Kilpailukieltosopimus on työnantajan keino suojata liiketoimintaansa tilanteessa, jossa työntekijä voisi viedä mukanaan tärkeää osaamista tai asiakaskontakteja kilpailijalle työsuhteen päätyttyä. Kilpailukiellolle on laissa määritellyt ehdot ja pätemättömästä kilpailukiellosta voi seurata merkittäviä seuraamuksia sekä työnantajalle että työntekijälle.

Tässä artikkelissa käsittelemme kilpailukieltosopimuksen sääntelyä, mahdollisia seuraamuksia pätemättömistä kilpailukielloista ja muita juridisesti mielenkiintoisia kysymyksiä, joita kilpailukieltoehtoihin liittyy.

Kilpailukieltosopimuksen pätemättömyys

Kilpailukieltosopimus voi olla pätemätön, jos sen ehtoihin ei liity erityisen painavia syitä. Työsopimuslain mukaan kilpailukielto tulee olla perusteltu vain, jos työntekijän asema on sellainen, että hän voisi käyttää työnantajan liikesalaisuuksia tai kriittistä tietotaitoa hyväkseen uudessa työssä tai perustamalla oman yrityksen. Esimerkiksi matalamman tason työntekijöille asetettu kilpailukielto voi usein osoittautua perusteettomaksi, mikäli työntekijä ei pääse käsiksi merkittäviin liikesalaisuuksiin. Lue lisää aiheesta aiemmasta artikkelistamme: milloin kilpailukielto on pätemätön.

Työnantajan on kyettävä perustelemaan kilpailukiellon käyttö oikeasuhtaiseksi ja välttämättömäksi. Jos tämä ei onnistu, kilpailukieltoehto voi olla lain mukaan pätemätön.

Seuraukset pätemättömästä kilpailukiellosta

Pätemätön kilpailukielto voi johtaa työnantajalle moniin negatiivisiin seurauksiin:

1. Sopimussakot eivät päde: Jos kilpailukieltosopimus todetaan pätemättömäksi, työnantajalla ei ole oikeutta vaatia sopimussakkoa, vaikka työntekijä rikkoisi kilpailukieltosopimusta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että työnantaja menettää oikeuden periä taloudellisia korvauksia työntekijältä.

2. Oikeudenkäyntikulut: Kilpailukiellon riitauttaminen voi johtaa oikeudenkäynteihin, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia työnantajalle, etenkin jos sopimus todetaan lainvastaiseksi. Työnantaja voi joutua maksamaan niin omat kuin työntekijän oikeudenkäyntikulut, jos tuomioistuin katsoo sopimuksen olevan kohtuuton tai perusteeton.

3. Mainehaitta: Riidat pätemättömistä kilpailukielloista voivat vahingoittaa työnantajan mainetta sekä nykyisten että potentiaalisten työntekijöiden silmissä. Tämä voi heikentää työnantajamielikuvaa ja vaikeuttaa tulevaisuudessa osaavan työvoiman houkuttelemista.

Kohtuullinen korvaus kilpailukiellon ajalta

Vuodesta 2022 lähtien kilpailukieltosopimukselle on asetettu merkittävä taloudellinen vastuu työnantajille. Jos kilpailukielto kestää yli kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, työnantajan on maksettava työntekijälle kohtuullinen korvaus, joka on vähintään 40 % työntekijän palkasta kilpailukiellon keston ajalta. Tällä muutoksella on ollut merkittävä vaikutus kilpailukieltojen käyttöön, sillä nykyään työnantajien tulisi harkita tarkkaan, onko kilpailukiellon asettaminen perusteltua.

Korvauksen tarkoituksena on kompensoida työntekijän ansionmenetystä, sillä kilpailukielto rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan hankkia elantoa samalta toimialalta. Jos työnantaja laiminlyö tämän velvollisuuden, kilpailukieltoehto voidaan katsoa pätemättömäksi. Tämä voi johtaa siihen, että työntekijällä on oikeus hakea korvauksia laiminlyönnistä, mikä asettaa työnantajan juridiseen ja taloudelliseen vastuuseen.

Kilpailukieltojen kesto ja laajuus

Kilpailukieltosopimukselle on asetettu selkeät aikarajat: kilpailukielto voi kestää enintään 12 kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Tämä rajoitus on tärkeä, sillä liian pitkä kilpailukielto voisi kohtuuttomasti rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa ammattiaan.

Kilpailukiellon laajuus on toinen merkittävä tulkinnan kohde. Kielto voi koskea vain tiettyä maantieteellistä aluetta tai toimialaa, mutta jos se on liian laajasti määritelty, se voidaan katsoa kohtuuttomaksi. Esimerkiksi työntekijän rajoittaminen toimimasta koko maanlaajuisesti tietyn alan kaikissa tehtävissä saattaa olla kohtuutonta, erityisesti jos työntekijän tehtävät eivät ole olleet yrityksen kannalta erityisen luottamuksellisia.

Laajasti ja epämääräisesti määritelty kilpailukielto voi olla ongelmallinen, koska se rajoittaa työntekijän työllistymismahdollisuuksia enemmän kuin on tarpeen. Tällaiset kohtuuttomat kilpailukiellot voivat johtaa riitatilanteisiin, korvauksiin ja sopimuksen pätemättömyyteen.

Työntekijän irtisanominen ja kilpailukielto

Kilpailukielto on lähtökohtaisesti pätevä vain silloin, kun työsuhde päättyy työntekijän irtautumisesta omasta aloitteestaan. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman hänen syytään, esimerkiksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä, kilpailukielto voidaan mitätöidä. Lainsäädäntö lähtee siitä, että työntekijällä on oikeus etsiä uutta työtä, jos hän on menettänyt työpaikkansa ilman omaa syytään, eikä häntä voida kohtuudella estää siirtymästä toiselle työnantajalle, vaikka kyseessä olisi kilpailija.

Tämä tarkoittaa, että työnantajan on harkittava tarkkaan irtisanomistilanteessa, haluaako se ylläpitää kilpailukieltosopimusta, sillä perusteeton rajoitus voi johtaa siihen, että työntekijä haastaa sopimuksen oikeudessa. Työnantajalle voi aiheutua merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, jos kilpailukielto todetaan kohtuuttomaksi.

Kilpailukiellon ja salassapitosopimuksen ero

Yksi usein sekoitettu asia on kilpailukieltosopimuksen ja salassapitosopimuksen ero. Kilpailukielto rajoittaa työntekijän mahdollisuutta siirtyä työskentelemään kilpailevalle yritykselle tai perustaa oma kilpaileva liiketoiminta. Se on ajallisesti rajattu ja sen on oltava perusteltu työnantajan suojaustarpeella.

Salassapitosopimus puolestaan keskittyy siihen, että työntekijä ei saa paljastaa työnantajansa liikesalaisuuksia kolmansille osapuolille. Tämä velvoite voi jatkua työsuhteen päättymisen jälkeenkin, eikä sille ole samanlaista aikarajoitusta kuin kilpailukiellolle. Salassapitosopimus on vähemmän rajoittava työntekijän uramahdollisuuksia kohtaan, mutta se voi olla yhtä tärkeä, erityisesti silloin, kun työntekijä on ollut tekemisissä yrityksen luottamuksellisten tietojen kanssa.

Juristin apu kilpailukielloissa

Kilpailukieltosopimusten laatiminen ja tulkinta vaatii tarkkaa harkintaa, jotta sopimus on lainmukainen ja oikeasuhtainen. Jos kilpailukieltoehto on liian laaja, epämääräinen tai perusteeton, työnantaja voi joutua oikeudellisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Samoin työntekijän oikeudet voivat vaarantua, jos kilpailukieltosopimusta käytetään väärin tai työntekijä ei ymmärrä sopimuksen vaikutuksia.

Juristimme ovat kokeneita, ja auttavat sekä työnantajia että työntekijöitä kilpailukieltosopimusten laatimisessa, tarkistamisessa ja riitojen ratkaisemisessa. Oikeudellinen neuvonta on avainasemassa, jotta kilpailukiellon vaikutukset ymmärretään oikein ja mahdolliset riskit voidaan minimoida.

Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään.