Yhä useampi suomalainen miettii ulkomaille muuttamista ja toteuttaa haaveensa kansainvälisemmästä elämästä. Ulkomailla asuminen vaikuttaa muun muassa verotukseen, perhesuhteisiin, testamentin pätevyyteen, sosiaaliturvaan, yritystoimintaan sekä siihen, mitä lakia eri tilanteissa sovelletaan.
Tässä artikkelissa kokoamme keskeiset juridiset kysymykset, jotka jokaisen ulkomaille muuttavan suomalaisen on syytä tietää.
Suomen verotuksellinen siteiden katkeaminen ei tapahdu sillä hetkellä, kun muutat pois maasta.
Suomessa olet lähtökohtaisesti yleisesti verovelvollinen kolme ensimmäistä vuotta ulkomaille muuton jälkeen, ellei osoiteta, että “olennaiset siteet Suomeen” ovat katkenneet. Näitä siteitä voivat olla esimerkiksi:
Jos työskentelet ulkomailla suomalaiselle työnantajalle tai olet yrittäjä omassa suomalaisessa yrityksessä, molemmat maat voivat vaatia verotusoikeutta. Tällöin merkitystä on:
Diginomadin verotus voi muuttua monimutkaiseksi niin pian kuin maassa oleskelu ylittää 183 päivän sääntöjä tai syntyy kiinteä toimipaikka.
Vapaan liikkuvuuden ansiosta EU-kansalainen voi asua EU-maassa vapaasti. EU-kansalaisella on oikeus liikkua, oleskella ja työskennellä toisessa EU-valtiossa ilman erillistä oleskelulupaa, mutta tämä ei tarkoita, että muutto olisi täysin ilmoitusvapaa. Useimmat EU-maat edellyttävät oleskelun rekisteröintiä, jos viivyt maassa yli tietyn ajan – yleensä 3–6 kuukautta. Rekisteröinti voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, rekisteröidäänkö sinut verovelvolliseksi uuteen maahan vai katsotaanko verosuhteesi edelleen säilyvän Suomessa.
EU:n ulkopuolelle muutettaessa oleskelulupaehdot voivat olla tiukkoja. EU:n ulkopuolisessa maassa tulee ottaa huomioon:
Residency-statuksella voi olla myös verotuksellinen merkitys: jotkut maat eivät verota tuloja lainkaan (esim. Arabiemiraatit), kun taas toiset maat ulottavat verotusoikeuden maailmanlaajuisiin tuloihin.
Vaikka EU:lla on yhteiset säännöt esimerkiksi avioerojen, ositusten ja perintöasioiden tuomioistuinvaltaan, maiden lainsäädäntö poikkeaa huomattavasti toisistaan. EU-maassa asuminen voi johtaa siihen, että jokin perheoikeudellinen prosessi tulee käsiteltäväksi Suomessa, toisessa EU-maassa tai molemmissa. Etukäteen laadittu testamentti tai avioehto voi ehkäistä tämän.
EU:n ulkopuolisiin maihin muuttaessa perheoikeudelliset säännökset voivat poiketa merkittävästi suomalaisesta järjestelmästä. Esimerkiksi avio-oikeus, omaisuuden erillisyyden periaate ja huoltajuusratkaisut voivat perustua täysin eri lainsäädäntölogiikkaan. Joissakin maissa avioliittoon liittyvät varallisuussuhteet määräytyvät automaattisesti paikallisen lain mukaan, ellei erillistä sopimusta (kuten prenuptial agreement) laadita. Myös avioeron tunnustaminen Suomessa voi edellyttää lisäselvityksiä, jos päätös on annettu maassa, jonka oikeusjärjestelmä ei vastaa EU:n tunnustamissäännöksiä.
Suomessa solmittu avioliitto pätee lähes kaikkialla, mutta:
Ulkosuomalaisen perintöasioihin vaikuttaa merkittävästi se, missä maassa hän tosiasiallisesti asuu.
EU-maissa perintö ratkaistaan pääsääntöisesti sen maan lain mukaan, jossa vainaja asui vakituisesti kuollessaan, ellei testamentissa ole toisin määrätty. Tämän vuoksi ulkomaille muuttavan kannattaa lisätä testamenttiin määräys sovellettavasta laista. Esimerkiksi Espanjassa asuva suomalainen voi testamentissaan määrätä, että perintöön sovelletaan Suomen lakia, jolloin perimysjärjestys ja lakiosat pysyvät suomalaisina.
EU:n ulkopuolisissa maissa, kuten Arabiemiraateissa tai Thaimaassa, ei ole vastaavaa yhdenmukaistettua järjestelmää. Paikallinen lainsäädäntö voi olla täysin erilainen: esimerkiksi yhteisomistus, testamentin muotovaatimukset ja perimysoikeus voivat poiketa merkittävästi suomalaisesta mallista. Tämän vuoksi ulkomailla pysyvästi asuvan on usein laadittava erillinen paikallinen testamentti ja varmistettava, että se on yhteensopiva Suomessa laaditun testamentin kanssa.
Moni diginomadi tai yrittäjä 0mistaa yrityksen Suomessa, vaikka oleskelee ulkomailla. Yritystoimintaa harjoittavan ulkosuomalaisen on huomioitava sekä Suomen että asuinmaan lainsäädäntö, erityisesti verotus, paikallinen lupajärjestelmä, työoikeus ja sopimusoikeus.
Ulkosuomalaisen on kiinnitettävä huomiota yritystoiminnassaan siihen, missä yrityksen toiminann katsotaan sijaitsevan ja synnyttääkö ulkomailla oleskelu verotuksellisen kiinteä toimipaikan.
Sopimusten laatiminen ulkomailla voi tuoda riskejä, sillä sopimusten tulkintaperiaatteet, vastuunrajoitukset ja pakottavat säännökset vaihtelevat huomattavasti valtioittain. Ulkosuomalaisen yrittäjän kannattaa varmistaa, että hänen sopimuksensa sisältävät selkeän lainvalintalausekkeen sekä riidanratkaisuehdon, jotta mahdolliset konfliktit voidaan käsitellä suomalaisen oikeuden mukaan.
Vaikka asut ulkomailla, Suomen laki määrittää edelleen suuren osan oikeuksistasi ja asiakirjoistasi. Meiltä Law Clinicilta saat suomalaisen juristin, joka tuntee sekä Suomen lain että kansainvälisen oikeudellisen sääntelyn. Meillä on ymmärrystä Suomen lain pakottavista säännöistä sekä kokemusta rajat ylittävistä tilanteista. Kaikki lakipalvelut saat meiltä etänä ilman hankaluuksia aikaeron tai kielimuurin kanssa.
Autan suomalaisia ulkomailla asuvia, diginomadeja ja ulkomaille muuttoa suunnittelevia mm.:
Ota meihin yhteyttä. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.
Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana.
Voit ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info@lawclinic.fi tai täyttämällä yhteydenottolomakkeen. Emme valitettavasti pysty tarjoamaan maksuttomia neuvoja puhelimitse.
Kartoitamme yhteydenottosi perusteella lakiavun tarpeesi ja palaamme asiaan sähköpostitse. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Law Clinic Oy | 3263868-2 | info@lawclinic.fi