Eläinlääkärikulut, hinnanalennus vai kaupan purku – mitä lemmikin piilevästä sairaudesta voi vaatia? Uusi lemmikki tuo perheeseen iloa, kunnes eläinlääkärikäynnillä paljastuu, että pennulla on synnynnäinen sydänvika, nivelvika tai muu perinnöllinen sairaus, joka on ollut olemassa jo kaupantekohetkellä. Tilanne on raskas tunteiden kannalta, mutta se on myös juridinen tilanne, jossa ostajalla on selkeät lakiin perustuvat oikeudet. Kolme vaihtoehtoa virhetilanteessa Kuluttajansuojalakia sovelletaan lemmikkieläimen kauppaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä. Jos myyjä on ammattikasvattaja, joka kasvattaa ja myy pentuja säännöllisesti tulonhankkimistarkoituksessa, hänet katsotaan kuluttajansuojalain tarkoittamaksi elinkeinonharjoittajaksi. Laki antaa ostajalle vaihtoehdot tietyssä järjestyksessä: Virheen oikaisu on ensisijainen keino. Myyjällä on oikeus tarjota virheen korjaamista tai virheettömän eläimen toimittamista tilalle, jos se on kohtuudella mahdollista. Eläimen kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä hoitokulujen korvaamista niin, että sairaus saadaan hoidettua. Hinnanalennus tulee kyseeseen, kun oikaisu ei riitä. Hinnanalennusta voi vaatia välittömästi, jos virhe on niin vakava, ettei sen oikaiseminen tule kyseeseen, korjausta ei ole tehty, korjaaminen on mahdotonta tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, tai virhettä on jo aiemmin yritetty korjata onnistumatta. Hinnanalennuksen on oltava suuruudeltaan virhettä vastaava ja taloudellisesti perusteltu summa. Kaupan purku on viimeinen keino, kun kyse on olennaisesta virheestä. Laki rajaa nimenomaisesti: kauppaa ei saa purkaa, jos virhe on vähäinen. Rajanveto on tärkeä ymmärtää, ennen kuin vaatimusta muotoillaan. Näiden lisäksi ostajalla on aina oikeus erilliseen vahingonkorvaukseen, jos virhe on aiheuttanut taloudellista vahinkoa. Tyypillisesti vahingonkorvauksena maksetaan eläinlääkärikuluja. Mitä kuluttajariitalautakunta on ratkaisukäytännössään linjannut Kolme viime aikojen kuluttajariitalautakunnan ratkaisua havainnollistavat, miten näitä keinoja on käytännössä sovellettu. Bengalikissa ja synnynnäinen sydänvika. Tapauksessa, jossa ostettu bengalikissan pentu jouduttiin lopettamaan alle vuoden ikäisenä vakavan synnynnäisen sydänvian vuoksi, myyjä tarjosi hyvitykseksi uutta pentua. Kuluttajariitalautakunta katsoi, ettei korvaava pentu ollut riittävä hyvitys tilanteessa, jossa alkuperäinen eläin oli menetetty piilevän virheen seurauksena. Tapaus osoittaa konkreettisesti, että myyjän oma-aloitteinen korvaustarjous ei automaattisesti täytä lain vaatimuksia. Ostajan ei tarvitse tyytyä siihen, mitä myyjä ehdottaa. Kissan kaupan purku ja hoitokulujen korvaus. Toisessa tapauksessa lautakunta suositti kissan kaupan purkua sekä 532,75 euron maksamista ostajalle kissan hoitokuluista. Ratkaisussa sovellettiin kuluttajansuojalain periaatetta, jonka mukaan tavarassa katsotaan olevan virhe, kun se on kauppahinta ja muut olosuhteet huomioiden olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut aihetta olettaa. Purku ja rahallinen korvaus voidaan siis yhdistää samassa ratkaisussa: kauppahinta palautuu, ja lisäksi korvataan erikseen syntyneet kustannukset. Koiran perinnöllinen sairaus ja vahingon rajoittaminen. Tapauksessa, jossa koira jouduttiin lopettamaan perinnöllisen sairauden vuoksi, lautakunta suositti kauppahinnan (1 000 euroa) palauttamista sekä lisäksi 387,20 euron vahingonkorvausta hoitokuluista, yhteensä 1 387,20 euroa. Perusteluissa korostettiin, että ostajalla on oikeus korvaukseen, kun myyjä on jättänyt kertomatta tiedossaan olevista, kaupan kannalta olennaisista seikoista, tai eläin on muuten olennaisesti huonompi kuin ostajalla oli aihetta olettaa. Tässä näkyy myös toinen tärkeä periaate: korvauksen laajuus riippuu siitä, miten nopeasti ja järkevästi ostaja on itse toiminut vahingon synnyttyä. Tämä niin sanottu vahingon rajoittamisvelvollisuus vaikuttaa korvattavan määrän suuruuteen. Miten valita oikea vaatimus omassa tilanteessa Käytännön neuvo riippuu siitä, missä vaiheessa olet. Jos sairaus on hoidettavissa ja eläin voi elää normaalia elämää hoidon jälkeen, voit lähtökohtaisesti vaatia ensin hoitokulujen korvaamista vahingonkorvauksena, ei suoraan kaupan purkua. Kaupan purku on aina viimesijainen keino. Jos sairaus on vakava, parantumaton tai johtaa eläimen lopettamiseen, kaupan purku yhdistettynä vahingonkorvaukseen on perusteltu vaatimus. Tällöin kauppahinta palautuu ja lisäksi vaaditaan erikseen syntyneet eläinlääkärikulut. Jos eläin on edelleen käyttökelpoinen, mutta selvästi arvoltaan alentunut (esimerkiksi lievempi perinnöllinen vika, joka rajoittaa käyttötarkoitusta mutta ei estä normaalia elämää), hinnanalennus on usein realistisin ja nopein tie eteenpäin. Kuluttajansuojalain virheolettaman mukaan virheen katsotaan olleen olemassa jo luovutushetkellä, jos se ilmenee vuoden kuluessa kaupasta, ellei myyjä osoita muuta. Tämä siirtää näyttötaakan käytännössä myyjälle, mikä on ostajan kannalta merkittävä etu. Milloin kannattaa kääntyä juristin puoleen Jos kohtaat ongelmia koiran kaupassa tai epäilet myyjän virhevastuuta, juristimme auttaa niin ostajia kuin myyjiä eläimen kauppaa koskevien riitojen ratkaisemisessa. Pyrimme aina ensisijaisesti sovinnolliseen ratkaisuun, joka on nopea ja kustannustehokas verrattuna oikeudenkäyntiin. Selvitämme oikeusturvavakuutuksesi kattavuuden. Olemme erikoistuneet kuluttajariitoihin ja hoitaneet menestyksekkäästi useita lemmikkieläimiin kohdistuvia riitoja. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 21.9.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Kuluttajariitalautakunnan päivitetty suositus: autossa olevan virheen korjaaminen ei saa maksaa kuluttajalle mitään
Kuluttajariitalautakunnan päivitetty suositus: autossa olevan virheen korjaaminen ei saa maksaa kuluttajalle mitään Kuluttajariitalautakunta on keväällä 2026 tehnyt yhden merkittävimmistä linjanmuutoksistaan autokaupan kuluttajariidoissa vuosikymmeniin. Neljässä ratkaisussa lautakunta linjasi, että myyjän on korjattava käytetyssä ajoneuvossa oleva virhe ilman, että kuluttajalle jää maksettavaa – vaikka korjaus samalla parantaisi auton kuntoa. Muutos kumoaa vuosia sovelletun käytännön, jossa kuluttaja on usein joutunut maksamaan osan korjauskuluista niin kutsuttuna käyttöhyötynä. Kuluttajariitalautakunnan uusi linjaus Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton riidanratkaisuelin, joka antaa ratkaisusuosituksia kuluttajien ja yritysten välisiin erimielisyyksiin. Aiemmin vakiintuneena pidetyssä ratkaisukäytännössä korjauskustannuksia jaettiin kuluttajan ja myyjän kesken, kun virheen korjaaminen johti siihen, että ajoneuvon osa – esimerkiksi moottori, jousitus tai sähköjärjestelmän komponentti – tuli korjauksen myötä teknisesti parempaan kuntoon kuin ennen virhettä. Tätä hyötyä on perinteisesti kutsuttu käyttöhyödyksi, ja myyjät ovat vedonneet siihen vaatiessaan kuluttajaa osallistumaan kustannuksiin. Lautakunta katsoi tuoreissa ratkaisuissaan, ettei tällainen kustannusten jakaminen vastaa kuluttajansuojalain eikä EU-oikeuden vaatimuksia. Perusteluissaan lautakunta viittasi EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan virheen korjaamisen vastikkeettomuus tarkoittaa, ettei myyjällä ole oikeutta esittää kuluttajalle lainkaan taloudellisia vaatimuksia saatettaessa tavara sopimuksen mukaiseksi. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa kustannuksilta, jotka voisivat käytännössä saada hänet luopumaan lakisääteisistä oikeuksistaan. Kolme esimerkkiä uudesta linjasta Kuluttajariitalaukunnan 15.4.2026 antamat ratkaisut koskivat käytettyjen autojen kauppoja, joissa myyjä oli tarjoutunut kattamaan korjauskustannuksista vain osan: BMW 530e, vuosimallia 2020: viasta suuntavilkun viiksikytkimessä myyjä oli valmis maksamaan korjauksesta vain osan vedoten siihen, että uusi osa parantaisi auton kuntoa. Lautakunta piti tätä myyjän vastuulle kuuluvana virheenä ja suositti korjauskulujen korvaamista täysimääräisesti, yhteensä 971,73 euroa. Audi e-tron: sähkömoottorin rikkoutuessa valmistaja osallistui merkittävään osaan kustannuksista, mutta kuluttajalle jäi silti maksettavaksi yli tuhat euroa asennuskuluja. Lautakunta hylkäsi myyjän perustelun auton kunnon parantumisesta ja totesi, ettei kuluttajalta voida periä kustannuksia virheen oikaisusta, kun korjaus on mahdollista tehdä ilman kohtuuttomia kustannuksia myyjälle. Volvo XC60: lisälämmittimen vian yhteydessä myyjä oli suostunut maksamaan 60 prosenttia korjauskuluista. Lautakunta katsoi osuuden riittämättömäksi ja suositti jäljelle jääneen 334,85 euron osuuden korvaamista kuluttajalle. Milloin myyjä voi kieltäytyä maksuttomasta korjauksesta Uusi linja ei tarkoita, että myyjä olisi poikkeuksetta velvollinen korjaamaan kaiken maksutta. Lautakunnan mukaan myyjä voi kieltäytyä virheen oikaisusta vain, jos siitä aiheutuisi myyjälle kohtuuttomia kustannuksia tai oikaisulle on muu ylitsepääsemätön este. Kohtuuttomuutta arvioidaan ajoneuvon kauppahinnan, virheen merkityksen ja kaupanteosta kuluneen ajan perusteella, ja poikkeusta on lautakunnan mukaan tulkittava suppeasti. Jos myyjällä on lain mukainen oikeus kieltäytyä oikaisusta, kuluttajalla on tällöin oikeus hinnanalennukseen tai kaupan purkuun. Jos myyjä puolestaan kieltäytyy oikaisusta lainvastaisesti ja kuluttaja joutuu korjauttamaan virheen omalla kustannuksellaan, aiheutuneet ja tarpeelliset kustannukset on lähtökohtaisesti korvattava kuluttajalle kokonaisuudessaan. On syytä huomata, ettei ratkaisujen linjanmuutos vaikuta itse virheellisyyden arviointiin – kyse on siitä, kuka maksaa jo todetun virheen korjaamisen, ei siitä, milloin virhe ylipäätään katsotaan olemassa olevaksi. Mitä tämä tarkoittaa kuluttajalle käytännössä Jos ajoneuvossa liikkeestä ostettuna ilmenee myyjän vastuulle kuuluva virhe, kuluttajan ei ratkaisusuositusten mukaan tule maksaa siitä mitään – ei varaosia, työtä, mahdollisia tutkimuskuluja, kuljetusta eikä purku- ja asennustyötä. Tämä linjaus koskee sekä uusia että käytettyjä ajoneuvoja, kun myyjänä on elinkeinonharjoittaja; käytetyn auton kohdalla arvioidaan tosin ajoneuvon iän, hinnan ja kunnon vaikutus siihen, onko kyse ylipäätään virheestä. Kuluttajan kannattaa jatkossa vaatia korjauskustannuksia myyjältä täysimääräisenä alusta lähtien, sen sijaan että hyväksyisi osittaisen korvauksen. Jos myyjä on aiemmin perustellut kustannusten jakamista auton kunnon parantumisella, tähän perusteluun ei enää voi nojata, ellei kyse ole poikkeuksellisesta, kohtuuttomia kustannuksia myyjälle aiheuttavasta tilanteesta. Muutos ei vaikuta jo ratkaistuihin asioihin, mutta se antaa kuluttajille aiempaa vahvemman perusteen vaatia täysimääräistä korvausta uusissa ja vireillä olevissa riidoissa. Kun tarvitset apua autokauppariidassa Juristimme auttaa niin ostajia kuin myyjiä autokauppariitojen ratkaisemisessa. Pyrimme aina ensisijaisesti sovinnolliseen ratkaisuun, joka on nopea ja kustannustehokas verrattuna oikeudenkäyntiin. Selvitämme oikeusturvavakuutuksesi kattavuuden. Olemme erikoistuneet kuluttajariitoihin ja hoitaneet menestyksekkäästi useita autokauppariitoja. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 23.8.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Miksi ulkomailla asuvan avioparin kannattaa tehdä lainvalintasopimus
Miksi ulkomailla asuvan avioparin kannattaa tehdä lainvalintasopimus Moni suomalainen aviopari asuu ulkomailla, työskentelee useassa maassa tai omistaa omaisuutta Suomen lisäksi muualla. Tällaisessa tilanteessa puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettava laki ei välttämättä määräydy Suomen lain mukaan – eikä ratkaisevaa ole yksin puolisoiden kansalaisuus tai se, missä avioliitto on solmittu. Lainvalintasopimuksella puolisot voivat tietyin edellytyksin sopia etukäteen, minkä valtion lakia heidän aviovarallisuussuhteisiinsa sovelletaan. Sopimus lisää ennakoitavuutta ja voi ehkäistä vaikeita riitoja avioeron tai puolison kuoleman yhteydessä. Lainvalintasopimus ei ole sama asia kuin avioehto Lainvalintasopimuksella valitaan ensin se oikeusjärjestys, jonka perusteella puolisoiden varallisuussuhteita arvioidaan. Avioehdolla taas sovitaan siitä, miten puolisoiden avio-oikeutta rajoitetaan tai miten omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle Suomen oikeuden tai muun sovellettavan lain sallimissa rajoissa. Sopimukset voidaan tehdä samaan asiakirjaan tai erillisinä asiakirjoina, mutta niiden tarkoitus on eri. Pelkkä Suomessa rekisteröity avioehto ei välttämättä ratkaise sitä, minkä maan lain mukaan avioehdon pätevyyttä ja vaikutuksia arvioidaan. Siksi kansainvälisessä tilanteessa sekä lainvalinta että avioehdon sisältö ja muoto on suunniteltava kokonaisuutena. Mitä tapahtuu, jos sopimusta lainvalinnasta ei ole? Jos aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan EU:n aviovarallisuusasetusta eikä lainvalintasopimusta ole tehty, lähtökohtana on sen valtion laki, jossa puolisoilla oli ensimmäinen yhteinen vakituinen asuinpaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Jos tätä valtiota ei voida määrittää, sovellettava laki voi määräytyä puolisoiden yhteisen kansalaisuuden tai puolisoiden yhteisesti läheisimmän liittymän perusteella. Tämä voi johtaa yllättävään lopputulokseen. Jos suomalainen pari avioituu Suomessa, mutta muuttaa heti avioliiton jälkeen yhdessä Saksaan, Saksan laki voi tulla heidän aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavaksi, vaikka molemmat ovat Suomen kansalaisia ja Suomessa laadittu avioehto olisi heidän mielestään tarkoitettu ohjaamaan omaisuuden jakoa. On tärkeää erottaa toisistaan myös aviovarallisuussuhteisiin sovellettava laki ja avioeroon sovellettava laki. Lainvalintasopimus ei lähtökohtaisesti koske itse avioeron myöntämistä, vaan puolisoiden varallisuussuhteita. Kansainvälisestä avioerosta voit lukea lisää tästä artikkelistamme. Mitä puolisot voivat valita? EU:n aviovarallisuusasetuksen soveltamisalaan kuuluvassa tilanteessa puolisot voivat yleensä valita sovellettavaksi: sen valtion lain, jossa jommallakummalla puolisolla on asuinpaikka sopimuksen tekohetkellä; tai sen valtion lain, jonka kansalainen jompikumpi puoliso on sopimuksen tekohetkellä. Sopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Valinnan on kuitenkin täytettävä sovellettavan lain vaatimukset sekä sisällön että muodon osalta. Suomessa lainvalintasopimus täytyy rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa (DVV), jotta se tulee virallisesti voimaan. Kaiken maan lakia ei voi valita vapaasti ilman riittävää liittymää puolisoon tai heidän asuinpaikkaansa. Miksi sopimus on tärkeä? 1. Se ehkäisee epävarmuutta Ilman sopimusta voi olla epäselvää, minkä maan laki soveltuu esimerkiksi asuntoihin, säästöihin, sijoituksiin, yritysvarallisuuteen ja velkoihin. Epäselvyys korostuu, jos puolisot ovat muuttaneet useita kertoja tai heidän omaisuutensa sijaitsee eri valtioissa. Sopimus tekee puolisoiden tavoitteesta näkyvän ja helpottaa myöhempää asiointia tuomioistuimissa, pesänselvityksessä, osituksessa ja viranomaisten kanssa. Se ei poista kaikkia kansainvälisen tilanteen ongelmia, mutta se voi rajata olennaisen epävarmuuden pois. 2. Muutto ulkomaille ei yleensä vaihda sovittua lakia automaattisesti Kun puolisot ovat pätevästi valinneet aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavan lain, pelkkä muutto toiseen valtioon ei lähtökohtaisesti vaihda valittua lakia. Ilman lainvalintasopimusta sovellettavan lain määräytyminen voi sen sijaan olla vaikeampaa, ja tietyissä tilanteissa tuomioistuin voi joutua arvioimaan, onko edellytyksiä sovellettavan lain vaihtumiselle. Lainvalinta on näin ollen erityisen hyödyllinen pareille, joiden elämäntilanne on liikkuva: esimerkiksi kansainvälisissä työtehtävissä oleville, ulkomailla asuville eläkeläisille ja pareille, jotka suunnittelevat muuttoa useaan maahan. 3. Se auttaa sovittamaan yhteen avioehdon ja muun varallisuussuunnittelun Eri maiden aviovarallisuusjärjestelmät poikkeavat toisistaan. Suomessa lähtökohtana on puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei avioehdolla ole sovittu toisin. Toisessa valtiossa lähtökohtana voi olla omaisuuden erillisyys tai jokin muu yhteisomaisuuden järjestelmä. Sama avioehto ei myöskään välttämättä tuota eri maissa samaa lopputulosta. Siksi avioehdon lisäksi on arvioitava, miten lainvalinta, sopimuksen muotovaatimukset, rekisteröinti ja omaisuuden sijaintivaltio vaikuttavat kokonaisuuteen. 4. Se voi vähentää riitoja puolison kuoleman jälkeen Aviovarallisuussuhteiden selvittäminen on usein tarpeen ennen perinnönjakoa. Jos sovellettava laki on epäselvä, ensin voidaan joutua ratkaisemaan, minkä maan aviovarallisuusjärjestelmä määrittää puolisoiden oikeudet – vasta sen jälkeen voidaan edetä perinnönjakoon. Lainvalintasopimus kannattaa sovittaa yhteen testamentin ja muun perintösuunnittelun kanssa. Lainvalintasopimus ei itsessään määrää, kuka perii omaisuuden, vaan koskee puolisoiden varallisuussuhteita. Käytännön esimerkki Suomalainen aviopari solmii avioliiton Suomessa ja muuttaa heti sen jälkeen yhteiseen kotiin Espanjaan. Puolisoilla on Suomessa asunto, Espanjassa yhteinen koti ja toisella puolisolla suomalainen yritys. Jos lainvalintasopimusta ei ole, ensimmäinen yhteinen vakituinen asuinpaikka avioliiton jälkeen voi johtaa Espanjan lain soveltamiseen aviovarallisuussuhteisiin. Tällöin Suomen avio-oikeutta ja Suomessa laaditun avioehdon vaikutuksia ei voida arvioida automaattisesti vain Suomen lain perusteella. Jos puolisot ovat lain sallimissa rajoissa valinneet esimerkiksi Suomen lain, heidän varallisuussuhteitaan arvioidaan lähtökohtaisesti tämän valinnan perusteella – sopimuksen pätevyys ja vaikutukset on silti varmistettava myös käytännössä. Milloin juristin apu on tarpeen? Lainvalintasopimuksen laatiminen tai olemassa olevan avioehdon arviointi on aiheellista erityisesti, jos: puolisot asuvat tai suunnittelevat muuttoa ulkomaille puolisoilla on eri kansalaisuudet omaisuutta, yritystoimintaa tai velkoja on useassa valtiossa avioliitto on solmittu ennen nykyiseen asuinmaahan muuttoa puolisoilla on aiemmista suhteista lapsia toinen puoliso on kuollut tai avioero on jo vireillä asiakirjat on laadittu eri maissa tai eri kielillä Kansainvälisessä tilanteessa on tarkistettava myös se, sovelletaanko kyseiseen pariin ja kyseiseen ajankohtaan EU:n aviovarallisuusasetusta vai Suomen tai muun valtion kansallisia kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä. Asetuksen soveltamisala ja siirtymäsäännöt voivat vaikuttaa arvioon. Ulkomailla asuvan avioparin ei kannata olettaa, että Suomen laki soveltuu heidän omaisuuteensa vain siksi, että puolisot ovat suomalaisia tai avioliitto on solmittu Suomessa. Ilman lainvalintasopimusta ratkaisevaksi voi tulla ensimmäinen yhteinen vakituinen asuinpaikka avioliiton jälkeen. Pätevä lainvalintasopimus voi antaa puolisoille paremman ennakoitavuuden, tukea avioehdon ja testamentin toimivuutta sekä helpottaa asioiden selvittämistä avioeron tai kuolemantapauksen yhteydessä. Sopimus kannattaa laatia hyvissä ajoin ja tarkistaa aina sen valtion lain ja muotovaatimusten perusteella, jonka soveltamisesta puolisot sopivat. Tarvitsetko apua kansainvälisissä lakiasioissa? Artikkeli on yleisluonteinen eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista arviota. Kansainvälisissä perhe- ja varallisuusoikeudellisissa tilanteissa sovellettava laki riippuu muun muassa puolisoiden asuinpaikoista, kansalaisuuksista, avioliiton ajankohdasta ja omaisuuden sijainnista. Meiltä Law Clinicilta saat suomalaisen juristin, joka tuntee sekä Suomen lain että kansainvälisen oikeudellisen sääntelyn. Meillä on ymmärrystä Suomen lain pakottavista säännöistä sekä kokemusta rajat ylittävistä tilanteista. Kaikki lakipalvelut saat meiltä etänä ilman hankaluuksia aikaeron tai kielimuurin kanssa. Autamme suomalaisia ulkomailla asuvia, diginomadeja ja ulkomaille muuttoa suunnittelevia muun muassa: verotukseen liittyvissä kysymyksissä muuton juridisessa suunnittelussa perheoikeudellisissa asioissa kansainvälisissä perintö- ja testamenttiasioissa sopimusten ja yritystoiminnan järjestämisessä riskienhallinnassa ja asiakirjojen päivityksissä Ota meihin yhteyttä. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 7.8.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on
Uusperheen testamentti – ilman testamenttia et voi estää entisen puolison pääsyä omaisuuteesi
Uusperheen testamentti – ilman testamenttia et voi estää entisen puolison pääsyä omaisuuteesi Eroperheessä ja uusperhetilanteessa moni haluaa varmistaa, että omaisuus siirtyy omille lapsille ja että heidän taloudellinen tulevaisuutensa on turvattu. Harva kuitenkaan tiedostaa, kuinka tärkeä testamentti on uusperheessä. Lain oletussäännökset voivat johtaa lopputuloksiin, jotka ovat ristiriidassa oman tahdon kanssa – ja pahimmillaan altistaa alaikäisen lapsen omaisuuden hallinnan epätoivotulle taholle. Alaikäisen lapsen omaisuuden hallinta ei ole sinun päätettävissäsi ilman testamenttia Kun alaikäinen lapsi perii, hänen omaisuuttaan hallinnoi lähtökohtaisesti hänen huoltajansa. Useimmissa tilanteissa tämä tarkoittaa sitä, että lapsen toinen vanhempi käyttää määräysvaltaa lapsen perimään omaisuuteen. Tämä tapahtuu automaattisesti lain nojalla, eikä siihen voi vaikuttaa ilman testamenttia. Tilanne voi olla ongelmallinen erityisesti silloin, kun: vanhemmat ovat eronneet, vanhempien välinen luottamus on heikko, tai on syytä epäillä toisen vanhemman kykyä hoitaa taloudellisia asioita huolellisesti ja lapsen edun mukaisesti. On tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole vain yksittäisistä käyttöpäätöksistä. Omaisuuden hallintaan kuuluu laajasti esimerkiksi varojen sijoittaminen, käyttö ja säilyttäminen. Käytännössä entinen puolisosi voi siis käyttää merkittävää päätösvaltaa omaisuudesta, joka on peräisin sinulta. Ainoa tapa vaikuttaa tähän on testamentti. Testamentissa voidaan määrätä, että alaikäisen lapsen perimää omaisuutta hallinnoi erikseen nimetty henkilö, joka voi olla esimerkiksi sukulainen. Tällöin omaisuuden hallinta erotetaan lapsen huoltajuudesta, ja varmistetaan, että varoja käytetään juuri siihen tarkoitukseen, johon ne on tarkoitettu. Entinen puoliso voi päätyä omaisuutesi saajaksi lastesi kautta Toinen vähemmän tunnettu, mutta merkittävä riski liittyy siihen, miten omaisuus voi siirtyä eteenpäin lapsesi kuoleman jälkeen. Jos lapsesi kuolee ilman omia rintaperillisiä, hänen omaisuutensa periytyy hänen vanhemmilleen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös entinen puolisosi voi periä sinulta saatua omaisuutta. Tilanne voi konkretisoitua esimerkiksi seuraavasti: olet jättänyt omaisuutesi lapsellesi, mutta lapsi menehtyy myöhemmin ilman jälkeläisiä. Tällöin perintökaaren mukaan omaisuus jakautuu hänen vanhemmilleen, jolloin entinen puolisosi saa omaisuuden. Lopputulos voi olla täysin vastoin alkuperäistä tahtoasi. Tämä ei ole poikkeuksellinen erityistilanne, vaan suora seuraus lain mukaisesta perimysjärjestyksestä. Ilman testamenttia et voi estää tätä. Testamentti on ainoa keino vaikuttaa näihin tilanteisiin Sekä alaikäisen omaisuuden hallintaan että omaisuuden siirtymiseen liittyvät kysymykset ovat sellaisia, joihin ei ole käytännössä muita tehokkaita keinoja kuin testamentti. Testamentin avulla voit: määrätä, kuka hallinnoi alaikäisen lapsesi perimää omaisuutta, rajata toisen vanhemman pois omaisuuden hallinnasta, varmistaa, että omaisuus säilyy lapsesi hyväksi, estää omaisuuden siirtymisen entiselle puolisolle lastesi kautta. Keskeistä on, että nämä ratkaisut on tehtävä ennakolta. Jälkikäteen niitä ei voi enää korjata. Testamentti tuo ennakoitavuutta Uusperhetilanteissa pienilläkin yksityiskohdilla voi olla suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Siksi testamentin laatimisessa ei ole kyse pelkästään muodollisuudesta, vaan konkreettisesta tavasta ohjata omaisuuden kohtaloa. Kun testamentti on laadittu oikein, voit varmistaa, että: lapsesi omaisuutta hoidetaan luotettavasti, omaisuutesi ei päädy tahoille, joille et sitä tarkoita, tahtosi toteutuu myös tilanteissa, joita et voi ennakoida. Ilman testamenttia perinnönjako määräytyy lain mukaan ja silloin lopputulos ei välttämättä ole se, jonka itse valitsisit. Autamme uus- ja eroperheen testamentissa Perhetilanteet muuttuvat, ja testamentti on hyvä päivittää aina, kun perheen tilanne muuttuu – esimerkiksi uusien lasten syntymän, avioliiton, avioeron tai omaisuuden karttumisen myötä. Juristimme auttavat laatimaan testamentin niin, että se noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ottaa huomioon kaikki tärkeät näkökohdat, kuten lakiosan, perintöverotuksen, lesken suojan ja lasten perinnön suojaamisen. Meiltä Law Clinicilta saat testamentin kiinteään hintaan. Ajankohtaisen hinnaston löydät palvelut-sivultamme. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 16.6.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Asuinhuoneistojen vuokrasuhteiden riidoille uusi oikeudenkäyntimenettely 1.9.2026 alkaen
Asuinhuoneistojen vuokrasuhteiden riidoille uusi oikeudenkäyntimenettely 1.9.2026 alkaen Asuinhuoneistojen vuokrasuhteisiin liittyvien riitojen käsittely käräjäoikeudessa muuttuu 1.9.2026, kun käyttöön tulee uusi pienten riita-asioiden menettely. Muutoksen tavoitteena on tehdä oikeudenkäynnistä nykyistä kevyempi, nopeampi ja kuluriskiltään ennakoitavampi erityisesti tavallisissa vuokrariidoissa. Kyse on käytännössä merkittävästä uudistuksesta sekä vuokranantajille että vuokralaisille. Moni sellainen asia, jonka viemistä tuomioistuimeen on aiemmin harkittu pitkään kustannusten ja menettelyn raskauden vuoksi, voi jatkossa olla realistisempi viedä oikeuteen. Mikä pienriitamenettely on? Pienten riita-asioiden menettely on käräjäoikeudessa käytettävä uusi, tavallista riitaprosessia yksinkertaisempi menettely. Pienriitamenettelystä säädetään oikeudenkäymiskaaressa. Menettelyssä voidaan käsitellä asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvia riitaisia asioita, joissa vaatimus on kanteen vireillepanohetkellä pääomaltaan enintään 10 000 euroa tai joissa kysymys ei ole rahasta, kuten häädössä. Menettelyn soveltaminen edellyttää lisäksi, ettei asia ole laaja tai vaikea. Käräjäoikeus voi asianosaisia kuultuaan päättää, ettei asia sovellu pienriitamenettelyyn, jos asian laatu tai laajuus edellyttää tavallista riitaprosessia. On myös tärkeää huomata, että uusi menettely koskee nimenomaan asuinhuoneistojen vuokrasuhteita. Liikehuoneistojen vuokrasuhteisiin perustuvia riitoja siinä ei käsitellä. Millaisia riitoja menettely koskee? Tyypillisiä pienriitamenettelyyn sopivia asioita ovat esimerkiksi vuokrasaatavat, vahingonkorvausvaatimukset ja häätöasiat, jos asia on riitainen ja muut soveltamisedellytykset täyttyvät. Olennaista ei siis ole vain vaatimuksen määrä, vaan myös se, että kysymys on aidosti riitaisesta vuokrasuhdeasiasta. Käytännössä tämä voi madaltaa kynnystä puuttua esimerkiksi maksamattomiin vuokriin, huoneiston vahingoittamiseen tai muihin vuokrasuhteesta johtuviin erimielisyyksiin. Samalla kuitenkin jokainen asia on arvioitava erikseen, koska kaikki vuokrariidat eivät automaattisesti sovellu tähän menettelyyn. Voiko asian hoitaa ilman juristia? Uudistuksen yksi keskeinen tavoite on parantaa asianosaisten mahdollisuuksia hoitaa asiaansa myös ilman oikeudenkäyntiavustajaa. Menettelyssä asianosainen voi ajaa asiaansa itse tai käyttää avustajaa tai asiamiestä, eikä asiamiehen tarvitse olla juristi tai asianajaja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että oikeudellinen apu olisi tarpeetonta. Varsinkin silloin, kun kysymys on näytöstä, sopimusehtojen tulkinnasta, häätöperusteista tai vaatimusten oikeasta