Kauneusalan yrittäjä liikkuu koko ajan kahden riskialueen välissä: kuluttajansuojan ja potilasvahinkojärjestelmän. Toisaalta asiakas voi reklamoida palvelusta “epäonnistuneena hoitona”, toisaalta osa toimenpiteistä kuuluu potilasvakuutuslain piiriin ja voi johtaa potilasvahinkovaatimuksiin. Hyvin laaditut asiakassopimukset ovat käytännössä paras riskienhallinta näitä tilanteita vastaan – ja samalla merkki ammattimaisuudesta asiakkaalle.

​

Missä kauneusalan vastuu alkaa ja mihin se päättyy?

Esteettisiä hoitoja tekevät sekä terveydenhuollon toimintayksiköt että kosmetologit ja muut kauneusalan toimijat. Oikeudellinen kehikko riippuu siitä, katsotaanko toimenpide terveyden- ja sairaanhoidoksi vai puhtaasti kosmeettiseksi palveluksi.​

Potilasvakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että myös esteettiset toimenpiteet – kuten sairaanhoitajan tekemä lankakohotus – voivat olla potilasvahinkolain tarkoittamaa terveyden- tai sairaanhoitoa, jolloin vahinkoa arvioidaan potilasvahinkolain perusteella. Toisaalta potilasvahinkoapu ja Potilasvakuutuskeskus ovat korostaneet, että lääketieteellisesti aiheeton toimenpide on aina potilasvahinko, mikä korostaa oikean hoitoindikaation ja dokumentoinnin merkitystä.​

Jos palvelu ei kuulu potilasvahinkojärjestelmän piiriin, sitä arvioidaan sopimus- ja kuluttajansuojalainsäädännön kautta: onko palvelu ollut virheellinen, onko asiakasta informoitu oikein ja vastaako lopputulos sitä, mitä on luvattu. Juuri tässä rajapinnassa sopimusehdot ja lomakkeet ratkaisevat usein, jääkö yritys vaikeasti puolusteltavaan asemaan vai onko kokonaisuus dokumentoitu niin, että vastuu on ennakoitavissa.

​

Pelkkä “yleinen suostumuslomake” ei riitä

Monella kauneusalan toimijalla on käytössä yleinen lomake, jonka asiakas allekirjoittaa rutiinina ennen toimenpidettä. Usein niissä todetaan lyhyesti, että asiakas on saanut tiedot riskeistä ja hyväksyy hoidon. Tämä on hyvä alku, mutta ei riitä suojaamaan yritystä, jos:

• lomake ei kerro, mitä toimenpidettä konkreettisesti tehdään

• riskit on kuvattu ylimalkaisesti (esim. “kaikissa toimenpiteissä on riskejä”)

• osa olennaisista riskeistä puuttuu kokonaan

• ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että asiakas olisi ymmärtänyt saamansa tiedot.

Potilasvahinkotilastoissa näkyy, että ilmoitusten määrä on kasvanut ja suuri osa korvattavista vahingoista liittyy leikkaus- ja toimenpidehoitoihin. Esteettisten toimenpiteiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että palveluntarjoajan on kyettävä jälkikäteen osoittamaan, mihin asiakas on suostunut, mitä hänelle on kerrottu ja miksi toimenpide on ollut lääketieteellisesti perusteltu – jos se tehdään terveydenhuollon puolella.​

Hyvä lomake osa laajempaa riskienhallintaa: siihen kirjataan toimenpide, käytettävät aineet tai laitteet, keskeiset riskit, vaihtoehdot ja mahdolliset vasta-aiheet, sekä asiakkaan oma terveydentila- ja lääkitystieto silloin kun se on hoidon kannalta olennainen.

​

Mitä sopimuksissa ja lomakkeissa kannattaa sopia ja dokumentoida?

Kauneusalan yrityksen kannalta sopimusten ja lomakkeiden ydin on kolmiossa:

1. mitä luvataan

2. mitä riskeistä kerrotaan

3. miten reklamaatio- ja korvaustilanteet hoidetaan.

Keskeisiä elementtejä ovat esimerkiksi:

• Palvelukuvaukset ja odotetut tulokset
  Palvelun sisältö kannattaa kuvata riittävän tarkasti: mitä tehdään, mihin pyritään ja mikä on realistinen lopputulos. On tärkeä erottaa, mikä on todennäköinen hyöty ja mitkä ovat mahdollisia, harvinaisempia lopputulemia. Liian lupaava markkinointi (“takuuvarmasti nuorentava”, “ei arpia”, “ei riskejä”) avaa oven virhe- ja vahingonkorvausväitteille, jos lopputulos poikkeaa näistä lupauksista.​

• Riskien ja vaihtoehtojen informointi
  Potilasvahinkokäytännössä painottuu, että aiheeton tai lääketieteellisesti perusteeton toimenpide katsotaan helposti potilasvahingoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen toimenpidettä:​

  • kirjataan ylös, mitkä ovat toimenpiteen tyypilliset riskit

  • keskustellaan siitä, sopiiko toimenpide kyseiselle asiakkaalle (esim. aiemmat leikkaukset, ihosairaudet)

  • tuodaan esiin myös “ei hoitoa” -vaihtoehto, etenkin kun kyse on puhtaasti kosmeettisesta hoidosta.​

• Reklamaatio- ja jälkihoitokäytännöt
  Monet riidat pahenevat siksi, että asiakas ei tiedä, miten toimia ongelmatilanteessa. Sopimuksessa tai erillisessä ohjeessa voidaan kertoa:

  • miten ja missä ajassa reklamaatio tehdään

  • miten yritys toimii, jos asiakas kokee lopputuloksen epäonnistuneeksi (kontrollikäynti, korjaushoito, maksun palautus tietyin edellytyksin)

  • milloin ohjataan suoraan terveydenhuoltoon tai potilasvahinkoilmoituksen tekoon.​

Hyvin mietityt käytännöt vähentävät sitä, että harmillinen mutta hoidettavissa oleva tilanne eskaloituu potilasvahinkoasiaksi.

Mitä hyötyä juristista on kauneusalan yrittäjälle?

Potilasvahinkoilmoitusten määrän nousu ja suurten korvaussummien kasaantuminen tietyille toimenpideryhmille kertovat, että vastuuriskit ovat todellisia, eivät teoreettisia. Kauneusalan yrittäjä kantaa usein riskin sekä maineestaan että taloudestaan – yksikin huonosti hoidettu riita voi näkyä vuosien ajan verkkoarvosteluissa ja somekeskusteluissa.

Law Clinic tuntee kauneusalan erityispiirteet ja erikoisalaamme on kauneusalan juridiikka. ​Juristimme voi tuoda yrityksellesi konkreettista hyötyä esimerkiksi:

• käymällä läpi nykyiset sopimuspohjat, suostumus- ja esitietolomakkeet sekä verkkosivujen palvelukuvaukset

• auttamalla erottamaan, mitkä toimenpiteet kuuluvat potilasvahinkojärjestelmän piiriin ja mitkä puhtaasti sopimusvastuun piiriin

• muotoilemalla selkeät, ymmärrettävät mutta juridisesti kestävät tekstit, joissa sekä asiakkaan oikeudet että yrityksen vastuun rajat tuodaan esiin rehellisesti

• rakentamalla sisäisen “reklamaatio- ja riskipolun”, jossa tiedetään, milloin asia hoidetaan asiakaspalvelussa ja milloin otetaan juristi mukaan varhaisessa vaiheessa.

Kun sopimukset, lomakkeet ja ohjeet ovat kunnossa, yrittäjä voi keskittyä ydintoimintaansa luottaen siihen, että myös pahimman päivän varalle on olemassa suunnitelma. Lakipalvelu ei tällöin ole pelkkä kuluerä, vaan osa yrityksen kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja laatutyötä.

Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään.