökulmasta yritys, eikä yritykseen sovelleta kuluttajasuojalakia.

Sopimus syntyy tarjouksesta ja hyväksynnästä

Sopimusoikeudessa keskeinen periaate on tarjous ja hyväksyntä. Jos yrittäjä hyväksyy puhelimitse tarjotut ehdot, sitova sopimus syntyy, vaikka sopimusta ei tehtäisi kirjallisessa muodossa. Yrittäjän tulee olla erityisen tarkkana, koska suullisesti sovitut ehdot ovat oikeudellisesti päteviä ja sitovia. Sopimus syntyy vain, jos yrittäjä hyväksyy myyjän ehdot. Epämääräiset ilmaisuudet, kuten ”ehkä kiinnostaa” tai ”lähetä lisätietoja”, eivät lähtökohtaisesti riitä sopimuksen syntymiseen.

Yrittäjän kannattaa aina pyytää myyjältä kirjallinen tarjous. Mikäli epäröit sopimukseen sitoutumista, älä hyväksy tarjousta puhelimessa, vaan pyydä, että sopimuksen ehdot toimitetaan kirjallisena sinulle sähköpostilla tai muulla tavalla. Puhelinmyyntitilanteessa on suositeltavaa jo puhelinkeskustelun aikana kysyä ja kirjoittaa muistiin palvelua markkinoivan yrityksen nimi, myyjän nimi, palvelun sisältö, hinta, sopimuksen kesto, mahdollinen irtisanomisaika tai peruutusoikeus.

Kun saat sopimusehdot, tarkista ehdot huolellisesti ennen niiden hyväksymistä. Erityisesti kannattaa tarkistaa, onko kyseessä kestotilaus tai määräaikainen sopimus sekä ehdot sopimuksen kestosta ja irtisanomismahdollisuudesta. Sopimuksen ehdot, kuten hinta, toimitusaika ja tuote, on oltava selkeästi sovittuja. Harhaanjohtava tai puutteellisesti esitetty tarjous voi aiheuttaa ongelmia, joten ehtojen tarkistaminen on oleellista.

Harhaanjohtava markkinointi

Yritysten väliseen puhelinmyyntiin sovelletaan markkinointia koskevia säännöksiä, kuten elinkeinonharjoittajien välisen sopimattoman menettelyn kieltoa. Sopimattomaksi menettelyksi katsotaan hyvän liiketavan vastainen tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimaton menettely. Lain mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

Harhaanjohtava markkinointi on markkinointia, jossa markkinoinnin kohteena olevalle annetaan totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoa markkinoitavasta tavarasta tai palvelusta. Harhaanjohtavassa markkinoinnissa on kyse siitä, että myyjän roolissa oleva yritys antaa sopimuksen tai tuotteen ehdoista, hinnoista tai hyödyistä väärän tai puutteellisen kuvan, usein puhelimitse, sähköpostitse tai muissa markkinointitilanteissa.

Tyypillisiä esimerkkejä harhaanjohtavasta markkinoinnista:

1. Sopimuksen ehdot esitetään puutteellisesti tai väärin
   Puhelinmyynnissä myyjä saattaa väittää, että kyseessä on pelkkä tarjous, eikä yrittäjän tarvitse tehdä päätöstä heti. Todellisuudessa keskustelu saatetaan nauhoittaa ja myyntipuhe tulkitaan sitovaksi sopimukseksi. Myyjä voi jättää kertomatta sopimuksen tärkeistä ehdoista, kuten sopimuskaudesta, hinnoista tai peruutusehdoista.

2. Tuotteen tai palvelun hinta tai hyötyjä liioitellaan
   Harhaanjohtavassa markkinoinnissa palvelun tai tuotteen hinnat saatetaan ilmoittaa puutteellisesti, esimerkiksi kertomalla vain kuukausimaksu, mutta jättämällä kokonaiskustannukset mainitsematta. Toisinaan yritys voi myös luvata tuotteen tai palvelun tuottavan tiettyjä liiketoiminnallisia etuja, vaikka lupaukset olisivat epärealistisia.

3. Palvelu tai sopimus, jota yrittäjä ei ole tilannut
   Yksi harhaanjohtavan markkinoinnin muodoista on niin sanottu ”laskuhuijaus”. Tässä tapauksessa yrittäjälle lähetetään lasku palvelusta, jota hän ei ole koskaan tilannut, tai lasku yritetään lähettää ”tarkistussoiton” perusteella ilman, että todellista sopimusta on tehty.

4. Aggressiivinen painostus taktiikkana
   Harhaanjohtava markkinointi voi sisältää myös aggressiivisia painostustaktiikoita, kuten uhkauksia oikeustoimilla, jos yrittäjä ei hyväksy tarjousta. Tämä voi aiheuttaa aloittelevalle yrittäjälle pelkoa ja painetta suostua sopimukseen ilman tarkempaa harkintaa.

Esimerkiksi harhaanjohtava tai aggressiivinen markkinointi voi johtaa tilanteeseen, jossa sopimus on pätemätön. Tällaisissa tapauksissa voi olla mahdollista vaatia sopimuksen purkamista tai mitätöintiä. Jotta sopimus olisi pätemätön, on virheellisellä tiedolla tai muulla toimella täytynyt olla olennaista merkitystä sopimuksen tekemisen kannalta.

Mitä tehdä, jos koet tulleesi huijatuksi puhelinmyynnissä?

Vaikka yritysten välinen puhelinmyynti on lähtökohtaisesti sallittua, joskus myyjänä toimivat yritykset voivat käyttää epäselviä tai harhaanjohtavia keinoja, jotka johtavat ongelmatilanteisiin. Tyypillisiä tapauksia ovat esimerkiksi:

• Puhelinmyyjä antaa virheellistä tietoa tuotteesta tai palvelusta.
• Sopimusta ei synny, mutta yrittäjä saa silti laskun.
• Sopimuksen ehdot ovat epäselvät tai niitä ei ole vahvistettu jälkikäteen kirjallisesti.

Jos epäilet, että puhelinmyyntisopimusta ei syntynyt, mutta sinulle lähetetään lasku, toimi seuraavasti:

1. Pyydä kirjallinen todiste sopimuksesta: Yrityksellä, joka väittää sopimuksen syntyneen, on näyttövelvollisuus. Heidän tulee todistaa, että sopimus on syntynyt, esimerkiksi puhelun nauhoitteen tai kirjallisen vahvistuksen avulla.

2. Tee reklamaatio kirjallisesti: Kirjoita myyjälle kirjallinen reklamaatio, jossa kiistät laskun ja perustat sen siihen, että sitovaa sopimusta ei ole syntynyt. Pyydä heiltä todisteita sopimuksesta.

3. Vältä maksamasta laskua ennen asian selvittämistä: Jos lasku on mielestäsi aiheeton, älä maksa sitä ennen kuin asia on selvitetty. Maksaminen voidaan tulkita sopimuksen hyväksymiseksi. Yrityksen lähettämää perusteetonta laskua ei voida periä oikeusteitse, jos lasku on riitautettu.

4. Käänny juristin puoleen: Mikäli tilanne ei ratkea myyjän kanssa, juristi voi auttaa selvittämään, onko sopimus sitova ja mikä on oikea toimintatapa ja seuraavat askeleet. Mikäli kohtaat ongelmia puhelinmyynnissä, juristimme voi auttaa sinua. 

Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.