muotoilusta, juristin avulla voi olla jutun lopputuloksen kannalta oleellinen merkitys. Oikeudenkäyntikulut muuttuvat ennakoitavammiksi Pienriitamenettelyn käytännössä merkittävin muutos liittyy oikeudenkäyntikuluihin. Hävinneen osapuolen korvausvastuuta on rajattu kulukatolla, joka on enintään 500 euroa, jos asia ratkaistaan kirjallisesti, ja enintään 1 000 euroa, jos asiassa järjestetään pääkäsittely. Näiden lisäksi korvattavaksi voidaan määrätä oikeudenkäyntimaksu 310 euroa ja mahdolliset erityiset kulut. Kuluriski ei siis poistu, mutta siitä tulee aiempaa helpommin ennakoitava. Tämä voi olla erityisen tärkeää sekä vuokranantajalle että vuokralaiselle silloin, kun riidan rahallinen arvo on verrattain pieni mutta asian merkitys käytännössä suuri. Menettely kevenee myös käytännössä Haastehakemuksen ja siihen annettavan vastauksen sisältövaatimukset ovat uudessa menettelyssä tavallista kevyemmät. Lisäksi tavoitteena on, että asiakirjat toimitetaan käräjäoikeuteen sähköisen asiointipalvelun kautta, vaikka tämä osa uudistuksesta tulee voimaan vasta, kun asiointipalvelu on käytännössä valmis. Menettelyssä asia ratkaistaan joko kirjallisen valmistelun perusteella tai pääkäsittelyssä, ja vuokrariidoille tyypillinen erillinen valmisteluistunto jää useimmiten pois. Pääkäsittely voidaan myös pitää etäyhteyksin, ja ratkaisu julistetaan pääsääntöisesti heti pääkäsittelyn päättyessä. Mitä uudistus tarkoittaa vuokranantajalle ja vuokralaiselle? Vuokranantajan näkökulmasta uudistus voi nopeuttaa esimerkiksi vuokrasaatavien ja häätöasioiden käsittelyä sekä tehdä oikeudenkäynnin kustannuksista paremmin hallittavia. Vuokralaiselle menettely voi puolestaan parantaa oikeussuojan saavutettavuutta tilanteissa, joissa riidan arvo ei ole suuri mutta asia on henkilökohtaisesti tai taloudellisesti merkittävä. Samalla on hyvä ymmärtää, että kevyempi menettely ei tarkoita kevyttä valmistautumista. Myös pienriitamenettelyssä ratkaisu perustuu vaatimuksiin, vastauksiin, näyttöön ja siihen, miten asia on tuomioistuimelle esitetty. Tämän vuoksi juristin avun käyttö on edelleenkin suositeltavaa. Milloin juristin apu kannattaa? Juristin apu on usein perusteltua jo ennen kanteen nostamista, koska oikea menettelytapa, vaatimusten muotoilu ja näytön kokoaminen vaikuttavat suoraan asian onnistumiseen. Erityisen tärkeää tämä on häätöasioissa, vahingonkorvausvaatimuksissa ja tilanteissa, joissa riitaan liittyy useita vaatimuksia tai epäselvä sopimustilanne. Me Law Clinicilla autamme arvioimaan, soveltuuko sinun asiasi pienriitamenettelyyn, miten kanteen sisältö kannattaa laatia ja millainen kuluriski asiaan liittyy. Usein jo varhaisessa vaiheessa annettu oikeudellinen neuvonta säästää aikaa, kustannuksia ja tarpeetonta epävarmuutta. Juristimme ovat erikoistuneet kuluttajariitoihin ja hoitaneet menestyksekkäästi useita vuokrasuhderiitoja. Selvitämme aina kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutuksen kattavuuden. Pääsääntöisesti oikeusturvavakuutus kattaa vuokrasuhteeseen liittyvästä riita-asiasta aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 11.6.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus
Avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus Avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus on vielä melko vähän tunnettu, sillä avio-oikeuden vanhentumisesta on ollut mahdollista sopia 1.4.2026 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä. Avio-oikeus avioeron jälkeen ei enää säily toistaiseksi vaan se vanhentuu 10 vuoden määräajassa. Tämä tarkoittaa, että jos ositusta ei ole toimitettu määräajassa, oikeus omaisuuden tasinkoon raukeaa. Mikä on avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus? Avioliitossa puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että avioliiton päättyessä omaisuus tasataan osituksessa, ellei avio-oikeutta ole rajoitettu avioehdolla. Avio-oikeuden vanhentumista koskevalla sopimuksella puolisot voivat sopia siitä, että avio-oikeus ei vanhene 10 vuoden kuluttua siitä, kun avioeropäätös on annettu, vaan puolisot sopivat tätä pidemmästä voimassaoloajasta. Sopimus on tehtävä ja rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon ennen 10 vuoden määräajan päättymistä. Käytännössä kyse on siitä, että osapuolet turvaavat oikeutensa tilanteessa, jossa osituksen toimittaminen viivästyy. Miksi sopimus kannattaa tehdä? Kymmenen vuoden määräaika on monessa tilanteessa riittävä, mutta ei kaikissa. Käytännössä ositus voi viivästyä esimerkiksi silloin, kun puolisoiden varallisuus on monimutkainen tai sidottu vaikeasti realisoitavaan omaisuuteen. Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi: yritysomaisuus tai omistusjärjestelyt kiinteistöt tai ulkomainen varallisuus keskeneräiset riidat tai epäselvyydet omaisuuden arvosta Ilman sopimusta riskinä on, että oikeus ositukseen menetetään ennen kuin asia ehditään ratkaista. Sopimus on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa on nähtävissä, ettei ositusta saada toimitettua 10 vuoden määräajassa. Mitä sopimuksella käytännössä sovitaan? Sopimuksella puolisot sopivat siitä, että avio-oikeuden vanhentumisaikaa pidennetään yli lain mukaisen 10 vuoden määräajan. Tämä tarkoittaa, että: oikeus vaatia ositusta säilyy sovitun pidemmän ajan osapuolten taloudelliset oikeudet eivät raukea ennenaikaisesti osituksen toteuttamiseen jää enemmän aikaa Sopimus ei muuta avio-oikeuden sisältöä, vaan ainoastaan sen voimassaoloaikaa. Muotovaatimukset ja sitovuus Avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus on tehtävä huolellisesti. Jotta avio-oikeuden vanhenemista koskeva sopimus on pätevä, sen täytyy olla kirjallinen , päivätty , allekirjoitettu , kahden esteettömän todistajan todistama ja rekisteröity DVV:lle. Käytännössä sopimuksen pätevyyteen liittyy samankaltaisia vaatimuksia kuin muihin puolisoiden välisiin varallisuusoikeudellisiin sopimuksiin. Väärin laadittu sopimus voi johtaa siihen, että pidennys ei ole pätevä tai sen tulkinnasta syntyy riita. Suhde avioehtoon ja ositukseen On tärkeää ymmärtää, että avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus ei korvaa avioehtoa eikä ositusta. Avioehto määrittää, onko avio-oikeutta ylipäätään olemassa. Ositus puolestaan on toimenpide, jossa omaisuus jaetaan. Vanhentumista koskeva sopimus liittyy tilanteeseen, jossa avio-oikeus on olemassa, mutta sen käyttämiselle halutaan asettaa 10 vuotta pidempi ajallinen raja. Sopimus toimii siis täydentävänä välineenä muiden perheoikeudellisten järjestelyjen rinnalla. Law Clinic on perheoikeuteen erikoistunut lakitoimisto Tehokkaan avio-oikeuden vanhentumista koskevan sopimuksen laadinta edellyttää huolellisuutta. Juristimme auttavat sopimuksen laatimisessa ja muissa perheoikeudellisissa asioissa. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 10.6.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Huoneenvuokralaki uudistuu 1.10.2026 – mitä vuokranantajan ja vuokralaisen on hyvä tietää?
Huoneenvuokralaki uudistuu 1.10.2026 – mitä vuokranantajan ja vuokralaisen on hyvä tietää? Huoneenvuokralaki uudistuu merkittävästi 1.10.2026, kun yli 30 vuotta vanhaa sääntelyä päivitetään vastaamaan nykypäivän vuokramarkkinaa. Kyse ei ole pelkästä teknisestä päivityksestä, vaan muutoksista, jotka vaikuttavat suoraan vuokrasopimusten sisältöön, irtisanomistilanteisiin sekä vuokranantajan ja vuokralaisen oikeuksiin. Erityisen huomionarvoista on, että osa uudistuksesta koskee myös jo voimassa olevia vuokrasopimuksia. Tämä tekee tilanteesta poikkeuksellisen: samassa vuokrasuhteessa voidaan joutua soveltamaan rinnakkain sekä vanhaa että uutta lakia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuokrasopimusten läpikäynti ei ole enää suositus, vaan monessa tilanteessa välttämätöntä. Uusi ja vanha laki rinnakkain Uusi huoneenvuokralaki tulee voimaan lokakuussa 2026. Kaikkia lakimuutoksia ei sovelleta takautuvasti ennen lokakuuta 2026 tehtyihin vuokrasopimuksiin. Esimerkiksi vuokrasuhteen kestoon, vuokravakuuteen, vuokrankorotuksiin sekä vuokranantajan irtisanomisaikaan liittyvät muutokset koskevat vain uusia, lain voimaantulon jälkeen tehtäviä vuokrasopimuksia. Sen sijaan moni muu muutos ulottuu myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin vuokrasopimuksiin. Tämä tekee tilanteesta juridisesti haastavan, koska samassa vuokrasuhteessa voidaan soveltaa eri säännöksiä. Vuokranantajan irtisanomisaika lyhenee Yksi keskeisimmistä muutoksista liittyy vuokranantajan irtisanomisaikaan. Uusissa vuokrasopimuksissa pisin irtisanomisaika lyhenee kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen, ja sitä sovelletaan vasta, kun vuokrasuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta. Alle kahden vuoden vuokrasuhteissa irtisanomisaika on edelleen kolme kuukautta vuokranantajan puolelta. Muutos lisää vuokranantajan joustavuutta esimerkiksi tilanteissa, joissa asunnon käyttötarve muuttuu tai vuokralaisen kanssa syntyy ongelmia. Vuokralaisen näkökulmasta muutos puolestaan heikentää asumisen ennakoitavuutta, mikä voi korostua erityisesti pitkäkestoisissa vuokrasuhteissa. Vuokravakuuden palautukseen selkeä määräaika Yksi käytännön kannalta merkittävimmistä uudistuksista koskee vuokravakuutta. Jatkossa vakuus on palautettava tai sen pidättämisestä on ilmoitettava 14 päivän kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä. Pelkkä viivyttely ei enää ole mahdollista: jos vuokranantaja pidättää vakuuden, hänen on samalla yksilöitävä vaatimuksensa peruste ja esitettävä arvio sen määrästä. Perusteettomasta pidättämisestä voi seurata vahingonkorvausvastuu. Muutos tuo kaivattua selkeyttä tilanteisiin, jotka ovat aiemmin olleet yksi yleisimmistä vuokrasuhteisiin liittyvistä riidanaiheista. Vuokrankorotuksiin tiukemmat pelisäännöt Vuokrankorotuksia koskeva sääntely tarkentuu erityisesti vuokralaisen suojaksi. Korotuksesta on jatkossa ilmoitettava kirjallisesti etukäteen, eikä korotus voi tulla voimaan välittömästi, vaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Samalla takautuvat vuokrankorotukset kielletään. Käytännössä tämä pakottaa vuokranantajat huolelliseen sopimushallintaan ja ennakointiin, sillä virheellinen menettely vuokrankorotuksissa voi johtaa korotuksen pätemättömyyteen. Sopimuskäytännöt selkeytyvät Uudistus tuo lakiin myös käytännössä jo vakiintuneen sopimusmallin, jossa vuokrasuhde on aluksi määräaikainen ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Jatkossa tällainen rakenne tunnistetaan nimenomaisesti laissa, mikä vähentää tulkintaepävarmuutta. Samalla muuttopäivää koskeva sääntely yksinkertaistuu: jatkossa muuttopäivä on sama kuin vuokrasopimuksen päättymispäivä. Muutos poistaa yhden pitkään käytännössä ongelmalliseksi koetun yksityiskohdan. Huoneistoon jäänyt omaisuus ja sähköinen asiointi Uusi laki helpottaa myös tilanteita, joissa vuokralainen jättää omaisuutta asuntoon. Selkeät määräajat ja menettelytavat vähentävät epävarmuutta ja rajoittavat vuokranantajan riskiä joutua säilyttämään tavaroita pitkiä aikoja. Omaisuus siirtyy vuokranantajalle määräajan jälkeen, ja määräaika on yleensä yksi kuukausi ilmoituksesta. Jos vuokralaista ei tavoiteta, määräaika on neljä kuukautta. Arvoton omaisuus voidaan hävittää heti. Lisäksi laki päivitetään vastaamaan nykyaikaista asiointia: sähköiset sopimukset ja ilmoitukset tunnustetaan aiempaa laajemmin, mikä tekee vuokrasuhteiden hallinnasta sujuvampaa. Vuokrasopimus voidaan tehdä sähköisesti sekä ilmoitukset ja varoitukset voivat olla sähköisiä. Myös tiedoksianto voidaan tehdä sähköisesti tietyin edellytyksin. Miksi vuokrasopimus kannattaa päivittää nyt? Huoneenvuokralain uudistus 2026 ei ole pelkkä teoreettinen muutos, vaan se vaikuttaa suoraan sopimusten pätevyyteen ja osapuolten oikeuksiin. Käytännössä riskit liittyvät erityisesti siihen, että: sopimuksessa käytetään vanhentuneita ehtoja irtisanomistilanteessa sovelletaan väärää lakia vuokrankorotus tai vakuuden käsittely tehdään virheellisesti Nämä tilanteet konkretisoituvat usein vasta riitatilanteessa, jolloin korjaaminen on jo huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa. Oikein laadittu vuokrasopimus on tehokkain tapa ehkäistä riitoja ja taloudellisia menetyksiä. Juristimme auttavat vuokranantajia ja vuokralaisia muun muassa sopimusten päivittämisessä, yksittäisten ehtojen arvioinnissa sekä irtisanomistilanteiden hoitamisessa lainmukaisesti. Jos et ole varma, miten uusi huoneenvuokralaki vaikuttaa omaan tilanteeseesi, asia kannattaa selvittää ajoissa. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 9.6.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Edunvalvontavaltuutus ja 1.5.2026 voimaan tullut lakimuutos
Edunvalvontavaltuutus ja 1.5.2026 voimaan tullut lakimuutos Edunvalvontavaltuutus on ennakollinen oikeudellinen järjestely, jolla täysi-ikäinen henkilö voi itse määrätä, kuka hoitaa hänen asioitaan myöhemmin, jos oma kyky tehdä päätöksiä heikkenee esimerkiksi sairauden, muistisairauden tai onnettomuuden vuoksi. Sen keskeinen ajatus on, että henkilö voi varautua etukäteen ja nimetä luotetun valtuutetun hoitamaan taloudellisia ja muita valtakirjassa määriteltyjä asioita silloin, kun siihen on todellinen tarve. Tämä tekee edunvalvontavaltuutuksesta monelle kevyemmän ja henkilökohtaisemman vaihtoehdon kuin viranomaisen määräämä edunvalvonta, koska valtuuttaja voi itse vaikuttaa valtuutuksen sisältöön, laajuuteen ja siihen, kuka tehtävää hoitaa. Käytännössä valtakirjassa voidaan määrätä esimerkiksi omaisuuden hoidosta, laskujen maksamisesta, pankkiasioista, kiinteistöasioista, yritysasioista ja henkilöä koskevista asioista. Jotta valtuutus toimii tarkoitetulla tavalla, sen sisällön miettiminen ja laatiminen on tärkeää tehdä huolella. Mikä edunvalvontavaltuutus käytännössä on? Edunvalvontavaltakirja laaditaan aina etukäteen ja sen voi laatia kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtuutuksen tarkoituksen ja sisällön. Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan heti allekirjoituksella, vaan vasta silloin, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan lääkärin toteamana ja Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtuutuksen. Siksi kyse ei ole tavallisesta asiointivaltakirjasta, vaan nimenomaan tulevaisuuteen varautumisen välineestä. Edunvalvontavaltuutuksen arvo on siinä, että oma tahto voidaan ilmaista etukäteen. Valtuuttaja voi päättää, kuka toimii valtuutettuna, tuleeko varavaltuutettu nimetä ja mitä asioita valtuutettu saa tai ei saa tehdä. Lakimuutos 1.5.2026 koskien valtuuttajan omistamia asuntoja ja kiinteistöjä 1.5.2026 voimaan tulleet muutokset holhoustoimilakiin ja lakiin edunvalvontavaltuutuksesta tähtäävät siihen, että edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen tehtävien hoitaminen olisi aiempaa sujuvampaa ilman, että oikeusturva heikkenee. Edunvalvontavaltuutuksen kannalta käytännössä merkittävin muutos koskee asuntoja ja kiinteistöjä koskevia oikeustoimia. Jatkossa 1.5.2026 tai sen jälkeen tehdyllä edunvalvontavaltakirjalla valtuutettu voi hoitaa kiinteistöä koskevia asioita suoraan valtakirjan perusteella, jos hänellä on oikeus hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita. Erillistä kiinteistötoimia koskevaa mainintaa ei enää tarvita, ellei valtuuttaja halua rajata toimivaltaa. Tämä on merkittävä käytännön muutos, koska aiemmin valtuutetulla oli oikeus myydä, vuokrata, luovuttaa, kiinnittää tai pantata kiinteää omaisuutta vain, jos tällainen toimivalta oli nimenomaisesti kirjattu valtakirjaan. Monessa vanhassa valtakirjassa juuri tämä kohta on jäänyt puutteelliseksi, mikä on voinut estää tarkoituksenmukaisen toiminnan myöhemmin. Mitä muutos tarkoittaa vanhoille valtakirjoille? Lakimuutos ei korjaa automaattisesti ennen 1.5.2026 tehtyjä edunvalvontavaltakirjoja. Uutta sääntelyä sovelletaan vain lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuihin valtakirjoihin. Jos vanha valtakirja ei sisällä erillistä määräystä kiinteää omaisuutta koskevista toimista, valtuutetulla ei ole tältä osin toimivaltaa pelkästään yleisen taloudellisia asioita koskevan valtuutuksen perusteella. Tämän vuoksi vanhojen valtakirjojen läpikäynti on nyt erityisen tärkeää etenkin silloin, kun asiakkaalla on asunto-osake, omakotitalo, sijoituskiinteistö tai muuta kiinteää omaisuutta. Valtuuttaja voi halutessaan muuttaa aiemmin antamaansa valtuutusta tekemällä uuden edunvalvontavaltakirjan. Käytännössä monelle asiakkaalle tämä on nyt perusteltu toimenpide, jos aiempi valtakirja on laadittu vanhan sääntelyn aikana eikä sen sisältöä ole tarkistettu vähään aikaan. Muut tärkeät muutokset Lakimuutoksessa kevennettiin myös esteellisyyssääntelyä. Edunvalvontavaltuutettu ei enää ole esteellinen edustamaan valtuuttajaa vain sillä perusteella, että vastapuolena on valtuutetun vanhemman sisarus. Tämä voi helpottaa käytännön asioiden hoitamista erityisesti perhe- ja sukutilanteissa, joissa osapuolten väliset suhteet ovat läheisiä mutta eivät enää automaattisesti muodosta estettä. Lisäksi tavanomaisten ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisten lahjojen antaminen helpottuu, jos lahjojen antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Valtuutettu ei kuitenkaan saa antaa valtuuttajan puolesta lahjoja itselleen, joten valtuuttajan suoja säilyy tältä osin edelleen vahvana. Myös tilanteet, joissa valtuutetun tehtäviin määrätään tämän tilapäisen esteen vuoksi varavaltuutettu, selkeytyvät. Jatkossa tämän edunvalvojan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät pääosin edunvalvontavaltakirjan mukaan, mikä vahvistaa valtuuttajan tahdon toteutumista. Milloin valtakirja kannattaa tarkistaa? Edunvalvontavaltakirjan päivittäminen on perusteltua yleensä seuraavissa tilanteissa: Valtakirja se on tehty useita vuosia sitten Perhe- tai varallisuustilanne on muuttunut Valtakirja on laadittu hyvin yleisluonteiseksi Jos valtuuttaja ei ole varma, sisältääkö valtakirja nimenomaiset määräykset kiinteistötoimista, lahjoista tai varavaltuutetusta Hyvin laadittu edunvalvontavaltakirja on edelleen ennen kaikkea ennakoinnin väline. Lakimuutos helpottaa uusien valtakirjojen laatimista ja käyttöä, mutta samalla se antaa hyvän syyn tarkistaa, vastaavatko vanhat asiakirjat tämän päivän tarpeita ja asiakkaan todellista tahtoa. Juristimme ovat kokeneita edunvalvonta-asioissa. Meiltä Law Clinicilta saat edunvalvontavaltakirjan kiinteään hintaan. Ajankohtaisen edunvalvontavaltuutuksen hinnan löydät palvelut-sivultamme. Ota yhteyttä edunvalvontavaltuutuksen laatimiseksi. Tilanteesi alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 20.5.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Työlainsäädäntö uudistuu 1.4.2026 – mitä työnantajan on hyvä tietää?
Työlainsäädäntö uudistuu 1.4.2026 – mitä työnantajan on hyvä tietää? Huhtikuun alussa 2026 voimaan tulevat työoikeudelliset muutokset ravistelevat monia työnantajia koskevia käytäntöjä. Hallituksen tavoitteena on keventää rekrytointiin liittyvää sääntelyä ja parantaa työmarkkinoiden joustavuutta – kuitenkin turvaten työntekijän asema. Lisätietoja muutoksista voi lukea esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilta. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät muutokset ja kerromme, mitä muutoksia työnantajan tulee tehdä. 1. Määräaikaiset työsopimukset joustavoituvat Uudistus tuo huomattavaa liikkumavaraa määräaikaisten työsopimusten tekemiseen. 1.4.2026 alkaen työnantaja saa tehdä enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä kahdessa tapauksessa: kun kyse on työnantajan ja työntekijän ensimmäisestä sopimuksesta, tai kun edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut yli kaksi vuotta. Tämä mahdollistaa kevyemmän rekrytoinnin erityisesti pienissä yrityksissä, joissa uusien työntekijöiden palkkaaminen on usein suurin yksittäinen riski. Sopimusten ”ketjuttamista” kuitenkin rajoitetaan: ilman perustetta tehtyjä määräaikaisia sopimuksia saa solmia saman työntekijän kanssa korkeintaan kolme kertaa vuoden sisällä, ja niiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää yhtä vuotta. Jos määräaikaisuus ei täytä lain edellytyksiä, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Syrjintäkielto määräaikaisuuksien osalta jatkuu ennallaan. 2. Työnantajalle lisää velvoitteita Uusi sopimusmalli tuo myös velvoitteita, joiden tarkoituksena on ehkäistä väärinkäytöksiä ja varmistaa työntekijän oikeusturva: Selvitysvelvollisuus: ennen sopimuksen päättymistä työnantajan on annettava työntekijälle tieto mahdollisista jatkomahdollisuuksista. Työn tarjoamisvelvollisuus: jos työnantaja aikoo palkata uutta työvoimaa samaan tai vastaavaan tehtävään, työtä on tarjottava aiemmalle määräaikaiselle työntekijälle tietyn ajan kuluessa sopimuksen päättymisestä – enintään neljän kuukauden ajan. 3. Uusi irtisanomismahdollisuus määräaikaisille sopimuksille Lakimuutos lisää joustavuutta myös kesken määräajan. Vuoden määräaikainen sopimus on mahdollista irtisanoa, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työntekijä saa irtisanoa sopimuksen ilman erityistä syytä, mutta työnantajalta vaaditaan toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tapaan asiallinen ja painava peruste. 4. Lomautusilmoitusaika lyhenee Lomautuksista on jatkossa ilmoitettava vain viikko etukäteen nykyisen kahden viikon sijaan. Tämä muutos tarjoaa työnantajille nopeamman reagointimahdollisuuden muuttuvissa tilanteissa. Samalla lakiin tulee mahdollisuus sopia työpaikkakohtaisesti ilmoitusajasta, vaikka työehtosopimus määräisi toisin. 5. Takaisinottovelvollisuus poistuu pieniltä työnantajilta Takaisinottovelvollisuuden soveltamisrajaa nostetaan merkittävästi. Jatkossa velvollisuus koskee vain työnantajia, joilla työskentelee vähintään 50 työntekijää. Pienemmät yritykset vapautuvat siis tästä velvoitteesta tuotannollis-taloudellisten irtisanomisten yhteydessä. Tämä on muutos, joka selkeyttää henkilöstöjärjestelyjä ja vähentää hallinnollista taakkaa. Lue lisää työsopimuslain muutoksista. Päivitä työsopimukset juristin kanssa Työlainsäädännön uudistukset edellyttävät työnantajilta sopimus- ja henkilöstökäytäntöjen päivittämistä. On hyvä varmistaa, että työsopimusmallit, lomautuskäytännöt ja rekrytointiohjeet vastaavat uusia vaatimuksia. Vinkki työnantajalle: Päivitys on oiva hetki tarkistaa myös muut henkilöstöasiakirjat – kuten työntekijärekisterit ja tietosuojaselosteet – jotka usein jäävät huomiotta kiireen keskellä. Jos haluat varmistaa, että yrityksesi työsopimuskäytännöt ja asiakirjat ovat uuden lain mukaisia, autamme mielellämme niiden tarkistamisessa ja päivityksessä. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Yrityksen lakiasioiden checklist Yritystoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi jokaisen yrityksen tulisi varmistaa, että tietyt oikeudelliset perusasiat ovat yrityksessä kunnossa. Yrityksen lakiasioiden checklististä on helppo seurata, mitkä lakiasiat on yrityksessä jo hoidettu ja mitkä tulisi vielä hoitaa. Oikeudellisten asioiden ennakointi voi tuoda yritykselle merkittäviä säästöjä ja ehkäisee riitatilanteita. Jätä sähköpostiosoitteesi, niin saat suoraan sähköpostiisi juristimme laatiman Yrityksen lakiasioiden checklistin pdf-muodossa. Rekisteröidyt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi. Artikkelin kirjoitti 31.3.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Eläimen kauppa ja myyjän virhevastuu
Eläimen kauppa ja myyjän virhevastuu Oletko ostamassa tai myymässä koiraa, kissaa tai muuta lemmikkiä ja mietit, millaiset oikeudet ja velvollisuudet sinulla on kaupan jälkeen? Lemmikkieläimen kauppaan sovelletaan samoja yleisiä säännöksiä kuin muuhunkin tavaran kauppaan, mutta elävänä olentona lemmikin erityispiirteet vaikuttavat erityisesti myyjän virhevastuuseen. Tämä artikkeli avaa keskeiset lakipykälät, oikeuskäytännön ja käytännön neuvot lemmikkieläimen kauppoihin. Sovellettava laki lemmikin kaupassa Kahden yksityishenkilön välisessä kaupassa sovelletaan kauppalakia. Kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja (esim. ammattikasvattaja), sovelletaan kuluttajansuojalakia. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä lemmikit rinnastetaan tavaraan, jolloin tavaran virhettä koskevat säännökset soveltuvat myös koiriin, kissoihin ja muihin eläimiin. Keskeinen ero lainsäädännössä Tilanne Sovellettava laki Oikeussuojakeinot pääpiirteissään Yksityinen myyjä – yksityinen ostaja Kauppalaki Hinnanalennus, kaupan purku, vahingonkorvaus tietyin edellytyksin. Yrittäjä – kuluttaja Kuluttajansuojalaki Korjaus/kustannusten korvaus, hinnanalennus, kaupan purku, vahingonkorvaus, ankarampi vastuu ja ostajan suoja. Milloin eläimessä on “virhe”? Lain näkökulmasta eläin on virheellinen, jos se ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai mitä ostajalla on ollut perusteltu aihe odottaa. Tyypillisiä virhetyyppejä ovat: Perinnöllinen tai synnynnäinen sairaus: lemmikissä on kaupantekohetkellä ollut perinnöllinen tai synnynnäinen vika, joka ilmenee vasta myöhemmin (piilevä virhe). Sopimuksen vastaisuus: lemmikki ei vastaa myyjän antamia tietoja (esim. terveydentila, käyttötarkoitus, rekisteröinti, sukutausta). Laatuodotusten alittaminen: eläin on kauppahinta, käyttötarkoitus ja muut olosuhteet huomioon ottaen olennaisesti huonommassa kunnossa kuin mitä ostaja on voinut odottaa. Rekisteröintiin liittyvät puutteet: rekisteritodistuksen puuttuminen tai viivästyminen voi muodostaa virheen, ja sopimusehdot voivat velvoittaa myyjän palauttamaan osan tai koko kauppahinnan. Eläimen erityisluonne huomioidaan siten, että kaikki viat eivät muodosta virhettä: esimerkiksi pelkkä röntgenkuvassa todettu lonkka-arvo ei välttämättä riitä, ellei se todistettavasti haittaa eläimen elämää lemmikkinä. Myyjän virhevastuun sisältö Myyjän virhevastuu eläimen kaupassa on käytännössä varsin laaja, erityisesti silloin, kun myyjä on elinkeinonharjoittaja. Kuluttajankaupassa (kuluttajansuojalaki) Myyjä vastaa virheestä, joka on ollut olemassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Lemmikin myyjän vastuu perinnöllisistä ja synnynnäisistä vioista on oikeuskäytännössä kuvattu ankaraksi: ostajalla on oikeus hinnanalennukseen, kaupan purkuun tai hoitokulujen korvaukseen, kun edellytykset täyttyvät. Myyjä ei voi vapautua vastuusta pelkällä yleisellä tiedolla rodun tyypillisistä riskeistä; vastuusta voi vapautua vain niiden vikojen osalta, joista on nimenomaisesti kerrottu juuri kyseisen pennun kohdalla ennen kauppaa. Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa (kauppalaki) Tavaran (eläimen) tulee vastata sovittua lajia, laatua ja ominaisuuksia; virheellisyyttä arvioidaan hetkellä, jolloin vaara siirtyy ostajalle. Ostaja ei saa vedota virheenä seikkaan, josta hänen on täytynyt tietää kauppaa tehtäessä (esim. selvästi kerrotut terveydelliset puutteet ja niiden huomioiminen hinnassa). Ostaja voi vaatia virheen korjaamista, hinnanalennusta, kaupan purkua sekä vahingonkorvausta, jos virhe ei johdu ostajan puolella olevasta seikasta. Tiedonantovelvollisuus ja piilevät viat Myyjän keskeinen velvollisuus on antaa ostajalle oikeat ja riittävät tiedot lemmikin ominaisuuksista, terveydestä ja käyttötarkoitukseen vaikuttavista seikoista. Myyjän tulee kertoa tiedossaan olevista sairauksista, aikaisemmista tutkimuslöydöksistä ja riskeistä, joilla on olennainen merkitys kaupan kannalta. Jos myyjä jättää kertomatta olennaisen tiedon, virhevastuu voi laajentua ja johtaa myös tavanomaista suurempaan vahingonkorvausvelvollisuuteen. Piilevien vikojen osalta myyjän vastuuta arvioidaan sen perusteella, onko vika ollut olemassa kaupantekohetkellä, vaikka se on tullut ilmi vasta myöhemmin; perinnöllisyyden tai sairauden laadun osoittamiseen voidaan vaatia eläinlääkärin lausunto. Myyjä ei voi tehokkaasti rajoittaa vastuutaan yleisillä vastuuvapauslausekkeilla, erityisesti kuluttajakaupassa. Kuluttajansuojalain pakottavuus rajoittaa sopimusehtoja, jotka pyrkivät heikentämään kuluttajan laissa säädettyä suojaa. Ostajan oikeudet virhetilanteessa Kun lemmikissä ilmenee virhe, ostaja voi tilanteesta riippuen vedota useisiin oikeussuojakeinoihin. Virheen korjaaminen tai hoitokulujen korvaaminen: myyjällä on usein oikeus ja velvollisuus osallistua sairauden tai vian hoitoon esimerkiksi eläinlääkärikulujen korvaamisella. Hinnanalennus: jos virhe jää pysyväksi, mutta eläintä voidaan edelleen pitää lemmikkinä, hinnanalennus voi olla ensisijainen seuraamus. Kaupan purku: jos virhe on olennainen ja eläin ei sovi aiottuun käyttötarkoitukseen tai sen elämänlaatu heikkenee merkittävästi, voidaan kauppa purkaa ja kauppahinta palauttaa. Vahingonkorvaus: ostajalla voi olla oikeus korvaukseen eläinlääkärikuluista ja muista kuluista, tietyissä tapauksissa myös kauppahintaa suuremmasta määrästä, jos myyjän tuottamus on ilmeinen. Ostajalla on velvollisuus reklamoida virheestä kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta ja antaa myyjälle mahdollisuus selvittää tilannetta, esimerkiksi pyytämällä eläinlääkärinlausuntoa. Tarvitsetko juridista apua eläimen kauppaan? Jos kohtaat ongelmia koiran kaupassa tai epäilet myyjän virhevastuuta, juristimme auttaa niin ostajia kuin myyjiä eläimen kauppaa koskevien riitojen ratkaisemisessa. Pyrimme aina ensisijaisesti sovinnolliseen ratkaisuun, joka on nopea ja kustannustehokas verrattuna oikeudenkäyntiin. Selvitämme oikeusturvavakuutuksesi kattavuuden. Olemme erikoistuneet kuluttajariitoihin ja hoitaneet menestyksekkäästi useita lemmikkieläimiin kohdistuvia riitoja. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 10.2.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä