Kilpailukieltosopimuksesta säädetään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Kilpailukiellolla tarkoitetaan työsopimuksella tai muutoin erikseen sovittua rajoitetta työsuhteen päättymisen jälkeen olla kilpailematta työnantajansa kanssa samalla toimialalla. Kilpailukielto on siis sopimus, joka rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa ammattiaan tai työskennellä tietyssä yrityksessä tai toimialalla työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukiellon tarkoituksena on suojella työnantajan liikesalaisuuksia ja estää kilpailua. Kilpailukielto voidaan asettaa vain erityisen painavasta syystä. Mikäli työnantajalla ei ole erityisen painavaa syytä rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen, ei sopimuksen tekemiselle ole lain mukaisia perusteita.

Jos olet epävarma siitä, onko työnantajan esittämä syy kilpailukiellon asettamiselle riittävä, pyydä työnantajalta selvitys tai ole yhteydessä juristiin ennen kuin allekirjoitat sopimuksen.

Milloin kilpailukiellon saa asettaa?

Kilpailukieltosopimus edellyttää erityisen painavaa syytä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioidaan myös työntekijän asema ja tehtävät. Työntekijän työskennellessä korkeassa asemassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa tai muussa vastaavassa toiminnassa voi kilpailukieltosopimus olla perusteltu. Kilpailukieltosopimus voidaan perustellusti tehdä tehtäviin, joissa työntekijä hyödyntää tehtävässään työnantajansa teknisiä liikesalaisuuksia, joita hän voisi käyttää hyödykseen omaan tai jonkun toisen yrityksen lukuun.

Toinen yleisesti käytetty peruste kilpailukieltosopimuksille on asiakaskunnan säilyttämisintressi. Kuitenkaan kilpailukieltosopimuksen laatimiselle ei ole perusteita silloin, jos asiakaskunta on tunnettu joukko, johon kaikki alalla toimivat osaisivat olla suoraan yhteydessä.

Kilpailukieltosopimusta voidaan myös perustella työnantajan kustannuksella järjestetyllä erityisellä koulutuksella, jota työntekijä ei muualta voisi maksutta saada. Oppisopimuskoulutus tai muu vastaava koulutus ei yksistään ole erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle.

Erityisen painava syy voi perustua myös mihin tahansa muuhun työnantajan hyväksyttävään kilpailun rajoittamisen tarpeeseen ja sen tekeminen on aina oltava työntekijän tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Kilpailukieltosopimuksen rajoitukset

1. Aikaraja: Työsuhteeseen liittyvä kilpailukieltosopimus voi olla maksimissaan yhden vuoden pituinen ja siltä ylittävältä ajalta kilpailukielto on pätemätön.

2. Kohtuullisuus: Kilpailukielto ei saa olla kohtuuttoman laaja. Sen tulee olla suhteutettu työntekijän tehtäviin ja työnantajan suojaustarpeisiin. Kilpailukielto voi olla pätemätön, jos se on kohtuuton työntekijän kannalta. Tämä voi liittyä esimerkiksi liian pitkään kestoon tai liian laajaan maantieteelliseen alueeseen.

3. Työnantajan on maksettava kilpailukieltosopimuksesta korvaus. Mikäli korvauksesta ei ole sovittu, on kilpailukielto pätemätön. Korvauksen määrä perustuu palkkaan ja rajoitusajan kestoon. Korvauksen määrä on vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta enintään kuusi kuukautta kestävältä rajoitusajalta, ja 60 prosenttia yli kuusi kuukautta kestävältä rajoitusajalta.

Kilpailukieltosopimus voi haitata merkittävästi työntekijän uudelleentyöllistymistä ja siksi kilpailukieltosopimukseen ei tule suhtautua kevyesti. Kilpailukieltosopimusta ei saa tehdä pelkän kilpailun rajoittamisen vuoksi.

Kilpailukieltosopimus ei ole voimassa, jos työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta johtuvista syistä. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen tuotannollisista ja taloudellista syistä, niin kilpailukieltosopimuksen voimassaolo päättyy. Lomautustilanteissa työntekijän työsuhdetta ei päätetä, eikä tilanteessa noudateta kilpailukieltosopimusta, vaan asiaa arvioidaan samoin kriteerein kuin kilpailu- ja salassapitovelvoitetta työsuhteen kestäessä.

Kilpailukieltosopimuksia yritetään usein liittää perusteettomasti tavallisiin toimihenkilötehtäviin, joissa ei ole lain mukaisia perusteita sopimuksen tekemiselle. Vaikka työntekijä allekirjoittaisikin lainvastaisen kilpailukieltosopimuksen työn alkamisen yhteydessä, ja katsotaan, ettei kilpailukieltosopimus ole pätevä, ei työsuhteen päättymisen jälkeisen kilpailukiellon rikkomisesta voi tulla sanktioita. Toisaalta, jos työntekijä rikkoo pätevää kilpailukieltoehtoa, voi hän olla velvollinen maksamaan sopimussakkoa tai vahingonkorvausta työnantajalle.

Lue täältä lisää kilpailukieltosopimuksen pätemättömyyden seurauksista.

Kilpailukielto ja osakassopimus

Osakassopimuksen kilpailukielto ei ole sidottu työsuhteeseen, vaan osakkuuteen omistaja-aseman perusteella. Osakassopimuksen kilpailukieltolausekkeet voivat olla kestoltaan yli yhden vuoden pituisia, tavallisesti 1–3 vuotta osakkuuden päättymisestä, kun taas työsopimuslaki mahdollistaa työntekijän kilpailukiellon erityisen painavasta syystä korkeintaan vuoden pituiseksi.

Osakassopimuksen kilpailukieltoehdossa voidaan esimerkiksi sopia, ettei osakas voi harjoittaa kilpailevaa toimintaa, rahoittaa kilpailijaa, olla työsuhteessa tai toimia toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä kilpailevassa yrityksessä. Myös kilpailu välikäsien kautta on usein kielletty osakassopimuksessa, jolloin osakkeenomistajan on varmistettava, etteivät hänen muut liiketoimintansa harjoita kilpailevaa toimintaa.

Jos osakas on myös työntekijäasemassa, tämä tulee huomioida osakassopimusta laadittaessa. Osakassopimuksella ei voida kiertää työlainsäädäntöä. Osakas voidaan katsoa työntekijäksi, jos hän omistaa vähemmän kuin noin 1/8 koko yhtiön osakkeista, on johdon ja valvonnan alaisena, ja häntä sitoo työsopimuslain säännökset.

Kilpailukieltoehto ei myöskään saa olla kohtuuton. Kohtuullisuutta arvioidaan aina osakaskohtaisesti. Arviointiin vaikuttavat muun muassa osakkaan asema yhtiössä, hänen osakkeenomistuksensa suuruus, kilpailukiellon rajoittavuus ja sen johdosta maksettava sanktio.

Tarvitsetko apua kilpailukieltosopimuksen laadinnassa?

Autamme kilpailukieltosopimusten arvioinnissa ja niiden laatimisessa. Kun käytät juristia apunasi kilpailukieltosopimuksen laadinnassa, voidaan välttyä mahdollisilta virheiltä ja vastuilta. Etukäteinen apu tulee aina halvemmaksi kuin jälkikäteinen asian selvittely. Juristimme osaa antaa neuvoa ja näkemystä siihen, kuinka sopimus edistää sopimusosapuolten etua ja on lainmukainen.

Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään.