Avioeron tai avoliiton päättymisen jälkeen yhteisen asunnon myynti ei aina etene sujuvasti, vaikka molemmat osapuolet haluaisivat päästä eroon yhteisestä omistuksesta. Jos entinen puoliso ei suostu myymään yhteistä asuntoa, tilanne voidaan kuitenkin ratkaista sopimalla, omaisuuden erottelussa tai tarvittaessa tuomioistuimen avustuksella.
Tässä artikkelissa käsitellään, mitä voi tehdä, kun yhteisomistuksessa oleva asunto ei myy, ja miten avioero tai avoliiton päättyminen vaikuttaa asunnon myyntiin.
Jos asunto on puolisoiden yhteisomistuksessa, sen myyntiin tarvitaan yleensä molempien omistajien suostumus. Tämä koskee sekä kiinteistöjä että asunto-osakkeita.
Avioeron vireilletulon jälkeen puolisot voivat sopia, että:
Jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen, myynti voidaan toteuttaa osana sopimusositusta. Ositus voidaan toimittaa jo heti avioeron vireilletulon jälkeen, eikä puolisoiden tarvitse odottaa kuuden kuukauden harkinta-ajan kulumista ja lopullista avioerotuomiota .
Jos entinen puoliso kieltäytyy myymästä yhteistä asuntoa, myynti ei voi edetä pelkästään toisen osapuolen aloitteesta. Yhteisomistuksessa kumpikin omistaja hallitsee omaa osuuttaan, eikä toista voi velvoittaa allekirjoittamaan kauppakirjaa ilman hänen suostumustaan.
Entinen puoliso ei voi lopullisesti estää yhteisen asunnon kohtalon ratkaisemista, vaikka hän ei suostuisi myyntiin. Avioliitossa ratkaisua haetaan ensisijaisesti osituksen ja pesänjakajamenettelyn kautta. Avoliitossa keskeistä on sen selvittäminen, kenen omistuksessa asunto on ja onko kyseessä todellinen yhteisomistus.
1. Sopimusositus
Nopein ja edullisin ratkaisu on sopia asunnon kohtalosta keskenään. Sopimusosituksessa puolisot voivat esimerkiksi sopia, että asunto myydään, määritellä myyntihinnan ja jakoperusteet sekä sopia, kumpi vastaa kuluista ennen myyntiä.
Sopimusosituksesta laaditaan kirjallinen ositussopimus, joka on päivättävä, allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistettava.
2. Toisen puolison lunastus
Osana ositusta voidaan sopia, että toinen puoliso lunastaa toisen osuuden asunnosta.
Lunastushintaan vaikuttavat muun muassa asunnon arvo, avioehto, puolisoiden omaisuus, velat ja mahdollinen tasinko. Siksi lunastusta ei kannata sopia pelkän kiinteistönvälittäjän arvion perusteella, vaan osituksen kokonaisuus tulee huomioida.
3. Pesänjakajan määrääminen
Jos puolisot eivät pääse sopuun osituksesta, kumpikin puoliso voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajaa voi hakea myös avoerossa tapahtuvaan omaisuuden erotteluun. Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä puolueeton henkilö, joka toimittaa osituksen ja ratkaisee omaisuuden jaon.
Jos omaisuutta ei voida jakaa muulla tavalla, pesänjakaja voi hakea tuomioistuimelta asunnolle myyntiluvan osituksen toteuttamiseksi. Myyntiin tarvitaan joko puolisoiden valtuutus tai, jos sitä ei saada, tuomioistuimen lupa.
4. Tuomioistuinprosessi
Avioerotilanteessa ensisijainen ratkaisukeino on ositus: joko sopimusosituksella tai pesänjakajan toimittamana. Käräjäoikeusprosessi tulee viimeisenä vaihtoehtona kyseeseen esimerkiksi silloin, kun riita koskee avioeron vireilletulon jälkeistä asumisoikeutta, toisen puolison suostumuksen korvaamista tai yhteisomistuksen purkamista silloin, kun ositusta ei ole tai se ei ratkaise riitaa. Tuomioistuinmenettely on yleensä hitaampi ja kalliimpi kuin sovintoratkaisu, joten sitä kannattaa harkita vasta, kun neuvottelu ja ositus eivät ole johtaneet tulokseen.
Avoliitossa tilanne on usein erilainen kuin avioliitossa. Avopuolisoiden välillä ei synny avio-oikeutta eikä ositusta. Avoliitossa sovelletaan nimiperiaatetta. Se, kumpi omistaa asunnon, ratkaisee ensisijaisesti sen, mitä asunnolle tapahtuu avoliiton päätyttyä.
Jos asunto on kirjattu vain toisen avopuolison nimiin, se on lähtökohtaisesti kyseisen henkilön omaisuutta. Toinen avopuoliso voi kuitenkin vaatia itselleen omistusoikeutta tai korvausta, jos hän on osallistunut asunnon hankintaan tai rahoittamiseen ja osapuolet ovat tarkoittaneet asunnon yhteiseksi. Pelkkä avoliitto tai asumisen aikana tehty maksu ei automaattisesti luo yhteisomistusta.
Jos avopuolisot omistavat asunnon yhdessä, yhteisomistussuhde on avoliiton päättyessä purettava, jos jompikumpi sitä vaatii. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asunto myydään ja varat jaetaan omistusosuuksien mukaisesti, tai toinen avopuoliso lunastaa toisen osuuden.
Jos avopuolisot eivät pääse sopimukseen myynnistä tai siitä, kumpi saa pitää asunnon, toinen voi hakea käräjäoikeudelta ratkaisua yhteisomistuksen purkamiseksi. Tuomioistuin voi viime kädessä määrätä yhteisomistuksen kohteen myytäväksi, usein uskotun miehen välityksellä.
Avoliiton päättyessä voidaan toimittaa omaisuuden erottelu, jos toinen avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii. Omaisuuden erottelussa kumpikin avopuoliso pitää lähtökohtaisesti oman omaisuutensa, mutta yhteisomistus puretaan vaadittaessa.
Osapuolet voivat sopia omaisuuden erottelusta kirjallisesti omaisuuden erottelusopimuksella. Jos sopimista ei synny, avopuoliso voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten.
Avioeron vireilletulon jälkeen käräjäoikeus voi tarvittaessa päättää, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon osituksen toimittamiseen asti. Päätös voidaan antaa jommankumman tai molempien puolisoiden hakemuksesta.
Avoliitossa vastaavaa automaattista oikeutta jäädä yhteiseen asuntoon ei yleensä ole. Jos asunto on yhteisomistuksessa, kumpikin voi lähtökohtaisesti käyttää sitä, kunnes yhteisomistus puretaan tai osapuolet sopivat käyttöoikeudesta. Jos asunto on vain toisen omistuksessa, toinen avopuoliso voi joutua muuttamaan, ellei omistaja anna hänelle lupaa jäädä asuntoon.
Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa.
Avoliitossa ei synny automaattista avio-oikeutta tai ositusta. Jos asunto on kirjattu vain toisen avopuolison nimiin, toinen voi kuitenkin vaatia itselleen omistusoikeutta tai korvausta, jos hän on osallistunut asunnon hankintaan tai rahoittamiseen ja osapuolet ovat tarkoittaneet asunnon yhteiseksi. Pelkkä avoliitto tai asumisen aikana tehdyt maksut eivät automaattisesti luo yhteisomistusta.
Jos asunto on kummankin avopuolison yhteisomistuksessa, myyntiin tarvitaan yleensä molempien suostumus. Jos sopua ei synny, toinen avopuoliso voi vaatia yhteisomistuksen purkamista tai hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan.
Avioeroon, avoliiton päättymiseen, ositukseen, omaisuuden erotteluun sekä yhteistä asuntoa koskeviin riitoihin liittyvät asiat kuuluvat yleensä oikeusturvavakuutuksen ulkopuolelle. Siksi asian hoitaminen tapahtuu lähtökohtaisesti omakustanteisesti. Voit pyytää meiltä tarjouksen siitä, mitä asian hoitaminen maksaisi omakustanteisesti.
Kerro meille tilanteestasi. Arvioimme, miten voimme auttaa sinua ja mitkä ovat parhaat vaihtoehdot asian ratkaisemiseksi.
Alkukartoitus on maksuton. Yhteydenottosi ei sido mihinkään.
Perheeseen, parisuhteeseen ja perintöön liittyvät juridiset kysymykset koskettavat usein elämän tärkeimpiä asioita. Autamme sekä ennakoimaan tulevaa että ratkaisemaan tilanteita, joissa asioihin ei tunnu löytyvän sopua.
Voit ottaa yhteyttä alla olevalla lomakkeella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@lawclinic.fi.
Kerro meille tilanteestasi ja siitä, millaista oikeudellista apua tarvitset. Mainitse myös mahdolliset määräajat. Juristimme kartoittaa oikeudellisen avun tarpeesi ja palaa sinulle sähköpostitse. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
