Vaikuttajan sopimusjuridiikka – näin varmistat onnistuneen yhteistyön Sosiaalisen median vaikuttajana toimiminen on muutakin kuin luovaa sisällöntuotantoa ja yhteistyöpostauksia – taustalla vaikuttavat myös monet tärkeät lakipykälät ja sopimukset, jotka on hyvä tuntea. Oletpa sitten vasta urasi alussa tai jo kokenut vaikuttaja, sopimusjuridiikka on yksi tärkeimmistä työkaluistasi. Yhteistyökumppanisi voivat olla brändejä, markkinointitoimistoja tai jopa muita vaikuttajia, ja tällöin on oleellista, että osaat navigoida oikein sopimusten ja sääntelyiden maailmassa. Mitä lakeja vaikuttajan on huomioitava? Vaikuttajamarkkinointiin liittyy useita säädöksiä ja sääntöjä, jotka voivat vaikuttaa yllättäviltäkin. Kuluttajansuojalaki, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa sekä Kansainvälisen kauppakamarin ICCmarkkinointisäännöt sääntelevät markkinoinnista ja mainonnasta, ja näitä vaikuttajan tulee noudattaa. Lisäksi EU:n sääntely, tuomioistuinratkaisut, Mainonnan eettisen neuvoston linjaukset ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätökset muokkaavat alaa jatkuvasti. Markkinoinnista ja mainonnasta on paljon muutakin säädetty kuin vain se, miten julkaisussa tulee ilmoittaa kaupallisesta yhteistyöstä. Yritysten väliset sopimukset – mitä vaikuttajan pitää tietää? Vaikuttajien ja yhteistyökumppanien väliset sopimukset eivät kuulu samaan kategoriaan kuin kuluttajien tai työntekijöiden oikeuksia suojelevat lait. Sopimukset yritysten välillä perustuvat laajaan sopimusvapauteen, mikä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti vaikuttajalla on vähemmän suojaa kuin kuluttajilla tai palkansaajilla. Siksi on erityisen tärkeää, että sopimusten ehdot ovat selkeitä ja reiluja. Sopimus syntyy, kun tarjous ja siihen annettu hyväksytty vastaus kohtaavat. Tämä voi tapahtua kirjallisesti tai suullisesti. Vaikuttajan näkökulmasta kirjallinen sopimus on aina varmin tapa turvata selkeä ja läpinäkyvä yhteistyö. Vältä tekemästä sopimuksia sähköpostiviestien, Instagram-viestittelyn tai tekstiviestien kautta. Nämä viestittelymuodot voivat jäädä epämääräisiksi, ja ongelmatilanteissa on vaikea todistaa, mistä on sovittu vai onko tietyistä ehdoista sovittu ollenkaan. Kuvitellaan, että yhteistyö menee pieleen – sisältöä ei julkaista sovittuna ajankohtana, brändi peruu maksunsa tai et saa tarpeeksi ohjeistusta sisällön tuottamiseen. Näissä tilanteissa epämääräiset tai suulliset sopimukset voivat aiheuttaa päänvaivaa. On aina hankalaa lähteä jälkikäteen selvittelemään, mistä on ollut kyse ja mitä oli alun perin sovittu. Sopimukset ovat parhaimmillaan kuin turvaverkkoja, jotka suojaavat sinua ja varmistavat, että kaikki osapuolet ovat samalla sivulla. Vaikuttaja, huomioi sopimuksissa ainakin nämä: Tee sopimus aina kirjallisesti. Yhteistyön sisältö mahdollisimman tarkasti sovittuna – Milloin ja mitä julkaistaan? Ohjeistus kaupallisten yhteistöiden merkitsemisestä eri alustoissa – Markkinoija on aina vastuussa yhteistyön merkitsemisestä. Miten yhteistyö merkitään yhteistyön päättymisen jälkeisissä sisällöissä? Palkkio ja maksuehdot – Mitkä ovat maksun toteutumisen edellytykset? Onko vaikuttajan saama palkkio sidoksissa myyntituloksiin? Millä ehdoilla? Vastuut – Kuka on vastuussa mistäkin? Onko vastuita rajoitettu? Mainehaitat – Miten minimoidaan? Seuraamukset? Sopimuksen tulkinta työsuhteeksi – Täyttyykö työsuhteen tunnusmerkit? Työsuhteen muodostuminen tuo oikeuksia työntekijälle ja velvollisuuksia työnantajalle. Kilpailukieltoehto – Mikä on kiellettyä? Ketkä ovat kilpailijoita? Immateriaalioikeudet – Vaikuttajan tuottama sisältö on vaikuttajan omaisuutta. Kenellä on oikeudet materiaaliin ja missä laajuudessa? Sopimusrikkomuksen seuraamukset – Mitä tapahtuu sitten, jos toinen osapuoli vetäytyy sopimuksesta tai muulla tavoin rikkoo sopimuksen ehtoja? Vahingonkorvaus vai sopimussakko? Riidanratkaisu – Minkä maan lakia sovelletaan? Missä riidat ratkaistaan? Onhan yritykselläsi kattava oikeusturvavakuutus? Etukäteinen apu tulee halvemmaksi kuin jälkikäteinen apu Yleisesti ajatellaan, että juristin puoleen kääntyminen on kallista ja monimutkaista. Tosiasia kuitenkin on, että sopimusten tarkistuttaminen ennakkoon on paljon halvempaa ja vaivattomampaa kuin riitatilanteiden selvittely jälkikäteen. Pienikin epävarmuus sopimuksen sisällöstä voi aiheuttaa myöhemmin isoja ongelmia – ja silloin ratkaisun löytäminen on usein kallista ja aika vievää. Kun saat uuden yhteistyösopimuksen eteensi, kannattaa varata hetki aikaa ja miettiä, olisiko sopimus syytä tarkistaa juristilla. Saat mielenrauhan ja varmistuksen siitä, että sopimus turvaa myös sinun oikeutesi. Usein tämä pieni ennakointi voi pelastaa sinut suurilta päänsäryiltä myöhemmin. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 26.10.2023: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Työsopimus vai yrittäjäsopimus?
Työsopimus vai yrittäjäsopimus? Työsopimus ja työsuhteen tunnusmerkit Työsopimuslain 1 luvun 1 § sisältää määritelmän työsopimuksesta. Säännöksen mukaan työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat: Sopimus (kirjallinen tai suullinen) Henkilökohtainen työntekovelvoite Työn tekeminen työnantajan lukuun Työstä saatava vastike eli palkka Työn johto ja valvonta Työsuhteen ja yritystoiminnan välinen rajanveto on tärkeä, sillä jos edellä mainitut työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kyse on työsuhteesta ja työlainsäädäntö tuo työntekijälle oikeuksia ja työnantajalle velvollisuuksia. Työlainsäädäntö on säädetty heikomman osapuolen suojaksi, eli työntekijää turvaavat esimerkiksi irtisanomisaika, sairausajan palkanmaksuvelvollisuus, työehtosopimukseen perustuva minimiansiotaso, työaikasuojelu, erilaiset työturvallisuussäädökset, työterveyshuolto sekä ammattitauti- ja tapaturmavakuutus. Yrittäjäsopimuksissa nämä velvoitteet jäävät usein yrittäjän itsensä vastuulle. Rajanveto työntekijän ja yrittäjän välillä Rajan vetäminen työnsuhteen ja yrittäjäsuhteen välillä ei ole aina helppoa ja selkeää. Vaikka sopimusta tehtäessä työnteon luonteesta vallitsisi osapuolten välillä yhteisymmärrys, voi riitatilanteita syntyä esimerkiksi sopimusta irtisanottaessa tai viranomaisten toteuttaessa lainvalvontaa. Mikäli työsuhde on luokiteltu virheellisesti yrittäjäsuhteeksi, työnantaja saattaa joutua esimerkiksi maksamaan työlainsäädäntöön perustuvia etuuksia ja sosiaaliturvamaksuja takautuvasti. Rajanvetoon on lainsäädännöllä pyritty tarjoamaan apua ja työsopimuslain soveltamisalasäännöksen muutos astui 1.7.2023 voimaan. Lakimuutos ei vaikuta työsuhteen määritelmään, vaan tarkoituksena on helpottaa työntekosuhteen oikeudellisen luonteen ratkaisemista. Mikäli työsuhteen olemassaolo jää tulkinnanvaraiseksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n työsuhteen tunnusmerkkien arvioimisen jälkeen, olemassaolo ratkaistaan kokonaisarvioinnilla. Kokonaisarvioinnissa huomioidaan: työn tekemisen ehdot; olosuhteet, joissa työtä tehdään; osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta; sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi se, mitä osapuolet ovat sopineet vastuiden, oikeuksien ja velvollisuuksien jakautumisesta ja se, millaiseen toimintaan ja toimialaan työ liittyy. Kokonaisarvioinnissa annetaan merkitystä myös sille, mitä osapuolet ovat sopineet, tarkoittaneet tai käsittäneet työstä sopiessaan. Muina arvioinnissa vaikuttavina seikkoina voidaan huomioida esimerkiksi yrittäjäriskin toteutuminen, työnsuorittajan toiminnan yleisyys ja julkisuus sekä erilaisia muodollisia seikkoja, kuten se, tehdäänkö työtä yhtiömuodossa tai toiminimen kautta. Kokonaisharkinnassa korostuu etenkin sen arviointi, tehdäänkö työtä epäitsenäisessä vai itsenäisessä asemassa suhteessa työn teettäjään. Yrittäjien välinen sopimus suoritettavasta työstä Yrittäjäsopimus, yhteistyösopimus, sopimusyrittäjäsopimus, alihankintasopimus, toimeksiantosopimus, freelancer-sopimus… Termejä on yhtä monta kuin sopimuksiakin, mutta sopimuksen tarkoitus on näissä usein sama: toinen yritys tai yksinyrittäjä tarjoaa työpanostaan ja osaamistaan toiselle yritykselle. Sopimusta käytetään esimerkiksi kauneudenhoitoalalla, myynti- ja konsulttityössä. Sopimussuhde voi olla määräaikainen, esimerkiksi tietyn toimeksiannon pituinen, tai toistaiseksi voimassaoleva jatkuva alihankinta- tai yhteistyösuhde. On tärkeää huomata, että yrittäjänä toimiminen tuo mukanaan myös vapauden ja itsenäisyyden, joita työsuhteessa ei ole. Yrittäjä voi itse päättää työajoistaan, työmenetelmistään ja hinnoittelustaan, mutta samalla hän kantaa vastuun toiminnan taloudellisista riskeistä ja menestyksestä. Yrittäjyyteen liittyy myös suurempi sopimusvapaus, ja osapuolten välinen neuvotteluvara on laajempi kuin työsuhteessa, jossa lainsäädäntö ja työehtosopimukset rajoittavat sopimusehtojen sisältöä. Kun yritykset solmivat yrittäjien välisiä sopimuksia, on tärkeää, että sopimuksen ehdot on määritelty selkeästi, jotta vältetään epäselvyydet ja mahdolliset erimielisyydet. Sopimuksissa tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin seikkoihin: Työn laatu ja laajuus: Mitä työtä tehdään, mihin mennessä ja millä ehdoin. Korvaukset ja maksuehdot: Miten ja milloin työstä maksetaan korvaus, sekä mitä korvaus sisältää (esimerkiksi matkakulut, materiaalikustannukset). Vastuut ja velvollisuudet: Miten riskit ja vastuut jaetaan osapuolten välillä, esimerkiksi vahingon sattuessa tai työn laatuun liittyvien riitojen ilmetessä. Sopimuksen kesto: Onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva, ja millä ehdoilla sen voi irtisanoa. Salassapito- ja kilpailukieltolausekkeet: Miten osapuolet sitoutuvat suojelemaan luottamuksellisia tietoja tai rajoittamaan kilpailua sopimussuhteen aikana ja sen jälkeen. Näiden seikkojen selkeä määrittely sopimuksessa auttaa ennaltaehkäisemään riitoja ja varmistamaan, että molemmat osapuolet ymmärtävät oikeutensa ja velvollisuutensa. Sopimuksen laatiminen kannattaa antaa juristimme laadittavaksi, jotta vältytään mahdollisilta riitatilanteilta. Juristi auttaa varmistamaan, että sopimus noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä ja että osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on kuvattu riittävän tarkasti. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 16.8.2023: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Milloin kilpailukielto on pätemätön?
Milloin kilpailukielto on pätemätön? Kilpailukieltosopimuksesta säädetään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Kilpailukiellolla tarkoitetaan työsopimuksella tai muutoin erikseen sovittua rajoitetta työsuhteen päättymisen jälkeen olla kilpailematta työnantajansa kanssa samalla toimialalla. Kilpailukielto on siis sopimus, joka rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa ammattiaan tai työskennellä tietyssä yrityksessä tai toimialalla työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukiellon tarkoituksena on suojella työnantajan liikesalaisuuksia ja estää kilpailua. Kilpailukielto voidaan asettaa vain erityisen painavasta syystä. Mikäli työnantajalla ei ole erityisen painavaa syytä rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen, ei sopimuksen tekemiselle ole lain mukaisia perusteita. Jos olet epävarma siitä, onko työnantajan esittämä syy kilpailukiellon asettamiselle riittävä, pyydä työnantajalta selvitys tai ole yhteydessä juristiin ennen kuin allekirjoitat sopimuksen. Milloin kilpailukiellon saa asettaa? Kilpailukieltosopimus edellyttää erityisen painavaa syytä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioidaan myös työntekijän asema ja tehtävät. Työntekijän työskennellessä korkeassa asemassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa tai muussa vastaavassa toiminnassa voi kilpailukieltosopimus olla perusteltu. Kilpailukieltosopimus voidaan perustellusti tehdä tehtäviin, joissa työntekijä hyödyntää tehtävässään työnantajansa teknisiä liikesalaisuuksia, joita hän voisi käyttää hyödykseen omaan tai jonkun toisen yrityksen lukuun. Toinen yleisesti käytetty peruste kilpailukieltosopimuksille on asiakaskunnan säilyttämisintressi. Kuitenkaan kilpailukieltosopimuksen laatimiselle ei ole perusteita silloin, jos asiakaskunta on tunnettu joukko, johon kaikki alalla toimivat osaisivat olla suoraan yhteydessä. Kilpailukieltosopimusta voidaan myös perustella työnantajan kustannuksella järjestetyllä erityisellä koulutuksella, jota työntekijä ei muualta voisi maksutta saada. Oppisopimuskoulutus tai muu vastaava koulutus ei yksistään ole erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle. Erityisen painava syy voi perustua myös mihin tahansa muuhun työnantajan hyväksyttävään kilpailun rajoittamisen tarpeeseen ja sen tekeminen on aina oltava työntekijän tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Kilpailukieltosopimuksen rajoitukset Aikaraja: Työsuhteeseen liittyvä kilpailukieltosopimus voi olla maksimissaan yhden vuoden pituinen ja siltä ylittävältä ajalta kilpailukielto on pätemätön. Kohtuullisuus: Kilpailukielto ei saa olla kohtuuttoman laaja. Sen tulee olla suhteutettu työntekijän tehtäviin ja työnantajan suojaustarpeisiin. Kilpailukielto voi olla pätemätön, jos se on kohtuuton työntekijän kannalta. Tämä voi liittyä esimerkiksi liian pitkään kestoon tai liian laajaan maantieteelliseen alueeseen. Työnantajan on maksettava kilpailukieltosopimuksesta korvaus. Mikäli korvauksesta ei ole sovittu, on kilpailukielto pätemätön. Korvauksen määrä perustuu palkkaan ja rajoitusajan kestoon. Korvauksen määrä on vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta enintään kuusi kuukautta kestävältä rajoitusajalta, ja 60 prosenttia yli kuusi kuukautta kestävältä rajoitusajalta. Kilpailukieltosopimuksen pätemättömyys Kilpailukieltosopimus voi haitata merkittävästi työntekijän uudelleentyöllistymistä ja siksi kilpailukieltosopimukseen ei tule suhtautua kevyesti. Kilpailukieltosopimusta ei saa tehdä pelkän kilpailun rajoittamisen vuoksi. Kilpailukieltosopimus ei ole voimassa, jos työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta johtuvista syistä. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen tuotannollisista ja taloudellista syistä, niin kilpailukieltosopimuksen voimassaolo päättyy. Lomautustilanteissa työntekijän työsuhdetta ei päätetä, eikä tilanteessa noudateta kilpailukieltosopimusta, vaan asiaa arvioidaan samoin kriteerein kuin kilpailu- ja salassapitovelvoitetta työsuhteen kestäessä. Kilpailukieltosopimuksia yritetään usein liittää perusteettomasti tavallisiin toimihenkilötehtäviin, joissa ei ole lain mukaisia perusteita sopimuksen tekemiselle. Vaikka työntekijä allekirjoittaisikin lainvastaisen kilpailukieltosopimuksen työn alkamisen yhteydessä, ja katsotaan, ettei kilpailukieltosopimus ole pätevä, ei työsuhteen päättymisen jälkeisen kilpailukiellon rikkomisesta voi tulla sanktioita. Toisaalta, jos työntekijä rikkoo pätevää kilpailukieltoehtoa, voi hän olla velvollinen maksamaan sopimussakkoa tai vahingonkorvausta työnantajalle. Lue täältä lisää kilpailukieltosopimuksen pätemättömyyden seurauksista. Kilpailukielto ja osakassopimus Osakassopimuksen kilpailukielto ei ole sidottu työsuhteeseen, vaan osakkuuteen omistaja-aseman perusteella. Osakassopimuksen kilpailukieltolausekkeet voivat olla kestoltaan yli yhden vuoden pituisia, tavallisesti 1–3 vuotta osakkuuden päättymisestä, kun taas työsopimuslaki mahdollistaa työntekijän kilpailukiellon erityisen painavasta syystä korkeintaan vuoden pituiseksi. Osakassopimuksen kilpailukieltoehdossa voidaan esimerkiksi sopia, ettei osakas voi harjoittaa kilpailevaa toimintaa, rahoittaa kilpailijaa, olla työsuhteessa tai toimia toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä kilpailevassa yrityksessä. Myös kilpailu välikäsien kautta on usein kielletty osakassopimuksessa, jolloin osakkeenomistajan on varmistettava, etteivät hänen muut liiketoimintansa harjoita kilpailevaa toimintaa. Jos osakas on myös työntekijäasemassa, tämä tulee huomioida osakassopimusta laadittaessa. Osakassopimuksella ei voida kiertää työlainsäädäntöä. Osakas voidaan katsoa työntekijäksi, jos hän omistaa vähemmän kuin noin 1/8 koko yhtiön osakkeista, on johdon ja valvonnan alaisena, ja häntä sitoo työsopimuslain säännökset. Kilpailukieltoehto ei myöskään saa olla kohtuuton. Kohtuullisuutta arvioidaan aina osakaskohtaisesti. Arviointiin vaikuttavat muun muassa osakkaan asema yhtiössä, hänen osakkeenomistuksensa suuruus, kilpailukiellon rajoittavuus ja sen johdosta maksettava sanktio. Tarvitsetko apua kilpailukieltosopimuksen laadinnassa? Autamme kilpailukieltosopimusten arvioinnissa ja niiden laatimisessa. Kun käytät juristia apunasi kilpailukieltosopimuksen laadinnassa, voidaan välttyä mahdollisilta virheiltä ja vastuilta. Etukäteinen apu tulee aina halvemmaksi kuin jälkikäteinen asian selvittely. Juristimme osaa antaa neuvoa ja näkemystä siihen, kuinka sopimus edistää sopimusosapuolten etua ja on lainmukainen. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 5.6.2023: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Kenen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus?
Kenen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus? Elämä on arvaamatonta, ja koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua. Vaikka toivomme kaikki pysyvämme terveinä ja toimintakykyisinä läpi elämän, voi kuka tahansa meistä joutua tilanteeseen, jossa tarvitsee toisen ihmisen apua omien asioidensa hoitamisessa. Siksi jokaisen kannattaa laatia etukäteen edunvalvontavaltuutus – iästä tai elämäntilanteesta riippumatta. Edunvalvontavaltuutus on sinun tapasi varmistaa, että asioitasi hoidetaan juuri niin kuin haluat, vaikka et itse enää pysty tekemään päätöksiä. Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se on tärkeä? Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla määräät, kuka hoitaa asioitasi ja miten niitä hoidetaan, jos et siihen enää pysty onnettomuuden, sairauden tai muun toimintakyvyttömyyden vuoksi. Edunvalvontavaltakirjalla valtuutat luotetun henkilön huolehtimaan taloudellisista ja terveydellisistä asioistasi. Valtuutus voi kattaa erilaisia määräyksiä yritystoiminnan jatkamisesta, kiinteistöjen myynnistä ja vuokrauksesta ja muista henkilökohtaisista ja taloudellisista asioistasi. Edunvalvontavaltuutus on myös hyödyllinen osa perintösuunnittelua – voit määrätä esimerkiksi lahjojen antamisesta tai omaisuudesta luopumisesta valmiiksi. Edunvalvontavaltuutuksen etu on siinä, että etukäteen laaditulla valtuutuksella voidaan keventää valtuutetun taakkaa ja välttää lupamenettelyt. Mitä tapahtuu, jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty? Jos et ole laatinut edunvalvontavaltuutusta ja menetät kyvyn hoitaa asioitasi, Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus määrää sinulle edunvalvojan. Tämä tarkoittaa, ettet pääse itse vaikuttamaan siihen, kuka hoitaa taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitasi. Edunvalvoja voi olla läheinen henkilö tai yleinen edunvalvoja, mutta heidän toimintansa on tiukasti sidottu holhoustoimilakiin. Tällöin on noudatettava tarkkoja lupamenettelyjä ja edunvalvoja on tilivelvollinen viranomaisille. Ilman edunvalvontavaltuutuksen etukäteistä laadintaa et välttämättä pääse itse vaikuttamaan, kuka hoitaa asioitasi – ja silloin ulkopuolinen, jopa täysin tuntematon ihminen, voi tehdä päätöksiä puolestasi. Lisäksi ilman edunvalvontavaltakirjaa omaisuutesi hoitoa rasittaa lupaprosessit ja tilivelvollisuudet. Valtuutuksella voi näistä etukäteen luopua. Kuka voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen? Edunvalvontavaltakirja laaditaan aina etukäteen ja sen voi laatia voidaan kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtuutuksen tarkoituksen ja sisällön. Se ei ole vain ikäihmisten asia, vaan meistä jokainen voi joutua tilanteeseen, jossa tarvitsee toisen ihmisen apua, esimerkiksi vakavan sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Siksi edunvalvontavaltuutuksen laatimisen kanssa ei kannata odottaa. Valtuutus on myös voimassa tilapäisissä toimintakyvyn menetyksissä. Puolisoiden edunvalvontavaltuutus Avioliitto ei riitä turvaamaan puolison asioiden hoitamista. Myös aviopuolisoiden täytyy laatia toisilleen edunvalvontavaltuutukset, jotta he voivat hoitaa toistensa henkilökohtaisia ja taloudellisia asioita tilanteessa, jossa edunvalvontavaltuutus tulee laittaa voimaan. Puolison valtuuttaminen edunvalvontavaltuutuksella antaa seuraavat hyödyt: Taloudellisten asioiden sujuva hoitoValtuutus antaa toiselle puolisolle oikeuden käyttää pankkitilejä, maksaa laskuja ja hoitaa varallisuutta helposti valtuutuksen nojalla. AsumisjärjestelytJos puoliso ei kykene itse päättämään kiinteistön tai asunto-osakkeen myynnistä tai vuokraamisesta, valtuutuksen avulla toinen puoliso voi tehdä tarvittavat päätökset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat Valtuutettu puoliso voi asioida esimerkiksi Kelaan, Verohallintoon ja muihin viranomaisiin toisen puolesta. Yritystoiminnan jatkuvuus Jos puolisot ovat yhdessä yrittäjiä tai toinen puolisoista on yrittäjä, valtuutuksen avulla voidaan turvata yritystoiminnan sujuva jatkuminen. Yrittäjän edunvalvontavaltuutus Yrittäjälle edunvalvontavaltuutus on erityisen tärkeä. Yrittäjän edunvalvontavaltuutuksen laatimiselle on useita hyviä syitä: Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminenYrittäjän poissaolo voi pysäyttää yrityksen toiminnan, jos vastuuhenkilöitä tai päätöksentekijöitä ei ole valmiina. Edunvalvontavaltuutuksella varmistat, että yrityksesi asiat hoitaa henkilö, jonka olet itse valtuuttanut ja jolla on riittävä tietotaito. Tämä mahdollistaa yrityksesi toiminnan jatkumisen sujuvasti ilman häiriöitä. Päätöksenteon nopeus ja joustavuusEdunvalvontavaltuutuksella voit antaa valtuutetulle laajat valtuudet hoitaa yrityksesi asioita ilman ylimääräisiä viiveitä tai byrokratiaa. Jos sinulle jouduttaisiin määräämään yleinen edunvalvoja, päätöksenteosta tulisi hidasta ja kankeaa holhoustoimilain sääntelyn vuoksi. Valtuutuksen avulla varmistat nopean ja joustavan päätöksenteon juuri niin kuin olet sen suunnitellut. Hallitset yrityksen omaisuutta ja varojaYrityksen omistajana olet vastuussa yrityksen omaisuudesta, ja ilman selkeää edunvalvontavaltuutusta on riski, että joku muu tulee hoitamaan yrityksen taloudellisia asioita ilman toiveidesi mukaista toimintamallia. Edunvalvontavaltuutuksella voit määrittää tarkasti, miten ja kuka hoitaa yrityksen omaisuutta, kiinteistöjä, sopimuksia ja muuta tärkeää omaisuutta. Yrityksen arvo ja työntekijöiden turvaIlman toimintakykyistä johtoa yrityksen arvo voi nopeasti laskea, ja yrityksesi työntekijät voivat joutua epävarmaan tilanteeseen. Edunvalvontavaltuutuksella varmistat, että yrityksen päivittäiset asiat kuten palkkojen maksaminen, laskutus ja sopimukset hoidetaan asianmukaisesti, jolloin yrityksesi arvo ja toiminta säilyvät vakaana. Yrittäjän perintö- ja verosuunnitteluEdunvalvontavaltuutusta voidaan hyödyntää myös osana yrityksen perintö- ja verosuunnittelua. Esimerkiksi omaisuuden siirtämistä perillisille tai liiketoiminnan luovuttamista voidaan helpottaa, jos valtuutettu pystyy hoitamaan nämä asiat puolestasi ennakkoon asetettujen ehtojen mukaisesti. Henkilökohtainen mielenrauhaYrittäjänä kannat vastuun yrityksesi tulevaisuudesta. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen antaa sinulle mielenrauhan, kun tiedät, että jos et pysty itse jatkamaan yritystoimintaa, vastuullasi olevat asiat hoituvat suunnitelmasi mukaisesti. Tämä varmistaa, että yrityksesi ja sen työntekijät ovat turvassa, vaikka et olisi itse hoitamassa päivittäisiä tehtäviä. Tiedätkö mitä muita asiakirjoja yrittäjällä tulisi olla etukäteen laadittuna? Miten edunvalvontavaltuutus tehdään? Edunvalvontavaltakirjan muotoseikkojen tulee olla tarkkaan määritettyjä, jotta se voidaan vahvistaa tarvittaessa Digi- ja väestötietovirastossa. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa on suositeltavaa käyttää asiantuntijan apua. Juristimme huomioi kokonaisvaltaisesti tilanteesi. Meiltä Law Clinicilta saat edunvalvontavaltakirjan kiinteään hintaan. Ajankohtaisen edunvalvontavaltuutuksen hinnan löydät palvelut-sivultamme. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vasta, jos toimintakykysi heikkenee lääkärin todistamana. Jos valtuutusta ei koskaan tarvita, voit elää huolettomasti koko elämäsi – mutta jos tarve tulee, sinulla on valmiina asiakirja, joka turvaa oikeutesi ja toiveesi. Ota yhteyttä, niin laaditaan edunvalvontavaltuutus jo tänään. Tilanteesi alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 27.4.2023: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä