Vuokranantaja ei palauta vuokravakuutta – mitä vuokralainen voi tehdä? Vuokravakuus on yleinen käytäntö vuokrasuhteissa, ja sen tarkoituksena on turvata vuokranantajaa esimerkiksi maksamattomien vuokrien tai asunnolle aiheutuneiden vahinkojen varalta. Vuokrasuhteen päättyessä vakuus tulee palauttaa vuokralaiselle, ellei vuokranantajalla ole laillista syytä pidättää sitä. Kuitenkin joskus vuokranantajat pidättävät vakuuden ilman perusteita tai ilman asianmukaista selvitystä. Tässä artikkelissa käsittelemme vuokralaisen oikeuksia ja toimintavaihtoehtoja tilanteessa, jossa vuokravakuutta ei palauteta. Milloin vuokranantajalla on oikeus pidättää vuokravakuus? Vuokranantaja voi käyttää vuokravakuutta ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin:✔️ Maksamattomien vuokrien kattaminen.✔️ Asunnolle aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen, jos ne ylittävät normaalin kulumisen.✔️ Vuokrasopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämättä jättäminen (esim. loppusiivouksen laiminlyönti). Vuokravakuuden pidättäminen on mahdollista vain siihen rahamäärään saakka, mikä turvaa vuokranantajan saatavat. Ylimenevä osa on palautettava vuokralaiselle. Jos vakuus on annettu vuokralaisen kaikkien velvoitteiden täyttämisestä, vuokranantaja voi pidättää vakuuden tai osan siitä esimerkiksi sen vuoksi, että asuntoa on vuokralaisen jäljiltä kunnostettava. Jos vuokravakuus on asetettu pelkästään vuokran maksamisen vakuudeksi, on vakuus palautettava sen jälkeen, kun kaikki vuokrat on maksettu. Vuokravakuutta ei saa pidättää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:❌ Asunnossa on normaalia kulumista (esim. lattiassa on tavallisia käytön jälkiä).❌ Vuokranantaja haluaa pitää vakuuden varmuuden vuoksi tulevien laskujen kattamiseksi.❌ Vuokralainen on irtisanonut sopimuksen, mutta vuokranantaja ei ole löytänyt uutta vuokralaista. Vuokranantajalla on näyttötaakka – hänen on voitava todistaa, että pidättämiselle on peruste. Vakuuden palauttamiselle ei ole laissa säädettyä määräaikaa. Vakuutta käsitellään velkana, joka on maksettava vaadittaessa. Vuokralainen voi vaatia vuokravakuutta takaisin heti sen jälkeen, kun palauttamisen edellytykset ovat täyttyneet. Miten toimia, jos vuokravakuutta ei palauteta? 1️⃣ Tarkista vuokrasopimus ja todisteet– Vuokrasopimus kertoo, mihin vuokravakuutta voidaan käyttää. Vakuuden asettamisesta pitää sopia vuokrasopimuksessa ja samassa yhteydessä on sovittava, mitä velvollisuutta varten vakuus asetetaan.– Valokuvat ja videot asunnon kunnosta ennen ja jälkeen vuokrasuhteen ovat merkittäviä todisteita. 2️⃣ Pyydä vuokranantajalta kirjallinen selvitys– Vuokranantajan on perusteltava vakuuden pidättäminen kirjallisesti.– Pyydä eritelty lista mahdollisista vahingoista ja niiden korjauskustannuksista. Pelkkä väite ei riitä – vuokranantajan on pystyttävä osoittamaan vahingot ja niiden kustannukset. 3️⃣ Lähetä kirjallinen vaatimus– Jos vuokranantaja ei suostu palauttamaan vakuutta, lähetä kirjallinen vaatimus, jossa vaadit vakuuden palauttamista määräajassa (esim. 14 päivää).– Mainitse, että mikäli vakuutta ei palauteta, olet valmis viemään asian eteenpäin. Viime kädessä voit nostaa kanteen käräjäoikeudessa vakuuden palauttamiseksi, jolloin vuokranantajan on pystyttävä perustelemaan vakuuden pidättäminen. Milloin kääntyä juristin puoleen? Jos vuokranantaja kieltäytyy palauttamasta vuokravakuutta ilman asianmukaista perustetta tai vedoten syihin, jotka eivät ole lain mukaisia, voit kääntyä juristimme puoleen erityisesti seuraavissa tilanteissa: ✔️ Vuokranantaja ei anna kirjallista selvitystä vakuuden pidättämisestä.✔️ Sinulla on todisteet (esim. valokuvat, viestit) siitä, että vakuuden pidättäminen on perusteetonta.✔️ Vuokranantaja vaatii korvauksia normaalista kulumisesta tai perusteettomista väitetyistä vahingoista.✔️ Olet yrittänyt neuvotella asiasta, mutta vuokranantaja ei suostu palauttamaan vakuutta.✔️ Haluat viedä asian oikeuteen ja tarvitset juristin apua. Juristimme auttaa sinua neuvotteluissa, vaatimuskirjeen laadinnassa ja tarvittaessa edustaa sinua oikeudessa.Riita-asian hoitamiseen liittyviä kuluja voidaan saada katettua kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutuksestasi. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 12.3.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Osituksen sovittelu ja kohtuullistaminen
Osituksen sovittelu ja kohtuullistaminen Ositus on avioliiton päättyessä suoritettava omaisuuden jako, jossa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan. Pääsääntöisesti osituksessa omaisuus jaetaan tasan, mutta joissain tilanteissa tasajako voi johtaa kohtuuttomuuteen. Tällöin on mahdollista vaatia osituksen kohtuullistamista eli sovittelua. Tässä artikkelissa käsittelemme, milloin osituksen sovittelu voi tulla kyseeseen, millä perusteilla sitä voidaan vaatia ja miten asiassa kannattaa edetä. Mitä ositus tarkoittaa? Avioliiton päättyessä tehdään puolisoiden välillä joko ositus tai omaisuuden erottelu. Ositus tehdään silloin, jos aviopuolisoilla ei ole avioehtosopimusta, jolla on poissuljettu avio-oikeus. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan puolisoiden kesken. Osituksen seurauksena enemmän omistava puoliso joutuu luovuttamaan omaisuuttaan vähemmän omistavalle puolisolle tasinkona. Omaisuuden erottelu tehdään silloin, kun puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, eli kun avioehto on tehty. Tällöin puolisot pitävät oman omaisuutensa, eikä puolisoiden omaisuutta tasata. Myös omaisuuden erottelua voidaan sovitella. Milloin osituksen sovittelu on mahdollista? Oikeus osituksen sovitteluun perustuu avioliittolakiin, jonka mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon erityisesti avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Käytännössä sovittelussa kiinnitetään huomiota osituksen kohtuullisuuteen suhteessa siihen panokseen, jonka puolisot ovat antaneet yhteiselle taloudelle. Sovittelu voi tulla kyseeseen erityisesti seuraavanlaisissa tilanteissa: Puolisoiden taloudellinen tilanne on merkittävästi epätasapainossa. Esimerkiksi toinen puoliso on huomattavasti varakkaampi kuin toinen, ja tasajako johtaisi kohtuuttomaan tilanteeseen. Lyhyt avioliitto. Jos avioliitto on kestänyt vain lyhyen aikaa, toinen puoliso voi vaatia sovittelua, jos tasajako ei vastaisi puolisoiden panostusta yhteiseen talouteen. Toinen puoliso on kerryttänyt varallisuutta yksin. Jos toinen puoliso on esimerkiksi perinyt tai saanut huomattavia varoja ennen avioliittoa, voidaan ositusta sovitella niin, että omaisuus ei päädy kohtuuttomasti toiselle puolisolle. Toinen puoliso on toiminut epärehellisesti. Esimerkiksi jos toinen puoliso on tuhlannut yhteistä omaisuutta tai piilottanut varallisuutta ennen ositusta, sovittelua voidaan vaatia. Yritystoiminta. Jos toinen puoliso omistaa yrityksen tai harjoittaa elinkeinoa, jonka varat sisältyvät avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, osituksen lopputulos voi uhata yritystoiminnan jatkumista. Tällöin sovittelu voi olla tarpeen. Miten ositusta voidaan kohtuullistaa? Osituksen sovittelu on laissa tarkoin rajattu. Ositusta voidaan kohtuullistaa määräämällä, että: Tasingon määrää rajoitetaan. Avio-oikeuden piiriin muutoin kuuluva omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehtosopimuksen vuoksi avio-oikeuden piiriin muutoin kuulumaton omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin. Osituksen sovittelussa voidaan esimerkiksi alentaa maksettavaa tasingon määrää tai poistaa tasingonmaksuvelvollisuus kokonaan. Sovittelussa voidaan myös esimerkiksi määrätä, että toisen puolison perintönä saama kesämökki ei kuulukaan avio-oikeuden piiriin. Sovittelua voidaan käyttää myös omaisuuden erottelussa, kun puolisoilla on avioehtosopimus. Sovittelulla voidaan puuttua avioehdon sisältöön. Yksi tapa kohtuullistaa ositusta on poiketa avioehtosopimuksesta niin, että avio-oikeuden ulkopuolelle rajattua omaisuutta palautetaan avio-oikeuden piiriin. Miten edetä, jos osituksen kohtuullistaminen on tarpeen? Osituksen sovittelua pitää erikseen vaatia. Yleensä osituksen sovittelua vaaditaan silloin, kun puolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen osituksesta. Ensisijaisesti puolisoiden kannattaa pyrkiä sopimaan osituksesta keskenään, jolloin vältytään pitkiltä ja kalliilta oikeusprosesseilta. Osapuolten keskinäiset neuvottelut johtavat parhaassa tapauksessa ositussopimuksen laatimisen, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät. Käytännössä ositusta sovitellaan toimitusosituksissa, eli osituksissa, jotka tekee puolisoiden sijasta tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Vaatimus osituksen sovittelusta tulee lähtökohtaisesti tehdä pesänjakajalle. Jos tilanne on se, että ositus on jo tehty, vaatimus osituksen sovittelusta esitetään nostamalla kanne käräjäoikeudessa. Kanne sovitteluvaatimuksesta on nostettava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden määräajassa osituksen toimittamisesta. Miten juristi voi auttaa? Osituksen kohtuullistaminen ja sovittelu voivat tulla kyseeseen, jos tasajako johtaisi kohtuuttomuuteen. Jos osituksen lopputulos tuntuu epäoikeudenmukaiselta, suosittelemme kääntymään juristimme puoleen, joka selvittää mahdollisuudet sovitteluun. Autamme kaikissa ositukseen liittyvissä kysymyksissä ja varmistamme, että puolisoiden oikeudet toteutuvat. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 11.3.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Määräaikaisen vuokrasopimuksen purkaminen
Määräaikaisen vuokrasopimuksen purkaminen Määräaikainen vuokrasopimus sitoo sekä vuokranantajaa että vuokralaista koko sopimuskauden ajan. Toisin kuin toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, määräaikaista sopimusta ei voi päättää ennenaikaisesti ilman erityistä syytä. Tietyissä tilanteissa laki antaa määräaikaiselle vuokrasopimukselle purkumahdollisuuden. Tässä artikkelissa käymme läpi määräaikaisen vuokrasopimuksen purkuperusteet vuokralaisen ja vuokranantajan näkökulmasta. Määräaikaisen vuokrasopimuksen sitovuus Lain mukaan määräaikainen vuokrasopimus päättyy automaattisesti sovitun ajanjakson päätyttyä ilman erillistä irtisanomista. Se tarkoittaa, ettei kumpikaan osapuoli voi normaalisti päättää sopimusta kesken sopimuskauden. Jos sopimukseen on kuitenkin kirjattu irtisanomismahdollisuus, se tulee toteuttaa sopimuksessa sovittujen ehtojen mukaisesti. Sopimuksessa voi olla esimerkiksi lauseke, että jos sopimus irtisanotaan määräaikaisuuden voimassaollessa, tulee vuokralaisen maksaa ennalta määritetty sopimussakko. Irtisanominen tulee erottaa purkamisesta. Vuokrasopimuksen purku tarkoittaa tilannetta, jolloin vuokrasopimus määrätään päättyväksi välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Tässä artikkelissa käymme läpi tilanteita, milloin vuokrasopimus voidaan purkaa. Vuokralaisen oikeus purkaa sopimus Vuokrasopimus voidaan purkaa vain laissa määritetyillä purkuperusteilla. Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus seuraavissa tilanteissa: Asunnon hallinnan viivästyminen: Jos vuokralainen ei saa asuntoa hallintaansa sovittuna ajankohtana ja tästä aiheutuu hänelle olennaista haittaa, voi vuokralainen purkaa sopimuksen. Purkaminen on mahdollista jo ennen sovittua ajankohtaa, jos on ilmeistä, että viivästys tulee tapahtumaan (esimerkiksi remontti on kesken). Asunnon puutteellinen kunto: Jos asunto ei ole sovitussa kunnossa vuokrasuhteen alkaessa, vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus koskee myös tilannetta, jossa huoneisto tulee puutteelliseen kuntoon vuokrasuhteen aikana vuokralaisesta riippumattomasta syystä, eikä vuokranantaja ryhdy viivytyksettä korjaaviin toimenpiteisiin. Purkuperusteen edellytyksenä on, että puutteellisuudella on olennainen merkitys asumiseen. Puutteellinen kunto voi ilmetä esimerkiksi niin, ettei asunnon sisälämpötila ole vaadittavalla tasolla. Terveydelle ilmeistä vaaraa aiheuttava huoneisto: Jos vuokra-asunto on asumiskelvoton tai aiheuttaa terveyshaittaa, vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus välittömästi. Terveydelle haitallisia syitä voivat olla esimerkiksi home- ja kosteusvauriot tai ilmanvaihdon ongelmat, jotka aiheuttavat sisäilmaongelmia. Vuokralaisen on annettava vuokranantajalle mahdollisuus korjata tilanne. Jos vuokranantaja ei ryhdy toimenpiteisiin, vuokralaiselle syntyy oikeus purkaa sopimus. Terveydelle haitallisista olosuhteet pitää pystyä näyttämään toteen asiantuntijalausunnolla, kuten terveystarkastajan lausunnolla. Hallinnan menettäminen: Jos asunto tai osa siitä joutuu pois vuokralaisen hallinnasta, vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus kuukauden kuluessa hallinnan menetyksestä. Edellytyksenä on, että menetyksellä on olennainen merkitys vuokralaisen asumiseen. Esimerkkinä tilanne, että vahingon vuoksi osa asunnosta muuttuu asuinkelvottomaksi (esimerkiksi keittiö tai kylpyhuone ei ole käytössä), eikä vuokralainen voi jatkaa normaalia asumistaan. Vuokralaisen erityistilanne (kohtuuton sopimus):Jos sopimuksen voimassaolo aiheuttaa vuokralaiselle kohtuuttoman tilanteen, sopimus voidaan purkaa erityistapauksessa. Kohtuuton tilanne voi olla esimerkiksi se, että vuokralainen joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn tai opiskelun vuoksi. Tämän tyyppiset purkuperusteet eivät ole automaattisia, vaan vuokrasopimuksen purkua erityisistä syistä arvioidaan tapauskohtaisesti. Sopimuksen purkamisen edellytyksenä on, että vuokralainen pystyy osoittamaan tilanteensa erityisolosuhteet ja niiden vaikutuksen hänen asumiseensa. Vuokranantajan oikeus purkaa sopimus Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus seuraavissa tilanteissa: Vuokranmaksun laiminlyönti: Jos vuokralainen jättää vuokrat maksamatta, vuokranantaja voi purkaa sopimuksen, jos maksamattomia vuokria on kertynyt merkittävä määrä. Vuokraoikeuden luvaton siirtäminen: Jos vuokraoikeus siirretään tai asunto luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin lakia, vuokranantaja voi purkaa sopimuksen. Asunnon väärinkäyttö: Jos asuntoa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin sopimuksessa on edellytetty tai jos vuokralainen vahingoittaa asuntoa tahallisesti, vuokranantaja voi purkaa sopimuksen. Häiritsevä elämä: Vuokralaisen toistuva häiritsevä käytös, joka häiritsee naapureita tai taloyhtiön asukkaita, voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Asunnon hoidon laiminlyönti: Jos vuokralainen hoitaa asuntoa huonosti tai rikkoo terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi annettuja määräyksiä, vuokranantajalla on oikeus purkaa sopimus. Esimerkiksi, jos vuokralainen laiminlyö asunnon siisteyden siinä määrin, että tilanne aiheuttaa haittaa taloyhtiölle (esimerkiksi tuholaisongelma). Vakuuden asettamatta jättäminen: Jos vuokralainen ei maksa sovittua vuokravakuutta annetussa määräajassa, sopimus voidaan purkaa. Jos purkamisperusteen aiheuttaneella menettelyllä on vähäinen merkitys, ei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen kuitenkaan ole. Vuokranantajan tulee antaa kirjallinen varoitus ennen sopimuksen purkamista, paitsi jos rikkomus on erityisen vakava, esimerkiksi jos vuokralainen aiheuttaa merkittävää vahinkoa asunnolle tai käyttää sitä rikolliseen toimintaan. Varoituksesta on käytävä ilmi häiriön syy ja miten se on ilmennyt. Purkuilmoituksen tekeminen Vuokrasopimuksen purku on tehtävä kirjallisesti. Purkuilmoituksesta tulee käydä ilmi purkuperuste ja sopimuksen purkamisajankohta, jos sopimuksen halutaan päättyvän muuna ajankohtana kuin välittömästi purkamisilmoituksen tiedoksiannosta. Purkamisilmoitus on annettava tiedoksi todistettavaksi. Todisteellinen tiedoksianto tapahtuu joko niin, että osapuolet allekirjoittavat asiakirjan, tai ilmoituksen lähettäminen kirjattuna kirjeenä, taikka käyttämällä haastemiestä. Perusteettoman purkamisen seuraukset Jos osapuoli purkaa sopimuksen ilman laillista perustetta, voi seurauksena olla vahingonkorvausvastuu: Vuokralainen purkaa sopimuksen ilman perusteita: Vuokranantaja voi vaatia vahingonkorvausta, esimerkiksi kattamaan menetetyt vuokrat siihen asti, kunnes asuntoon löytyy uusi vuokralainen. Korvausvelvollisuus voi kuitenkin pienentyä, jos vuokranantaja ei aktiivisesti pyri etsimään uutta vuokralaista. Vuokranantaja purkaa sopimuksen perusteetta: Vuokralainen voi vaatia korvausta aiheutuneista kuluista, kuten muutto- ja väliaikaisista asumiskustannuksista. Lisäksi vuokralainen voi vaatia korvausta, jos perusteeton purkaminen on aiheuttanut hänelle taloudellista tai muuta vahinkoa. Sopimussakko: Vuokrasopimukseen voi olla kirjattu sopimussakko, joka tulee maksettavaksi, jos jompikumpi osapuoli purkaa sopimuksen ennenaikaisesti ilman laillista purkuperustetta. Tarvitsetko apua vuokrasopimuksen purkamisessa? Määräaikaisen vuokrasopimuksen purkaminen on mahdollista vain erityistilanteissa. Jos harkitset määräaikaisen vuokrasopimuksen purkamista, suosittelemme kääntymään juristimme puoleen varmistaaksesi oikeutesi. On suositeltavaa ensin pyrkiä sopimaan tilanteen ratkaiseminen vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Asian vieminen tuomioistuimeen on tarpeen vasta, jos asiassa ei löydetä ratkaisua sopimalla Riita-asian hoitamiseen liittyviä kuluja voidaan saada katettua oikeusturvavakuutuksestasi. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 3.3.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Valitus hovioikeuteen – Miten se tehdään?
Valitus hovioikeuteen – Miten se tehdään? Käräjäoikeuden antamaan ratkaisuun haetaan muutosta hovioikeudelta valittamalla. Käräjäoikeus ilmoittaa tuomion yhteydessä, onko siihen mahdollista hakea muutosta, ja antaa samalla kirjalliset muutoksenhakuohjeet. Tässä artikkelissa käymme pääpiirteittäin läpi valitusprosessin hovioikeuteen. Olemme Law Clinicilla erikoistuneet riita-asioiden hoitamiseen, joten tässä yhteydessä käsittelemme vain riita-asioiden valitusprosessia. Tyytymättömyyden ilmoitus Ensimmäinen vaihe valitusprosessissa on tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun. Tämä ilmoitus on tehtävä viimeistään 7 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Jos tyytymättömyyttä ei ilmoiteta tässä ajassa, valitusoikeus menetetään. Tyytymättömyyden voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti käräjäoikeudelle. Valituksen jättäminen ja määräajat Valituksen jättämiselle asetettu määräaika on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta. Valitus toimitetaan käräjäoikeudelle, ei suoraan hovioikeudelle. Valituksen on oltava perillä viimeistään määräajan päättymispäivän virka-ajan loppuun (klo 16:15) mennessä. Mikäli valitusta ei voida toimittaa ajoissa esimerkiksi laillisen esteen vuoksi, voidaan hakea määräajan pidennystä. Pidennystä on haettava ennen alkuperäisen määräajan umpeutumista, ja käräjäoikeus päättää sen myöntämisestä. Valituksen sisältö Valituksen laajuus vaihtelee asian monimutkaisuuden mukaan, sekä riippuu siitä, miltä osin käräjäoikeus on ratkaissut asian valittajan kannalta kielteisesti. Perusteluiden tulee olla huolellisesti laaditut, sillä ne rajaavat hovioikeuden tutkittavaksi tulevat seikat. Valituksen laatimisessa on suositeltavaa käyttää oikeudenkäyntijuristin apua. Valituksen on sisällettävä seuraavat tiedot: Asianosaisten sekä heidän avustajiensa yhteystiedot. Käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan. Miltä osin ja miten tuomiota halutaan muutettavan. Perustelut vaatimuksille ja yksilöidyt virheet käräjäoikeuden ratkaisussa. Mahdolliset todisteet ja niiden todistusteemat. Pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa sekä perustelut sille. Jatkokäsittelylupa Haettaessa muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun valittamalla, tarvitaan asiassa jatkokäsittelylupa hovioikeudelta. Jatkokäsittelylupaa vaaditaan lähtökohtaisesti kaikissa hakemus- ja riita-asioissa. Jatkolupahakemuksessa on esitettävä perusteet, joiden mukaan lupaa pyydetään. Jatkokäsittelylupahakemus toimitetaan valituksen yhteydessä. Hovioikeuden tilastojen mukaan jatkokäsittelylupa myönnetään noin 50–60% valituksista. Hyvin laadittu hakemus lisää todennäköisyyttä luvan myöntämiselle. Mikäli hovioikeus ei myönnä jatkokäsittelylupaa, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Hovioikeuden ei tarvitse perustella, miksi se ei myönnä jatkokäsittelylupaa. Jatkokäsittelylupaperusteita on neljä: muutosperuste tarkistusperuste ennakkopäätösperuste ja muun painavan syyn peruste. Vastavalitus Vastavalitus on vastapuolen tekemä valitus alkuperäiseen valitukseen liittyen. Vastavalituksen tekemiseen ei tarvita erillistä tyytymättömyyden ilmoitusta, mutta sen määräaika on 2 viikkoa alkuperäisen valituksen viimeisestä jättöpäivästä. Jos alkuperäinen valitus peruutetaan, jätetään tutkimatta tai hylätään jatkokäsittelyluvan puuttumisen vuoksi, vastavalitus raukeaa. Kannattaako hovioikeuteen valittaa? Hovioikeuksien tilastojen mukaan käräjäoikeuden tuomiot muuttuvat valituksen myötä usein. Yleisesti ottaen valittaminen kannattaa. Ilman valittamista muutosta väärään tuomioon ei ole mahdollista saada. Ammattitaitoisesti laadittu valitus lisää todennäköisyyttä valituksen hyväksymiselle. Juristin apu valituksen laadinnassa Valituksen laatiminen on monivaiheinen ja tarkkuutta vaativa prosessi, jonka onnistuminen riippuu siitä, miten huolellisesti perustelut on laadittu ja miltä osin hovioikeus ottaa asian tutkittavakseen. Koska valituksen muotovaatimukset ja sisältö ovat tiukasti säädeltyjä, on suositeltavaa käyttää valitusprosessissa oikeudenkäynnit ja muutoksenhaut tuntevan juristin apua. Juristimme laatii ammattitaitoisesti valituksen varmistaen, että se on hyvin perusteltu ja laadittu ja että se toimitetaan hovioikeuteen vaaditussa määräajassa. Valitusprosessissa nopea reagointi on ensiarvoisen tärkeää. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Asian hoitamiseen liittyviä kuluja voidaan saada katettua oikeusturvavakuutuksestasi. Artikkelin kirjoitti 24.2.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Adoptio ja perintöoikeus
Adoptio ja perintöoikeus Adoptiosta säädetään adoptiolaissa. Adoptio vaikuttaa moniin juridisiin seikkoihin, mukaan lukien perintöoikeuteen. Monet eivät tule ajatelleeksi, että adoption seurauksena perintöoikeus voi muuttua merkittävästi, vaikuttaen sekä adoptoidun että biologisten perillisten asemaan. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten adoptio vaikuttaa perintöoikeuteen ja lakiosaan, ja mitä asioita on syytä huomioida perintösuunnittelussa. Olemme aiemmin kirjoittaneet artikkelin täysi-ikäisen adoptioprosessista. Adoption vaikutus perintöoikeuteen Kun henkilö adoptoidaan, hänestä tulee laillisesti adoptiovanhempansa lapsi. Tällä on suoria vaikutuksia perintöoikeuteen: Adoptoitu saa perintöoikeuden adoptiovanhempiinsa – Adoptiosta lähtien adoptoidulla on samat perintöoikeudet kuin biologisella lapsella. Hän on ensimmäisen perimysluokan perillinen ja hänellä on oikeus lakiosaan. Adoptoidun perintöoikeus biologiseen vanhempaan päättyy – Tilanteessa, jossa on kyse perheen ulkopuolisesta adoptiosta, adoptio katkaisee adoptoidun perintöoikeuden biologisiin vanhempiinsa ja näiden sukuun. Tilanteessa, jossa yksi vanhempi adoptoi esimerkiksi puolison lapsen, perintöoikeus toiseen biologiseen vanhempaan säilyy. Adoptio vaikuttaa perintöosuuksiin perheen muiden lasten kesken – Adoptiovanhemman rintaperilliset jakavat perinnön uuden perillisen kanssa. Lakiosa ja adoptio Lakiosa on lakisääteinen niin sanottu minimiperintö, johon rintaperillisellä on oikeus, vaikka testamentilla olisi määrätty toisin. Adoptoitu saa samat lakiosaoikeudet kuin biologisilla lapsilla on: Lakiosan suuruus on puolet perintöosuuden määrästä. Esimerkiksi, jos adoptiovanhemmalla on kaksi lasta (yksi biologinen ja yksi adoptoitu), ja vanhempi olisi tehnyt lakiosaa loukkaavan testamentin, on kumpikin oikeutettu puoleen perinnöstä. Lakiosa olisi tässä tapauksessa 25 % perinnöstä. Lakiosa ei koske biologisia vanhempia – Koska adoptiolla katkaistaan perintöoikeus biologisiin vanhempiin, adoptoidulla ei ole lakiosaoikeutta heidän perinnöstään. Testamentilla voi vaikuttaa, mutta ei poistaa lakiosaa – Vaikka perinnön voi testamentata esimerkiksi puolisolle tai muulle perilliselle, adoptoidulla on oikeus vaatia lakiosaansa testamentista huolimatta. Perintösuunnittelu Adoptio muuttaa perintöoikeudellista asemaa merkittävästi. Adoptio katkaisee lapsen perintöoikeuden biologisiin vanhempiin ja siirtää perintöoikeuden adoptiovanhempiin. Adoptoidulla on myös lakiosaoikeus adoptiovanhempansa perinnöstä. Tämän vuoksi adoptioon liittyvät perintöoikeudelliset vaikutukset kannattaa aina harkita huolellisesti ja tarvittaessa käyttää juristin apua perintösuunnittelussa. Seuraavat toimenpiteet voivat auttaa välttämään yllätyksiä: Testamentti – Jos haluat määrätä, että adoptiolapsi saa tietyn osuuden perinnöstä, on hyvä laatia testamentti. Lahjat ja ennakkoperinnöt – Adoptiovanhemmat voivat harkita lahjojen antamista jo elinaikanaan. Verosuunnittelu – Adoptiolapset kuuluvat samaan perintöveroluokkaan biologisten lasten kanssa, mikä voi olla edullista perintöverotuksen kannalta. Jos olet harkitsemassa adoptiota ja haluat varmistaa, että perintöasiat menevät niin kuin olet toivonut, ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Autamme sinua adoptioprosessissa sekä laatimaan selkeän perintösuunnitelman. Artikkelin kirjoitti 20.2.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Työntekijä vs sopimusyrittäjä
Työntekijä vs sopimusyrittäjä Nykyajan työelämässä on yleistynyt tilanne, jossa työnantaja tarjoaa työntekijälle vaihtoehtona joko perinteistä työsuhdetta tai sopimusyrittäjyyttä. Sopimusyrittäjä on itsenäisessä yrittäjän asemassa ja henkilö tekee työnsä omalla vastuullaan ilman työsuhteen tarjoamaa suojaa. Mikä on ero työsuhteen ja sopimusyrittäjyyden välillä ja mitä oikeudellisia riskejä ne käytännössä sisältävät? Työntekijä on lakisääteisen suojan piirissä Työntekijä on henkilö, joka tekee työtä toisen johdon ja valvonnan alaisuudessa työsopimuksen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrittää työtehtävät, työajat ja työn suorittamistavat. Olemme kirjoittaneet laajemmin työsuhteen tunnusmerkeistä tässä artikkelissamme. Työntekijällä on useita lakisääteisiä oikeuksia, kuten: Yleensä varma kuukausipalkka Palkallinen loma Sairausajan palkka Työturvallisuus ja työsuojelu Irtisanomissuoja ja irtisanomisajan palkka Eläke- ja sosiaaliturvamaksut, jotka työnantaja maksaa Työttömyysturva ja ansiosidonnainen päiväraha Sopimusyrittäjä on itsenäinen, mutta jää ilman työlainsäädännön tarjoamaa suojaa Sopimusyrittäjä on henkilö, joka tekee työnsä itsenäisesti ilman työnantajan direktio-oikeutta. Sopimusyrittäjä vastaa itse kaikista kuluistaan ja hoitaa vero- sekä vakuutusasiansa itsenäisesti. On tärkeää huomata, että yrittäjänä toimiminen tuo mukanaan myös vapauden ja itsenäisyyden, joita työsuhteessa ei ole. Yrittäjä voi itse päättää työajoistaan, työmenetelmistään ja hinnoittelustaan, mutta samalla hän kantaa vastuun toiminnan taloudellisista riskeistä ja menestyksestä. Yrittäjyyteen liittyy myös suurempi sopimusvapaus, ja osapuolten välinen neuvotteluvara on laajempi kuin työsuhteessa, jossa lainsäädäntö ja työehtosopimukset rajoittavat sopimusehtojen sisältöä. Tyypillisesti sopimusyrittäjä toimii toiminimen, osakeyhtiön tai laskutuspalvelun kautta. Keskeiset erot työntekijään verrattuna: Ei ole oikeutettu palkalliseen lomaan tai sairausajan palkkaan Ei kerrytä työsuhteeseen perustuvaa työttömyysturvaa Kantaa liiketoiminnallisen riskin (esim. asiakasmaksujen viivästyminen, kilpailutilanne) Pystyy vaikuttamaan työaikoihinsa ja asiakaskuntaansa Esimerkki sopimusyrittäjän asemasta: Mikko on graafinen suunnittelija, joka myy palveluitaan useille asiakkaille ja laskuttaa työnsä toiminimellään. Hänellä ei ole yhtä päätyönantajaa. Hän päättää itse, milloin ja miten työnsä tekee. Mikko on selkeästi yrittäjä. Miten tunnistaa piilotyösuhde? Joskus yritykset pyrkivät välttämään työnantajavelvoitteita ja palkkaavat henkilöitä yrittäjiksi, vaikka työsuhteen tunnusmerkit täyttyisivät. Tätä kutsutaan piilotyösuhteeksi, ja se on laillisesti ongelmallinen tilanne. Rajan vetäminen työnsuhteen ja yrittäjäsuhteen välillä ei ole aina helppoa ja selkeää. Vaikka sopimusta tehtäessä työnteon luonteesta vallitsisi osapuolten välillä yhteisymmärrys, voi riitatilanteita syntyä esimerkiksi sopimusta irtisanottaessa tai viranomaisten toteuttaessa lainvalvontaa. Mikäli työsuhde on luokiteltu virheellisesti yrittäjäsuhteeksi, työnantaja saattaa joutua esimerkiksi maksamaan työlainsäädäntöön perustuvia etuuksia ja sosiaaliturvamaksuja takautuvasti. Tyypillisiä merkkejä piilotyösuhteesta: Henkilö työskentelee vain yhdelle yritykselle ilman itsenäistä asiakashankintaa. Yritys määrittää tarkan työajan, työpaikan ja työskentelytavat. Henkilö ei voi hinnoitella työtään vapaasti tai valita asiakkaitaan. Yritys tarjoaa työvälineet ja vastaa työn lopputuloksesta. Jos nämä ehdot täyttyvät, henkilön voidaan katsoa olevan työsuhteessa ja hänellä voi olla oikeus työsuhteen etuihin, kuten lomapalkkaan, työterveyshuoltoon ja irtisanomissuojaan. Miten erottaa työsuhteen ja yrittäjyyden raja? Työsuhteessa tunnusmerkit ovat yleensä selkeät. Sopimusyrittäjyydessä taas voidaan mennä helpommin harmaalle alueelle. Kun saat sopimusyrittäjäsopimuksen allekirjoitettavaksesi, lue sopimus tarkasti ja varmista, että sopimuksessa määritellään selkeästi yrittäjyyden ehdot ja se, ettei sopimus ole tulkittava työsuhteeksi. Jos epäilet asemaasi, juristimme auttaa arvioimaan tilanteen. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 19.2.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Testamentin moittiminen – Milloin ja miten se tehdään?
Testamentin moittiminen – Milloin ja miten se tehdään? Testamentti ilmaisee vainajan viimeisen tahdon, mutta joskus perilliset saattavat olla eri mieltä sen sisällöstä. Jos testamentti koetaan virheelliseksi tai epäoikeudenmukaiseksi, perillisillä voi olla oikeus moittia testamenttia ja vaatia sen kumoamista tai muuttamista. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin testamenttia voi moittia ja miten moittiminen tehdään. Mitä testamentin moittiminen tarkoittaa? Testamentin moite tarkoittaa perillisen väitettä, että testamentti on pätemätön. Moittiminen voi perustua esimerkiksi siihen, että testamentti ei täytä lain edellytyksiä, testamentintekijä on ollut sairas tai testamentintekijän tahtoa on manipuloitu. Moittiminen tapahtuu siten, että perillinen nostaa testamentinsaajaa vastaan kanteen käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa testamentin todisteellisesta tiedoksiannosta. Milloin testamenttia voi moittia? Testamentin moiteperusteet on lueteltu laissa. Testamenttia ei voi moittia muilla perusteilla kuin perintökaaressa mainituilla perusteilla. Moiteperusteet ovat: Muotovirhe: Testamentin on täytettävä lain vaatimukset: testamentti on tehtävä kirjallisesti ja se on allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnäollessa. Jos nämä ehdot eivät täyty, testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi. Esimerkiksi testamentintekijän allekirjoituksen puuttuminen johtaa pätemättömyyteen, mutta pelkän päiväyksen puuttuminen ei. Tahtovirhe: Tahtovirheellä tarkoitetaan testamentintekijän mielisairautta, tylsämielisyyttä tai muuta sieluntoiminnan häiriötä, ja tämä alentunut toimintakyky on vaikuttanut testamentin syntyyn tai sisältöön. Jos tämä pystytään näyttämään toteen, testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi. Pakottaminen: Jos testamentti on laadittu painostuksen, petoksen tai harhaanjohtamisen seurauksena, se voidaan julistaa pätemättömäksi. Pätemättömyys vaatii, että testamentin tekemiseen on vaikutettu käyttämällä väärin testamentintekijän ymmärtämättömyyttä, tahdon heikkoutta tai riippuvaista asemaa. Alaikäinen testamentintekijä: Jos testamentintekijä on ollut testamentin tekohetkellä alaikäinen, on testamentti pätemätön. Lakiosan loukkaus: Jos testamentti rikkoo rintaperillisen oikeutta lakiosaan, moitekannetta ei tarvitse nostaa. Lakiosan loukkaustilanteessa riittää, kun perillinen ilmoittaa kirjallisesti lakiosan vaatimisesta testamentin vastaanottamisen jälkeen. Lakiosa täytyy erikseen ja nimenomaisesti vaatia. Miten testamenttia moititaan? Lakisääteinen perillinen voi vedota johonkin pätemättömyysperusteeseen ja moittia testamenttia moitekanteella käräjäoikeudessa. Prosessi etenee seuraavasti: Moitekanneaika: Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi. Kannetta ei voi nostaa, jos perillinen on jo hyväksynyt testamentin tai muutoin osoittanut luopuvansa oikeudestaan testamenttiin. Kanteen nostaminen käräjäoikeudessa: Moitekanne nostetaan vainajan viimeisen asuinpaikan käräjäoikeudessa. Kanteessa on esitettävä vaatimukset ja niiden perusteet. Todisteet: Moitekanteen tueksi tulee pystyä esittämään esim. lääkärintodistuksia, todistajien lausuntoja tai asiakirjoja, jotka osoittavat testamentin virheellisyyden. Pätemättömyysperusteen on oltava voimassa testamentintekohetkellä, mikä tarkoittaa, että esim. sairauteen vetoavan on pystyttävä todistamaan, että sairaus on ollut olemassa testamentin tekohetkellä. Ainoastaan väite siitä, että perittävällä oli sairaus kuolinhetkellään, ei osoita, että perittävä olisi ollut sairastunut jo testamentin tekohetkellä. Moitekanteet menestyvät helpommin muotovaatimusten rikkomisen perusteella ja muut pätemättömyysperusteet voivat olla haastavampia todistaa. Oikeuden päätös: Käräjäoikeus päättää testamentin kumoamisesta, muuttamisesta tai pitämisestä voimassa. Moitekanne on henkilökohtainen ja oikeuden antama päätös koskee ainoastaan moitekanteen nostanutta perillistä. Testamentti voidaan kumota vain siinä laajuudessa, kuin se vaikuttaa hänen perintöosuuteen. Muilta osin testamentti säilyy voimassa. Miten edetä moittimisen kanssa? Testamentin moittiminen on tarkasti säädelty prosessi, joka vaatii vahvoja perusteluja ja todisteita. Jos epäilet testamentin lainmukaisuutta, voit konsultoida juristiamme maksutta. Testamentin moittiminen voi olla kallista riippuen siitä saadaanko asia osapuolten kesken sovittua vai meneekö asia oikeuskäsittelyyn. Pyrimme aina ensin sopimaan asiat. Selvitämme mahdollisuutesi saada oikeudenkäyntikuluja katettua kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutuksesta, myös sovintotilanteessa. Muista myös varmistaa, ettei sinun testamenttisi ole perillisten riidan kohteena ja laadituta testamentti juristilla. Meiltä saat testamentin kiinteään 300 euron hintaan. Koska palvelemme etänä, hinta ei sisällä testamentin todistamista. Kahden esteettömän todistajan tulee allekirjoittaa testamentti samanaikaisesti testamentintekijän kanssa. Ota meihin yhteyttä. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 18.2.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Mitä tehdä, jos kaveri ei maksa velkaa?
Mitä tehdä, jos kaveri ei maksa velkaa? Raha-asiat voivat olla hankalia erityisesti silloin, kun ne liittyvät ystävyyssuhteisiin. Jos olet lainannut kaverille rahaa, mutta et ole saanut sitä takaisin sovitusti, eteesi tulee kysymys, miten saat rahasi takaisin, jos velallinen ei suostu maksamaan. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä oikeudellisia keinoja sinulla on, jos kaveri ei maksa velkaansa. Muistuta velasta Ensimmäinen askel on aina yhteydenotto maksumuistutuksen muodossa. Ystävällinen muistutus voi riittää, jos maksun myöhästyminen johtuu unohduksesta tai tilapäisestä rahatilanteesta. Jos velallinen ei vastaa tai välttelee asiaa, voi olla tarpeellista lähettää virallisempi maksumuistutus esimerkiksi sähköpostitse. Laadi kirjallinen maksumuistutus, jossa selkeästi kerrot: Velan määrä Eräpäivä eli mitä takaisinmaksusta on sovittu Maksukehotus eli päivämäärä, jolloin tulee maksaa ennen seuraavia toimia Maksutapa eli esimerkiksi tilinumero, johon maksu osoitetaan Mahdolliset seuraukset maksun laiminlyönnistä. Velka voidaan siirtää vapaaehtoiseen tai oikeudelliseen perintään. Velkakirja ja todisteet velasta Kaverinkin kanssa kannattaa aina laatia velkakirja. Velkakirjan voi tehdä velan lainaamisen jälkeenkin, jos se on velan antamisen hetkellä unohtunut. Jos velkakirjaa ei kuitenkaan ole laadittu, ja velasta on sovittu suullisesti, voi olla vaikeampi todistaa sen olemassaoloa. Jatkotoimien kannalta on välttämätöntä, että sinulla on: Viestejä, joista velan määrä ja takaisinmaksuehdot ilmenevät. Maksukuitti tai muu todiste siitä, että raha on siirtynyt. Mahdolliset todistajat, jotka voivat vahvistaa velan. Oikeudellinen perintä Jos velallinen kieltäytyy vapaaehtoisesti maksamasta velkaa, ainoaksi vaihtoehdoksi jää velan periminen oikeudellisen perinnän kautta. Velkaa voidaan periä ulosoton kautta vain, jos asia on ratkaistu tuomioistuimessa. Oikeudellinen perintä etenee seuraavasti: 1. Haastehakemuksen laatiminen Haastehakemus toimitetaan toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Haastehakemuksessa esitetään vaatimus velallisen velan maksamisesta, ja siinä ilmoitetaan muun muassa saatava, siihen liittyvät todisteet ja perustelut. Haastehakemuksen laadinnassa juristin käyttäminen voi olla tarpeen, mutta ei pakollista. Juristimme varmistavat, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat kunnossa ja että hakemus on tehty oikein, jotta oikeusprosessi etenee sujuvasti ja vältytään lisäselvittelyltä ja asian pitkittymiseltä. 2. Velallisen vastaus ja mahdollinen riitautus Kun haastehakemus on jätetty, käräjäoikeus toimittaa sen tiedoksi velalliselle. Velallinen voi antaa vastineensa haasteeseen. Jos velallinen riitauttaa saatavan, prosessi jatkuu laajempana oikeudenkäyntinä. Tässä tilanteessa asiantuntija-avun käyttämisen merkitys kasvaa, sillä juristin tehtävänä on valmistella vastineet perusteluineen ja todisteineen asiakkaan puolesta sekä mahdollisesti edustaa asiakasta oikeudenkäynnissä. Jos velallinen ei vastaa haasteeseen määräajassa, käräjäoikeus antaa asiassa yksipuolisen tuomion, joka velvoittaa velallisen maksamaan velan. Yksipuolisen tuomion perusteella velka voidaan laittaa ulosottoon. 3. Oikeuden päätös ja tuomio Kun käräjäoikeus on käsitellyt asian joko kirjallisesti tai suullisesti järjestämällä oikeudenkäynnin, saadaan asiassa päätös. Jos käräjäoikeuden ratkaisu on velkojan eduksi ja velallinen on tuomittu maksamaan velka, voidaan tuomio panna täytäntöön. Jos tuomio on asiakkaalle epäedullinen, asiassa täytyy arvioida mahdolliset jatkotoimet, kuten valituksen tekeminen hovioikeuteen. 4. Ulosotto ja täytäntöönpano Jos käräjäoikeuden päätöksellä velallinen on tuomittu maksamaan velka, eikä velallinen silti maksa saatavaa, autamme siirtämään asian ulosoton hoidettavaksi. On tärkeää huomioida, että ulosotto ei aina tarkoita velan välitöntä maksua, sillä velallisen taloudellinen tilanne vaikuttaa perinnän onnistumiseen. Tarvitsetko juristin apua? Rahan lainaaminen ystävälle voi tuntua hyvältä teolta, mutta ilman velkakirjaa se voi aiheuttaa ongelmia. Jos tarvitset juristin apua velkomusasiassa, juristimme auttaa sinua viemään asian tarvittaessa eteenpäin. Ennen varsinaisen oikeudellisen prosessin aloittamista arvioimme tapauksesi perusteellisesti ja keskustelemme kanssasi mahdollisista oikeudellisista riskeistä ja kuluista. Varmistamme, että oikeudellinen perintä on juridisesti ja taloudellisesti järkevä aloittaa. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Arvioimme, milloin oikeudelliseen perintään kannattaa lähteä ja milloin vaihtoehtoiset ratkaisut voivat olla taloudellisesti järkevämpiä. Asian hoitamiseen liittyviä kuluja voidaan saada katettua oikeusturvavakuutuksestasi. Artikkelin kirjoitti 17.2.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Puolisoiden edunvalvontavaltuutus
Puolisoiden edunvalvontavaltuutus Puolisoiden elämä on täynnä yhteisiä päätöksiä, mutta tiedätkö mitä tapahtuu, jos toinen puoliso ei yhtäkkiä pysty hoitamaan omia tai yhteisiä taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi? Tässä artikkelissa käymme läpi, miten puolisoiden tulisi tietää edunvalvontavaltuutuksesta ja miksi se kannattaa laatia. Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jossa henkilö voi etukäteen määrätä, kuka saa hoitaa hänen asioitaan, jos hän ei itse siihen kykene. Ilman tätä asiakirjaa päätösvalta voi siirtyä määrätylle edunvalvojalle, jolloin valtuuttajan asioiden hoitaminen voi muuttua monimutkaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman etukäteen laadittua edunvalvontavaltuutusta puoliso ei voi automaattisesti hoitaa esimerkiksi toisen puolison pankkiasioita, kiinteistökauppoja tai sopimusasioita. Edunvalvontavaltuutus on edunvalvojan määräämistä joustavampi ja kevyempi tapa järjestää omien asioiden hoitaminen tulevaisuutta varten. Edunvalvontavaltuutus on henkilökohtainen ja siinä valtuuttaja määrää itselleen sopivan tai sopivat henkilöt valtuutetuiksi. Yleensä puoliso ja/tai lapsi on sopiva henkilö hoitamaan valtuutetun tehtäviä. Olemme kirjoittaneet kattavan artikkelin edunvalvontavaltuutuksen sisällöstä ja suosittelemme perehtymään myös siihen. Puolisoiden edunvalvontavaltuutus Avioliitto ei riitä turvaamaan puolison asioiden hoitamista. Myös aviopuolisoiden täytyy laatia toisilleen edunvalvontavaltuutukset, jotta he voivat hoitaa toistensa henkilökohtaisia ja taloudellisia asioita tilanteessa, jossa edunvalvontavaltuutus tulee laittaa voimaan. Puolison valtuuttaminen edunvalvontavaltuutuksella antaa seuraavat hyödyt: Taloudellisten asioiden sujuva hoito – Valtuutus antaa toiselle puolisolle oikeuden käyttää pankkitilejä, maksaa laskuja ja hoitaa varallisuutta helposti valtuutuksen nojalla. Asumisjärjestelyt – Jos puoliso ei kykene itse päättämään kiinteistön tai asunto-osakkeen myynnistä tai vuokraamisesta, valtuutuksen avulla toinen puoliso voi tehdä tarvittavat päätökset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat – Valtuutettu puoliso voi asioida esimerkiksi Kelaan, Verohallintoon ja muihin viranomaisiin toisen puolesta. Yritystoiminnan jatkuvuus – Jos puolisot ovat yhdessä yrittäjiä tai toinen puolisoista on yrittäjä, valtuutuksen avulla voidaan turvata yritystoiminnan sujuva jatkuminen. Lue lisää yrittäjän edunvalvontavaltuutuksesta. Käytännön tilanteita Esimerkki 1: Äkillinen sairaus Matti ja Maija ovat olleet naimisissa 30 vuotta. Matti saa aivoinfarktin. Matin heikentynyt ymmärrys estää omien asioidensa hoitamisen, eikä Matti ole kykeneväinen antamaan valtuutusta jälkikäteen. Koska puolisoilla ei ole etukäteen laadittua edunvalvontavaltuutusta, Maija ei voi tehdä päätöksiä Matin puolesta ilman edunvalvontavaltuutusta. Matille joudutaan hakemaan edunvalvojan määräystä Digi- ja väestötietovirastolta. Vaikka Maija määrättäisiin edunvalvojaksi, sitoo häntä holhoustoimilain määräykset. Ratkaisu: Jos Matti olisi laatinut edunvalvontavaltuutuksen, Maija olisi voinut hoitaa kaikki tarvittavat asiat ilman viivästyksiä. Esimerkki 2: Kiinteistökauppa Anna ja Pekka ovat yhteisen kodin omistajia. Anna joutuu vakavaan auto-onnettomuuteen ja menettää toimintakykynsä. Ilman edunvalvontavaltuutusta Pekka ei voi myydä tai vuokrata asuntoa, vaikka se olisi taloudellisesti järkevää. Kiinteistön myyntiä tai vuokrausta hidastuttaa viranomaisen lupaprosessit. Ratkaisu: Edunvalvontavaltuutus olisi antanut Pekalle oikeuden hoitaa kiinteistöön liittyviä asioita. Miten edunvalvontavaltuutus laaditaan? Edunvalvontavaltuutus tulee laatia kirjallisesti ja sen on täytettävä tietyt lakisääteiset vaatimukset: Valtuutuksen sisältö – Valtuutuksessa tulee määritellä, mitkä asiat valtuutettu saa hoitaa. Valtuutetun nimeäminen – Puoliso voi nimetä toissijaisen ja varavaltuutetun siltä varalta, että ensisijainen valtuutettu ei voi hoitaa tehtävää. Kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset – Valtuutuksen on oltava asianmukaisesti todistettu. Vahvistaminen Digi- ja väestötietovirastossa – Valtuutus tulee voimaan vasta, kun lääkäri on toimintakyvyn menetyksen todennut ja Digi- ja väestötietovirasto valtuutuksen vahvistanut. Juristin laatima edunvalvontavaltuutus Puolisoiden edunvalvontavaltuutus on keskeinen asiakirja, joka voi säästää aikaa, rahaa ja stressiä yllättävissä elämäntilanteissa. Ilman sitä voi syntyä tarpeetonta byrokratiaa ja taloudellisia vaikeuksia. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen vaatii tarkkuutta ja juridista asiantuntemusta. Juristimme varmistaa, että valtuutus on laillisesti pätevä ja kaikki oleelliset asiat tulevat huomioiduksi, Juristimme ovat kokeneita edunvalvonta-asioissa. Edunvalvontavaltuutuksen hinta on 300 euroa. Koska palvelemme etänä, hinta ei sisällä todistamista. Kahden esteettömän todistajan tulee allekirjoittaa edunvalvontavaltuutus. Ota yhteyttä edunvalvontavaltuutuksen laatimiseksi. Tilanteesi alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 11.2.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Osakassopimus on yrityksen tärkein asiakirja
Osakassopimus on yrityksen tärkein asiakirja Osakassopimus on yksi tärkeimmistä asiakirjoista osakeyhtiössä, ja se kannattaa laatia heti yrityksen perustamisen yhteydessä. Vaikka laki ei sen laatimista vaadi, tuo se selkeyttä yrityksen omistajien välisiin suhteisiin ja ennaltaehkäisee riitoja. Mikä on osakassopimus? Osakassopimus on osakkaiden välinen sopimus, jossa sovitaan yrityksen omistamiseen ja hallintaan liittyvistä säännöistä. Osakassopimuksen avulla suojataan osakkeenomistajien oikeuksia, ennaltaehkäistään riitoja ja turvataan liiketoiminnan jatkuvuus myös yllättävissä tilanteissa. Osakassopimus täydentää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä, mutta se on osapuolia sitova vain sopimuksen perusteella. Osakassopimus on tärkeä kaikille yhtiöille, joissa on useampi kuin yksi osakas. Ilman osakassopimusta osakeyhtiölaki määrittää osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet, mutta se ei ota huomioon kaikkia käytännön tilanteita. Osakassopimuksella voidaan määrittää selkeät pelisäännöt päätöksenteolle, suojata osakkaita epätoivotuilta omistajanvaihdoksilta, määrittää, miten osakkeet arvostetaan ja miten ne voidaan myydä, sekä selkeyttää työnjakoa ja osakkaiden velvollisuuksia. Mistä osakassopimuksessa kannattaa sopia? Osakassopimuksen sisältö riippuu yhtiön toiminnasta ja osakkaiden tarpeista. Tyypillisesti osakassopimuksessa sovitaan ainakin seuraavista asioista: Omistus ja päätöksenteko Osakkaiden äänioikeudet ja päätöksentekomenettely. Hallituksen kokoonpano ja hallinnointiin liittyvät käytännöt. Osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet Osakkaiden työpanos ja osallistuminen yrityksen toimintaan. Toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen roolit. Palkkioiden ja osinkojen jakautuminen. Kilpailukieltovelvoitteet ja salassapitosäännökset. Osakkeiden siirtäminen ja lunastusehdot Miten osakkeita voidaan myydä tai siirtää ulkopuolisille. Etuosto-oikeus ja lunastumenettely, jos joku osakas haluaa luopua omistuksestaan. Miten osakkeet arvostetaan myyntitilanteessa. Riitatilanteet Sovittelumenettely ja riidanratkaisumekanismit. Toimivaltainen tuomioistuin tai mahdollinen välimiesmenettely oikeudenkäyntien sijaan. Sopimusrikkomusten seuraamukset ja sopimussakon määrittäminen. Osakkaan kuolema, ero tai työkyvyttömyys Miten toimitaan, jos osakas menehtyy tai ei pysty enää osallistumaan yrityksen toimintaan. Perillisten asema ja osakkeiden lunastaminen. Avioeron vaikutukset osakeomistukseen ja mahdollinen osakkeiden jakaminen puolisoiden kesken. Osakassopimus käytännön tilanteissa Esimerkki 1: Myynti ulkopuoliselle Osakeyhtiön kolme osakasta ovat perustaneet menestyvän teknologiayrityksen. Yksi osakas haluaa yllättäen myydä osuutensa ulkopuoliselle sijoittajalle. Ilman osakassopimusta myynti voi tapahtua ilman muiden osakkaiden suostumusta, mikä voi muuttaa yrityksen päätöksentekoa ja toimintakulttuuria. Ratkaisu: Osakassopimukseen voidaan lisätä lunastuslauseke, joka antaa muille osakkaille etuosto-oikeuden ennen kuin osakkeet myydään ulkopuolisille. Tämä suojaa yritystä ja sen perustajia odottamattomilta omistajanvaihdoksilta. Esimerkki 2: Työskentelyn lopettaminen Yksi osakkaista lopettaa työskentelyn yrityksessä mutta säilyttää osakkeensa. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyksiä yrityksen johtamisesta ja päätöksenteosta. Ratkaisu: Osakassopimukseen voidaan kirjata ns. ”sweat equity” -ehto, joka velvoittaa osakkaat osallistumaan aktiivisesti yrityksen toimintaan, tai muuten heidän osakkeensa voidaan lunastaa tietyllä hinnalla. Miksi osakassopimus kannattaa laatia juristin avulla? Osakassopimus on yrityksen menestyksen kannalta tärkeä asiakirja, jonka huolimaton laatiminen voi aiheuttaa myöhemmin ongelmia. Juristin avulla voidaan varmistaa, että sopimus on selkeä, vastaa osapuolten tarkoituksia ja huomioi kaikki mahdolliset riskit. Osakassopimukseen voidaan räätälöidä yrityksen tarpeisiin sopivat ehdot, mikä ehkäisee tulevia riitatilanteita ja suojaa osakkaiden oikeuksia. Hyvin laadittu osakassopimus tuo vakautta yrityksen toimintaan ja antaa omistajille turvaa pitkällä tähtäimellä. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Yrityksen lakiasioiden checklist Yritystoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi jokaisen yrityksen tulisi varmistaa, että tietyt oikeudelliset perusasiat ovat yrityksessä kunnossa. Yrityksen lakiasioiden checklististä on helppo seurata, mitkä lakiasiat on yrityksessä jo hoidettu ja mitkä tulisi vielä hoitaa. Oikeudellisten asioiden ennakointi voi tuoda yritykselle merkittäviä säästöjä ja ehkäisee riitatilanteita. Jätä sähköpostiosoitteesi, niin saat suoraan sähköpostiisi juristimme laatiman Yrityksen lakiasioiden checklistin pdf-muodossa. Rekisteröidyt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi. Artikkelin kirjoitti 10.2.2025: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä