Avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus Avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus on vielä melko vähän tunnettu, sillä avio-oikeuden vanhentumisesta on ollut mahdollista sopia 1.4.2026 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä. Avio-oikeus avioeron jälkeen ei enää säily toistaiseksi vaan se vanhentuu 10 vuoden määräajassa. Tämä tarkoittaa, että jos ositusta ei ole toimitettu määräajassa, oikeus omaisuuden tasinkoon raukeaa. Mikä on avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus? Avioliitossa puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että avioliiton päättyessä omaisuus tasataan osituksessa, ellei avio-oikeutta ole rajoitettu avioehdolla. Avio-oikeuden vanhentumista koskevalla sopimuksella puolisot voivat sopia siitä, että avio-oikeus ei vanhene 10 vuoden kuluttua siitä, kun avioeropäätös on annettu, vaan puolisot sopivat tätä pidemmästä voimassaoloajasta. Sopimus on tehtävä ja rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon ennen 10 vuoden määräajan päättymistä. Käytännössä kyse on siitä, että osapuolet turvaavat oikeutensa tilanteessa, jossa osituksen toimittaminen viivästyy. Miksi sopimus kannattaa tehdä? Kymmenen vuoden määräaika on monessa tilanteessa riittävä, mutta ei kaikissa. Käytännössä ositus voi viivästyä esimerkiksi silloin, kun puolisoiden varallisuus on monimutkainen tai sidottu vaikeasti realisoitavaan omaisuuteen. Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi: yritysomaisuus tai omistusjärjestelyt kiinteistöt tai ulkomainen varallisuus keskeneräiset riidat tai epäselvyydet omaisuuden arvosta Ilman sopimusta riskinä on, että oikeus ositukseen menetetään ennen kuin asia ehditään ratkaista. Sopimus on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa on nähtävissä, ettei ositusta saada toimitettua 10 vuoden määräajassa. Mitä sopimuksella käytännössä sovitaan? Sopimuksella puolisot sopivat siitä, että avio-oikeuden vanhentumisaikaa pidennetään yli lain mukaisen 10 vuoden määräajan. Tämä tarkoittaa, että: oikeus vaatia ositusta säilyy sovitun pidemmän ajan osapuolten taloudelliset oikeudet eivät raukea ennenaikaisesti osituksen toteuttamiseen jää enemmän aikaa Sopimus ei muuta avio-oikeuden sisältöä, vaan ainoastaan sen voimassaoloaikaa. Muotovaatimukset ja sitovuus Avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus on tehtävä huolellisesti. Jotta avio-oikeuden vanhenemista koskeva sopimus on pätevä, sen täytyy olla kirjallinen , päivätty , allekirjoitettu , kahden esteettömän todistajan todistama ja rekisteröity DVV:lle. Käytännössä sopimuksen pätevyyteen liittyy samankaltaisia vaatimuksia kuin muihin puolisoiden välisiin varallisuusoikeudellisiin sopimuksiin. Väärin laadittu sopimus voi johtaa siihen, että pidennys ei ole pätevä tai sen tulkinnasta syntyy riita. Suhde avioehtoon ja ositukseen On tärkeää ymmärtää, että avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus ei korvaa avioehtoa eikä ositusta. Avioehto määrittää, onko avio-oikeutta ylipäätään olemassa. Ositus puolestaan on toimenpide, jossa omaisuus jaetaan. Vanhentumista koskeva sopimus liittyy tilanteeseen, jossa avio-oikeus on olemassa, mutta sen käyttämiselle halutaan asettaa 10 vuotta pidempi ajallinen raja. Sopimus toimii siis täydentävänä välineenä muiden perheoikeudellisten järjestelyjen rinnalla. Law Clinic on perheoikeuteen erikoistunut lakitoimisto Tehokkaan avio-oikeuden vanhentumista koskevan sopimuksen laadinta edellyttää huolellisuutta. Juristimme auttavat sopimuksen laatimisessa ja muissa perheoikeudellisissa asioissa. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 10.6.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Huoneenvuokralaki uudistuu 1.10.2026 – mitä vuokranantajan ja vuokralaisen on hyvä tietää?
Huoneenvuokralaki uudistuu 1.10.2026 – mitä vuokranantajan ja vuokralaisen on hyvä tietää? Huoneenvuokralaki uudistuu merkittävästi 1.10.2026, kun yli 30 vuotta vanhaa sääntelyä päivitetään vastaamaan nykypäivän vuokramarkkinaa. Kyse ei ole pelkästä teknisestä päivityksestä, vaan muutoksista, jotka vaikuttavat suoraan vuokrasopimusten sisältöön, irtisanomistilanteisiin sekä vuokranantajan ja vuokralaisen oikeuksiin. Erityisen huomionarvoista on, että osa uudistuksesta koskee myös jo voimassa olevia vuokrasopimuksia. Tämä tekee tilanteesta poikkeuksellisen: samassa vuokrasuhteessa voidaan joutua soveltamaan rinnakkain sekä vanhaa että uutta lakia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuokrasopimusten läpikäynti ei ole enää suositus, vaan monessa tilanteessa välttämätöntä. Uusi ja vanha laki rinnakkain Uusi huoneenvuokralaki tulee voimaan lokakuussa 2026. Kaikkia lakimuutoksia ei sovelleta takautuvasti ennen lokakuuta 2026 tehtyihin vuokrasopimuksiin. Esimerkiksi vuokrasuhteen kestoon, vuokravakuuteen, vuokrankorotuksiin sekä vuokranantajan irtisanomisaikaan liittyvät muutokset koskevat vain uusia, lain voimaantulon jälkeen tehtäviä vuokrasopimuksia. Sen sijaan moni muu muutos ulottuu myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin vuokrasopimuksiin. Tämä tekee tilanteesta juridisesti haastavan, koska samassa vuokrasuhteessa voidaan soveltaa eri säännöksiä. Vuokranantajan irtisanomisaika lyhenee Yksi keskeisimmistä muutoksista liittyy vuokranantajan irtisanomisaikaan. Uusissa vuokrasopimuksissa pisin irtisanomisaika lyhenee kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen, ja sitä sovelletaan vasta, kun vuokrasuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta. Alle kahden vuoden vuokrasuhteissa irtisanomisaika on edelleen kolme kuukautta vuokranantajan puolelta. Muutos lisää vuokranantajan joustavuutta esimerkiksi tilanteissa, joissa asunnon käyttötarve muuttuu tai vuokralaisen kanssa syntyy ongelmia. Vuokralaisen näkökulmasta muutos puolestaan heikentää asumisen ennakoitavuutta, mikä voi korostua erityisesti pitkäkestoisissa vuokrasuhteissa. Vuokravakuuden palautukseen selkeä määräaika Yksi käytännön kannalta merkittävimmistä uudistuksista koskee vuokravakuutta. Jatkossa vakuus on palautettava tai sen pidättämisestä on ilmoitettava 14 päivän kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä. Pelkkä viivyttely ei enää ole mahdollista: jos vuokranantaja pidättää vakuuden, hänen on samalla yksilöitävä vaatimuksensa peruste ja esitettävä arvio sen määrästä. Perusteettomasta pidättämisestä voi seurata vahingonkorvausvastuu. Muutos tuo kaivattua selkeyttä tilanteisiin, jotka ovat aiemmin olleet yksi yleisimmistä vuokrasuhteisiin liittyvistä riidanaiheista. Vuokrankorotuksiin tiukemmat pelisäännöt Vuokrankorotuksia koskeva sääntely tarkentuu erityisesti vuokralaisen suojaksi. Korotuksesta on jatkossa ilmoitettava kirjallisesti etukäteen, eikä korotus voi tulla voimaan välittömästi, vaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Samalla takautuvat vuokrankorotukset kielletään. Käytännössä tämä pakottaa vuokranantajat huolelliseen sopimushallintaan ja ennakointiin, sillä virheellinen menettely vuokrankorotuksissa voi johtaa korotuksen pätemättömyyteen. Sopimuskäytännöt selkeytyvät Uudistus tuo lakiin myös käytännössä jo vakiintuneen sopimusmallin, jossa vuokrasuhde on aluksi määräaikainen ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Jatkossa tällainen rakenne tunnistetaan nimenomaisesti laissa, mikä vähentää tulkintaepävarmuutta. Samalla muuttopäivää koskeva sääntely yksinkertaistuu: jatkossa muuttopäivä on sama kuin vuokrasopimuksen päättymispäivä. Muutos poistaa yhden pitkään käytännössä ongelmalliseksi koetun yksityiskohdan. Huoneistoon jäänyt omaisuus ja sähköinen asiointi Uusi laki helpottaa myös tilanteita, joissa vuokralainen jättää omaisuutta asuntoon. Selkeät määräajat ja menettelytavat vähentävät epävarmuutta ja rajoittavat vuokranantajan riskiä joutua säilyttämään tavaroita pitkiä aikoja. Omaisuus siirtyy vuokranantajalle määräajan jälkeen, ja määräaika on yleensä yksi kuukausi ilmoituksesta. Jos vuokralaista ei tavoiteta, määräaika on neljä kuukautta. Arvoton omaisuus voidaan hävittää heti. Lisäksi laki päivitetään vastaamaan nykyaikaista asiointia: sähköiset sopimukset ja ilmoitukset tunnustetaan aiempaa laajemmin, mikä tekee vuokrasuhteiden hallinnasta sujuvampaa. Vuokrasopimus voidaan tehdä sähköisesti sekä ilmoitukset ja varoitukset voivat olla sähköisiä. Myös tiedoksianto voidaan tehdä sähköisesti tietyin edellytyksin. Miksi vuokrasopimus kannattaa päivittää nyt? Huoneenvuokralain uudistus 2026 ei ole pelkkä teoreettinen muutos, vaan se vaikuttaa suoraan sopimusten pätevyyteen ja osapuolten oikeuksiin. Käytännössä riskit liittyvät erityisesti siihen, että: sopimuksessa käytetään vanhentuneita ehtoja irtisanomistilanteessa sovelletaan väärää lakia vuokrankorotus tai vakuuden käsittely tehdään virheellisesti Nämä tilanteet konkretisoituvat usein vasta riitatilanteessa, jolloin korjaaminen on jo huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa. Oikein laadittu vuokrasopimus on tehokkain tapa ehkäistä riitoja ja taloudellisia menetyksiä. Juristimme auttavat vuokranantajia ja vuokralaisia muun muassa sopimusten päivittämisessä, yksittäisten ehtojen arvioinnissa sekä irtisanomistilanteiden hoitamisessa lainmukaisesti. Jos et ole varma, miten uusi huoneenvuokralaki vaikuttaa omaan tilanteeseesi, asia kannattaa selvittää ajoissa. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 9.6.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Edunvalvontavaltuutus ja 1.5.2026 voimaan tullut lakimuutos
Edunvalvontavaltuutus ja 1.5.2026 voimaan tullut lakimuutos Edunvalvontavaltuutus on ennakollinen oikeudellinen järjestely, jolla täysi-ikäinen henkilö voi itse määrätä, kuka hoitaa hänen asioitaan myöhemmin, jos oma kyky tehdä päätöksiä heikkenee esimerkiksi sairauden, muistisairauden tai onnettomuuden vuoksi. Sen keskeinen ajatus on, että henkilö voi varautua etukäteen ja nimetä luotetun valtuutetun hoitamaan taloudellisia ja muita valtakirjassa määriteltyjä asioita silloin, kun siihen on todellinen tarve. Tämä tekee edunvalvontavaltuutuksesta monelle kevyemmän ja henkilökohtaisemman vaihtoehdon kuin viranomaisen määräämä edunvalvonta, koska valtuuttaja voi itse vaikuttaa valtuutuksen sisältöön, laajuuteen ja siihen, kuka tehtävää hoitaa. Käytännössä valtakirjassa voidaan määrätä esimerkiksi omaisuuden hoidosta, laskujen maksamisesta, pankkiasioista, kiinteistöasioista, yritysasioista ja henkilöä koskevista asioista. Jotta valtuutus toimii tarkoitetulla tavalla, sen sisällön miettiminen ja laatiminen on tärkeää tehdä huolella. Mikä edunvalvontavaltuutus käytännössä on? Edunvalvontavaltakirja laaditaan aina etukäteen ja sen voi laatia kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtuutuksen tarkoituksen ja sisällön. Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan heti allekirjoituksella, vaan vasta silloin, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan lääkärin toteamana ja Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtuutuksen. Siksi kyse ei ole tavallisesta asiointivaltakirjasta, vaan nimenomaan tulevaisuuteen varautumisen välineestä. Edunvalvontavaltuutuksen arvo on siinä, että oma tahto voidaan ilmaista etukäteen. Valtuuttaja voi päättää, kuka toimii valtuutettuna, tuleeko varavaltuutettu nimetä ja mitä asioita valtuutettu saa tai ei saa tehdä. Lakimuutos 1.5.2026 koskien valtuuttajan omistamia asuntoja ja kiinteistöjä 1.5.2026 voimaan tulleet muutokset holhoustoimilakiin ja lakiin edunvalvontavaltuutuksesta tähtäävät siihen, että edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen tehtävien hoitaminen olisi aiempaa sujuvampaa ilman, että oikeusturva heikkenee. Edunvalvontavaltuutuksen kannalta käytännössä merkittävin muutos koskee asuntoja ja kiinteistöjä koskevia oikeustoimia. Jatkossa 1.5.2026 tai sen jälkeen tehdyllä edunvalvontavaltakirjalla valtuutettu voi hoitaa kiinteistöä koskevia asioita suoraan valtakirjan perusteella, jos hänellä on oikeus hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita. Erillistä kiinteistötoimia koskevaa mainintaa ei enää tarvita, ellei valtuuttaja halua rajata toimivaltaa. Tämä on merkittävä käytännön muutos, koska aiemmin valtuutetulla oli oikeus myydä, vuokrata, luovuttaa, kiinnittää tai pantata kiinteää omaisuutta vain, jos tällainen toimivalta oli nimenomaisesti kirjattu valtakirjaan. Monessa vanhassa valtakirjassa juuri tämä kohta on jäänyt puutteelliseksi, mikä on voinut estää tarkoituksenmukaisen toiminnan myöhemmin. Mitä muutos tarkoittaa vanhoille valtakirjoille? Lakimuutos ei korjaa automaattisesti ennen 1.5.2026 tehtyjä edunvalvontavaltakirjoja. Uutta sääntelyä sovelletaan vain lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuihin valtakirjoihin. Jos vanha valtakirja ei sisällä erillistä määräystä kiinteää omaisuutta koskevista toimista, valtuutetulla ei ole tältä osin toimivaltaa pelkästään yleisen taloudellisia asioita koskevan valtuutuksen perusteella. Tämän vuoksi vanhojen valtakirjojen läpikäynti on nyt erityisen tärkeää etenkin silloin, kun asiakkaalla on asunto-osake, omakotitalo, sijoituskiinteistö tai muuta kiinteää omaisuutta. Valtuuttaja voi halutessaan muuttaa aiemmin antamaansa valtuutusta tekemällä uuden edunvalvontavaltakirjan. Käytännössä monelle asiakkaalle tämä on nyt perusteltu toimenpide, jos aiempi valtakirja on laadittu vanhan sääntelyn aikana eikä sen sisältöä ole tarkistettu vähään aikaan. Muut tärkeät muutokset Lakimuutoksessa kevennettiin myös esteellisyyssääntelyä. Edunvalvontavaltuutettu ei enää ole esteellinen edustamaan valtuuttajaa vain sillä perusteella, että vastapuolena on valtuutetun vanhemman sisarus. Tämä voi helpottaa käytännön asioiden hoitamista erityisesti perhe- ja sukutilanteissa, joissa osapuolten väliset suhteet ovat läheisiä mutta eivät enää automaattisesti muodosta estettä. Lisäksi tavanomaisten ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisten lahjojen antaminen helpottuu, jos lahjojen antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Valtuutettu ei kuitenkaan saa antaa valtuuttajan puolesta lahjoja itselleen, joten valtuuttajan suoja säilyy tältä osin edelleen vahvana. Myös tilanteet, joissa valtuutetun tehtäviin määrätään tämän tilapäisen esteen vuoksi varavaltuutettu, selkeytyvät. Jatkossa tämän edunvalvojan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät pääosin edunvalvontavaltakirjan mukaan, mikä vahvistaa valtuuttajan tahdon toteutumista. Milloin valtakirja kannattaa tarkistaa? Edunvalvontavaltakirjan päivittäminen on perusteltua yleensä seuraavissa tilanteissa: Valtakirja se on tehty useita vuosia sitten Perhe- tai varallisuustilanne on muuttunut Valtakirja on laadittu hyvin yleisluonteiseksi Jos valtuuttaja ei ole varma, sisältääkö valtakirja nimenomaiset määräykset kiinteistötoimista, lahjoista tai varavaltuutetusta Hyvin laadittu edunvalvontavaltakirja on edelleen ennen kaikkea ennakoinnin väline. Lakimuutos helpottaa uusien valtakirjojen laatimista ja käyttöä, mutta samalla se antaa hyvän syyn tarkistaa, vastaavatko vanhat asiakirjat tämän päivän tarpeita ja asiakkaan todellista tahtoa. Juristimme ovat kokeneita edunvalvonta-asioissa. Meiltä Law Clinicilta saat edunvalvontavaltakirjan kiinteään hintaan. Ajankohtaisen edunvalvontavaltuutuksen hinnan löydät palvelut-sivultamme. Ota yhteyttä edunvalvontavaltuutuksen laatimiseksi. Tilanteesi alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 20.5.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Työlainsäädäntö uudistuu 1.4.2026 – mitä työnantajan on hyvä tietää?
Työlainsäädäntö uudistuu 1.4.2026 – mitä työnantajan on hyvä tietää? Huhtikuun alussa 2026 voimaan tulevat työoikeudelliset muutokset ravistelevat monia työnantajia koskevia käytäntöjä. Hallituksen tavoitteena on keventää rekrytointiin liittyvää sääntelyä ja parantaa työmarkkinoiden joustavuutta – kuitenkin turvaten työntekijän asema. Lisätietoja muutoksista voi lukea esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilta. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät muutokset ja kerromme, mitä muutoksia työnantajan tulee tehdä. 1. Määräaikaiset työsopimukset joustavoituvat Uudistus tuo huomattavaa liikkumavaraa määräaikaisten työsopimusten tekemiseen. 1.4.2026 alkaen työnantaja saa tehdä enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä kahdessa tapauksessa: kun kyse on työnantajan ja työntekijän ensimmäisestä sopimuksesta, tai kun edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut yli kaksi vuotta. Tämä mahdollistaa kevyemmän rekrytoinnin erityisesti pienissä yrityksissä, joissa uusien työntekijöiden palkkaaminen on usein suurin yksittäinen riski. Sopimusten ”ketjuttamista” kuitenkin rajoitetaan: ilman perustetta tehtyjä määräaikaisia sopimuksia saa solmia saman työntekijän kanssa korkeintaan kolme kertaa vuoden sisällä, ja niiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää yhtä vuotta. Jos määräaikaisuus ei täytä lain edellytyksiä, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Syrjintäkielto määräaikaisuuksien osalta jatkuu ennallaan. 2. Työnantajalle lisää velvoitteita Uusi sopimusmalli tuo myös velvoitteita, joiden tarkoituksena on ehkäistä väärinkäytöksiä ja varmistaa työntekijän oikeusturva: Selvitysvelvollisuus: ennen sopimuksen päättymistä työnantajan on annettava työntekijälle tieto mahdollisista jatkomahdollisuuksista. Työn tarjoamisvelvollisuus: jos työnantaja aikoo palkata uutta työvoimaa samaan tai vastaavaan tehtävään, työtä on tarjottava aiemmalle määräaikaiselle työntekijälle tietyn ajan kuluessa sopimuksen päättymisestä – enintään neljän kuukauden ajan. 3. Uusi irtisanomismahdollisuus määräaikaisille sopimuksille Lakimuutos lisää joustavuutta myös kesken määräajan. Vuoden määräaikainen sopimus on mahdollista irtisanoa, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työntekijä saa irtisanoa sopimuksen ilman erityistä syytä, mutta työnantajalta vaaditaan toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tapaan asiallinen ja painava peruste. 4. Lomautusilmoitusaika lyhenee Lomautuksista on jatkossa ilmoitettava vain viikko etukäteen nykyisen kahden viikon sijaan. Tämä muutos tarjoaa työnantajille nopeamman reagointimahdollisuuden muuttuvissa tilanteissa. Samalla lakiin tulee mahdollisuus sopia työpaikkakohtaisesti ilmoitusajasta, vaikka työehtosopimus määräisi toisin. 5. Takaisinottovelvollisuus poistuu pieniltä työnantajilta Takaisinottovelvollisuuden soveltamisrajaa nostetaan merkittävästi. Jatkossa velvollisuus koskee vain työnantajia, joilla työskentelee vähintään 50 työntekijää. Pienemmät yritykset vapautuvat siis tästä velvoitteesta tuotannollis-taloudellisten irtisanomisten yhteydessä. Tämä on muutos, joka selkeyttää henkilöstöjärjestelyjä ja vähentää hallinnollista taakkaa. Lue lisää työsopimuslain muutoksista. Päivitä työsopimukset juristin kanssa Työlainsäädännön uudistukset edellyttävät työnantajilta sopimus- ja henkilöstökäytäntöjen päivittämistä. On hyvä varmistaa, että työsopimusmallit, lomautuskäytännöt ja rekrytointiohjeet vastaavat uusia vaatimuksia. Vinkki työnantajalle: Päivitys on oiva hetki tarkistaa myös muut henkilöstöasiakirjat – kuten työntekijärekisterit ja tietosuojaselosteet – jotka usein jäävät huomiotta kiireen keskellä. Jos haluat varmistaa, että yrityksesi työsopimuskäytännöt ja asiakirjat ovat uuden lain mukaisia, autamme mielellämme niiden tarkistamisessa ja päivityksessä. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Yrityksen lakiasioiden checklist Yritystoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi jokaisen yrityksen tulisi varmistaa, että tietyt oikeudelliset perusasiat ovat yrityksessä kunnossa. Yrityksen lakiasioiden checklististä on helppo seurata, mitkä lakiasiat on yrityksessä jo hoidettu ja mitkä tulisi vielä hoitaa. Oikeudellisten asioiden ennakointi voi tuoda yritykselle merkittäviä säästöjä ja ehkäisee riitatilanteita. Jätä sähköpostiosoitteesi, niin saat suoraan sähköpostiisi juristimme laatiman Yrityksen lakiasioiden checklistin pdf-muodossa. Rekisteröidyt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi. Artikkelin kirjoitti 31.3.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Eläimen kauppa ja myyjän virhevastuu
Eläimen kauppa ja myyjän virhevastuu Oletko ostamassa tai myymässä koiraa, kissaa tai muuta lemmikkiä ja mietit, millaiset oikeudet ja velvollisuudet sinulla on kaupan jälkeen? Lemmikkieläimen kauppaan sovelletaan samoja yleisiä säännöksiä kuin muuhunkin tavaran kauppaan, mutta elävänä olentona lemmikin erityispiirteet vaikuttavat erityisesti myyjän virhevastuuseen. Tämä artikkeli avaa keskeiset lakipykälät, oikeuskäytännön ja käytännön neuvot lemmikkieläimen kauppoihin. Sovellettava laki lemmikin kaupassa Kahden yksityishenkilön välisessä kaupassa sovelletaan kauppalakia. Kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja (esim. ammattikasvattaja), sovelletaan kuluttajansuojalakia. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä lemmikit rinnastetaan tavaraan, jolloin tavaran virhettä koskevat säännökset soveltuvat myös koiriin, kissoihin ja muihin eläimiin. Keskeinen ero lainsäädännössä Tilanne Sovellettava laki Oikeussuojakeinot pääpiirteissään Yksityinen myyjä – yksityinen ostaja Kauppalaki Hinnanalennus, kaupan purku, vahingonkorvaus tietyin edellytyksin. Yrittäjä – kuluttaja Kuluttajansuojalaki Korjaus/kustannusten korvaus, hinnanalennus, kaupan purku, vahingonkorvaus, ankarampi vastuu ja ostajan suoja. Milloin eläimessä on “virhe”? Lain näkökulmasta eläin on virheellinen, jos se ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai mitä ostajalla on ollut perusteltu aihe odottaa. Tyypillisiä virhetyyppejä ovat: Perinnöllinen tai synnynnäinen sairaus: lemmikissä on kaupantekohetkellä ollut perinnöllinen tai synnynnäinen vika, joka ilmenee vasta myöhemmin (piilevä virhe). Sopimuksen vastaisuus: lemmikki ei vastaa myyjän antamia tietoja (esim. terveydentila, käyttötarkoitus, rekisteröinti, sukutausta). Laatuodotusten alittaminen: eläin on kauppahinta, käyttötarkoitus ja muut olosuhteet huomioon ottaen olennaisesti huonommassa kunnossa kuin mitä ostaja on voinut odottaa. Rekisteröintiin liittyvät puutteet: rekisteritodistuksen puuttuminen tai viivästyminen voi muodostaa virheen, ja sopimusehdot voivat velvoittaa myyjän palauttamaan osan tai koko kauppahinnan. Eläimen erityisluonne huomioidaan siten, että kaikki viat eivät muodosta virhettä: esimerkiksi pelkkä röntgenkuvassa todettu lonkka-arvo ei välttämättä riitä, ellei se todistettavasti haittaa eläimen elämää lemmikkinä. Myyjän virhevastuun sisältö Myyjän virhevastuu eläimen kaupassa on käytännössä varsin laaja, erityisesti silloin, kun myyjä on elinkeinonharjoittaja. Kuluttajankaupassa (kuluttajansuojalaki) Myyjä vastaa virheestä, joka on ollut olemassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Lemmikin myyjän vastuu perinnöllisistä ja synnynnäisistä vioista on oikeuskäytännössä kuvattu ankaraksi: ostajalla on oikeus hinnanalennukseen, kaupan purkuun tai hoitokulujen korvaukseen, kun edellytykset täyttyvät. Myyjä ei voi vapautua vastuusta pelkällä yleisellä tiedolla rodun tyypillisistä riskeistä; vastuusta voi vapautua vain niiden vikojen osalta, joista on nimenomaisesti kerrottu juuri kyseisen pennun kohdalla ennen kauppaa. Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa (kauppalaki) Tavaran (eläimen) tulee vastata sovittua lajia, laatua ja ominaisuuksia; virheellisyyttä arvioidaan hetkellä, jolloin vaara siirtyy ostajalle. Ostaja ei saa vedota virheenä seikkaan, josta hänen on täytynyt tietää kauppaa tehtäessä (esim. selvästi kerrotut terveydelliset puutteet ja niiden huomioiminen hinnassa). Ostaja voi vaatia virheen korjaamista, hinnanalennusta, kaupan purkua sekä vahingonkorvausta, jos virhe ei johdu ostajan puolella olevasta seikasta. Tiedonantovelvollisuus ja piilevät viat Myyjän keskeinen velvollisuus on antaa ostajalle oikeat ja riittävät tiedot lemmikin ominaisuuksista, terveydestä ja käyttötarkoitukseen vaikuttavista seikoista. Myyjän tulee kertoa tiedossaan olevista sairauksista, aikaisemmista tutkimuslöydöksistä ja riskeistä, joilla on olennainen merkitys kaupan kannalta. Jos myyjä jättää kertomatta olennaisen tiedon, virhevastuu voi laajentua ja johtaa myös tavanomaista suurempaan vahingonkorvausvelvollisuuteen. Piilevien vikojen osalta myyjän vastuuta arvioidaan sen perusteella, onko vika ollut olemassa kaupantekohetkellä, vaikka se on tullut ilmi vasta myöhemmin; perinnöllisyyden tai sairauden laadun osoittamiseen voidaan vaatia eläinlääkärin lausunto. Myyjä ei voi tehokkaasti rajoittaa vastuutaan yleisillä vastuuvapauslausekkeilla, erityisesti kuluttajakaupassa. Kuluttajansuojalain pakottavuus rajoittaa sopimusehtoja, jotka pyrkivät heikentämään kuluttajan laissa säädettyä suojaa. Ostajan oikeudet virhetilanteessa Kun lemmikissä ilmenee virhe, ostaja voi tilanteesta riippuen vedota useisiin oikeussuojakeinoihin. Virheen korjaaminen tai hoitokulujen korvaaminen: myyjällä on usein oikeus ja velvollisuus osallistua sairauden tai vian hoitoon esimerkiksi eläinlääkärikulujen korvaamisella. Hinnanalennus: jos virhe jää pysyväksi, mutta eläintä voidaan edelleen pitää lemmikkinä, hinnanalennus voi olla ensisijainen seuraamus. Kaupan purku: jos virhe on olennainen ja eläin ei sovi aiottuun käyttötarkoitukseen tai sen elämänlaatu heikkenee merkittävästi, voidaan kauppa purkaa ja kauppahinta palauttaa. Vahingonkorvaus: ostajalla voi olla oikeus korvaukseen eläinlääkärikuluista ja muista kuluista, tietyissä tapauksissa myös kauppahintaa suuremmasta määrästä, jos myyjän tuottamus on ilmeinen. Ostajalla on velvollisuus reklamoida virheestä kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta ja antaa myyjälle mahdollisuus selvittää tilannetta, esimerkiksi pyytämällä eläinlääkärinlausuntoa. Tarvitsetko juridista apua eläimen kauppaan? Jos kohtaat ongelmia koiran kaupassa tai epäilet myyjän virhevastuuta, juristimme auttaa niin ostajia kuin myyjiä eläimen kauppaa koskevien riitojen ratkaisemisessa. Pyrimme aina ensisijaisesti sovinnolliseen ratkaisuun, joka on nopea ja kustannustehokas verrattuna oikeudenkäyntiin. Selvitämme oikeusturvavakuutuksesi kattavuuden. Olemme erikoistuneet kuluttajariitoihin ja hoitaneet menestyksekkäästi useita lemmikkieläimiin kohdistuvia riitoja. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido mihinkään. Artikkelin kirjoitti 10.2.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Osakassopimus – yrittäjän vakuutus ristiriidoille ja omistajanvaihdoksille
Osakassopimus – yrittäjän vakuutus ristiriidoille ja omistajanvaihdoksille Kuvittele tilanne: Olette perustaneet ystävän kanssa kasvuyrityksen. Kolmen vuoden päästä näkemykset eroavat: sinä haluat investoida, hän haluaa nostaa osinkoa. Entä jos yksi osakas sairastuu ja haluaa myydä osakkeensa – mutta kenelle? Ilman osakassopimusta nämä tilanteet voivat johtavat umpikujaan, kalliisiin riitoihin tai jopa yrityksen kaatumiseen. Osakassopimus ei ole pelkkä paperi, vaan se on osakkaiden keskinäinen rauhansopimus, joka määrittelee pelisäännöt etukäteen ja pitää yrityksen kasassa, kun osakkaiden näkemykset eroavat. Miksi osakassopimusta tarvitaan, vaikka yhtiöjärjestys on olemassa? Osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys määrittelevät perusasiat: yhtiökokoukset, hallitus, tilinpäätös. Osakassopimus menee kuitenkin paljon syvemmälle – se käsittelee niitä arjen ja kriisin hetkiä, joita laki ei kata tai joissa lain ratkaisut ovat liian jäykät tai hitaita. Se on osakkaiden välinen yksityinen sopimus, joka sitoo vain allekirjoittajia ja antaa juuri sitä joustavuutta, jota kasvuyritykset tarvitsevat. Osakassopimus ennaltaehkäisee ristiriitoja määrittelemällä roolit, vastuut ja exit-polut selkeästi ennen kuin riidat syntyvät. Käytännössä osakassopimus ratkaisee kysymyksiä kuten: kuka saa päättää isoista investoinneista, milloin osinkoa voidaan nostaa, mitä tapahtuu, jos yksi osakas haluaa lähteä, miten vähemmistöosakkaan oikeuksia suojataan enemmistön vallalta. Osakkeiden luovutus: estä yllättävät uudet omistajat Osakassopimuksen ytimessä on usein osakkeiden siirron sääntely. Ilman sopimusta kuka tahansa voi ostaa osakkeita vapaasti, mikä voi johtaa tilanteeseen, jossa kilpailija tai täysin tuntematon henkilö päätyy yhtiön omistajaksi. Hyvä osakassopimus sisältää tyypillisesti etuosto-oikeuden, hyväksymissäännön ja lunastusoikeuden: Etuosto-oikeus tarkoittaa, että osakas ei voi myydä osakkeitaan ulkopuoliselle ennen kuin muut osakkaat ovat saaneet mahdollisuuden ostaa ne itselleen. Hyväksymissääntö vaatii yhtiön tai muiden osakkaiden hyväksynnän uudelle ostajalle. Vakavissa tilanteissa, kuten luottamussuhteen rikkoutumisessa, yhtiöllä tai osakkailla voi olla oikeus lunastaa osakkeet pakkokeinoin. Perheyrityksissä nämä ehdot ovat erityisen tärkeitä, mikä turvaa sen, että yritys säilyy suvussa. Päätöksenteko ja vähemmistösuoja: tasapaino vallan ja jouston välillä Osakassopimus määrittelee, miten isoja päätöksiä tehdään – erityisesti tilanteissa, joissa osakkaat eivät ole yksimielisiä. Yhtiöjärjestyksessä äänestys on yleensä enemmistöpäätös, mutta osakassopimuksessa voidaan sopia yksimielisyydestä avainasioissa kuten pääoman lisäyksessä, fuusiossa tai yhtiön myynnissä. Vähemmistöosakkaiden suoja on erityisen tärkeää: sopimuksessa voidaan antaa veto-oikeus esimerkiksi osinkojen jakamiseen tai hallituksen nimitykseen. Deadlock-tilanteissa, joissa osakkaat jumittuvat, voidaan sopia osakkeiden pakkolunastuksesta markkinahinnalla. Tämä voi olla yrityksen toiminnan pelastava ratkaisu. Kilpailukielto ja sitoutuminen: suojaa yrityksen ydintoimintaa Monissa osakassopimuksissa määritellään osakkaiden työntekovelvoite: onko aktiivisella yrittäjällä oikeus palkkaan, vai ovatko passiiviset osakkaat pelkkiä sijoittajia? Kilpailukielto estää osakkaan perustamasta kilpailevaa toimintaa lähdön jälkeen, ja sitoutumisaika voi vaatia esimerkiksi kolmen vuoden pysymistä yhtiössä ennen osakkeiden myyntiä. Luottamussuhteen rikkomisesta voidaan sopia seuraamuksia: osakkeet lunastetaan tappiohinnalla tai yhtiö saa oikeuden ostaa ne minimaalisella korvauksella. Nämä ehdot turvaavat yrityksen immateriaalioikeudet, asiakaskunnan ja toiminnan jatkuvuuden. Exit-strategiat ja kriisitilanteet Osakassopimus on erityisen arvokas omistajanvaihdoksissa. On tärkeää sopia, miten osakas voi joutua luopumaan osakeomistuksistaan ja millä ehdoilla muut osakkaat voivat lunastaa tämän osakkeet äärimmäistapauksissa. Osakassopimus määrittelee: miten osakkeen arvo lasketaan: kirjanpitoarvo, tuottoarvo vai riippumaton arvioija järjestää kuoleman tai avioeron tilanteet: osakkeet tarjotaan ensin yhtiölle tai muille osakkaille, eivätkä ne päädy perillisille tai ex-puolisolle Ehdot, jotka ennaltaehkäisevät riitatilanteita Monet riidat voidaan välttää hyvin laaditulla osakassopimuksella, jossa on sovittu selkeästi muun muassa seuraavista asioista: Sopimusrikkomuksen määrittely: Yksiselitteinen kuvaus siitä, mitä pidetään sopimusrikkomuksena. Sopimussakko: Sopimussakkoehdolla voidaan ennaltaehkäistä rikkomuksia, koska osakkaat tietävät jo sopimusta tehdessään, että rikkomuksista voi seurata taloudellisia sanktioita. Riidanratkaisun säännöt: Riitatilanteen varalta osakkaat voivat halutessaan sopia esimerkiksi välimiesmenettelystä, joka on nopeampi ja voi olla kustannustehokkaampi kuin yleinen tuomioistuin. Välimieskäsittely, asiakirjat ja tuomio eivät ole julkisia. Miksi juristin laatima sopimus, eikä netistä ladattu malli? Osakassopimus kannattaa laatia heti, kun osakkaita on kaksi tai enemmän. Netin valmiit mallit ovat yleisluontoisia eivätkä huomioi yrityksen toimialaa, omistusrakennetta tai erityisriskejä. Huonosti laadittu sopimus luo väärää turvallisuudentunnetta ja kaatuu riitatilanteessa, kun sitä eniten tarvitaan. Juristi räätälöi sopimuksen yrityksen tilanteeseen ja huomioi myös avioehdon, testamentin ja verotuksen. Juristi osaa ottaa huomioon kokonaisuuden, joka suojaa paitsi yritystä myös yrittäjiä henkilökohtaisesti. Kustannus on maltillinen siihen nähden, mitä huonosti laadittu osakassopimus voi tulla maksamaan. Law Clinicin sopimushinnoittelu on kiinteä, eikä yllätyskuluja tule. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Yrityksen lakiasioiden checklist Yritystoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi jokaisen yrityksen tulisi varmistaa, että tietyt oikeudelliset perusasiat ovat yrityksessä kunnossa. Yrityksen lakiasioiden checklististä on helppo seurata, mitkä lakiasiat on yrityksessä jo hoidettu ja mitkä tulisi vielä hoitaa. Oikeudellisten asioiden ennakointi voi tuoda yritykselle merkittäviä säästöjä ja ehkäisee riitatilanteita. Jätä sähköpostiosoitteesi, niin saat suoraan sähköpostiisi juristimme laatiman Yrityksen lakiasioiden checklistin pdf-muodossa. Rekisteröidyt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi. Artikkelin kirjoitti 28.1.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Ulkomaille muutto – miten verovelvollisuusasema muuttuu Suomessa?
Ullkomaille muutto – miten verovelvollisuusasema muuttuu Suomessa? Suomesta ulkomaille muuttoon liittyy monia käytännön juridisia kysymyksiä, kuten se kuka verottaa tuloistasi? Usein yllättää, että Suomi pitää sinut verovelvollisena vielä vuosia muuton jälkeen – myös pääomatuloista. Tässä artikkelissa käymme läpi: miten kuuden kuukauden sääntö vaikuttaa, miksi pääomatulot jäävät veronalaisiksi ja miten haet rajoitetusti verovelvollisen statuksen heti muuton jälkeen. Kuuden kuukauden sääntö: palkkatulot verovapaasti tietyin ehdoin Jos muutat ulkomaille työn takia ja työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, voit vapauttaa ulkomailla ansaitun palkkatulon Suomen verotuksesta. Tuloverolain mukainen kuuden kuukauden verovapaussääntö edellyttää kuitenkin tiukkoja ehtoja: Lähetyksen syy on työ: Muuttoon pitää olla selkeä työsuhdeperuste (ei lomailu tai eläke). Työskentelymaan verotusoikeus: Uuden maan pitää verottaa palkkasi – selvitä verosopimus. Ei oleskelua Suomessa yli 6 pv/kk: Mukaan lasketaan täydet työskentelykuukaudet, joista ei saa olla Suomessa yli 6 päivää jokaista täyttä kuukautta kohti. Esimerkki: Työntekijä lähetetään Viroon muutamaksi kuukaudeksi. Hän oleskelee Suomessa 4 pv/kk → palkka verovapaa Suomessa. Jos hän viettää Suomessa 8 pv/kk → koko palkka verotetaan Suomessa. Huomio: Sääntö koskee vain palkkatuloja – pääomatulot (osinko, vuokra, myyntivoitto) verotetaan Suomessa erikseen. Pääomatulot: Suomi verottaa 3 vuotta muuton jälkeen Kuuden kuukauden sääntö ei suojaa pääomatuloja. Osinkoja, vuokratuloja tai kiinteistöjen myyntivoittoja verotetaan Suomessa, jos olet yleisesti verovelvollinen: Suomen kansalaisena olet yleisesti verovelvollinen muuttovuoden + 3 vuotta ulkomaille muutosta. Pysyvä muutto katkaisee statuksen aiemmin – jos haet rajoitetun verovelvollisuuden statusta Verohallinnolta. Veronalaiset pääomatulot Suomessa: ✅ Suomalaisesta yhtiöstä osinko✅ Suomessa sijaitsevan asunnon vuokratulo ✅ Suomessa sijaitsevan kiinteistön myyntivoitto ❌ Ulkomaisen yhtiön osinko (yleensä verovapaa verosopimuksella) Verosopimukset ratkaisevat: Suomen ja toisen maan väliset sopimukset määrittävät usein, että pääomatulot verotetaan asuinmaassa (ei Suomessa). Tarkista aina sovellettava sopimus! Rajoitettu verovelvollisuus Rajoitetusti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saatuihin tuloihin. Muuttohetkellä olet oletusarvoisesti yleisesti verovelvollinen – statuksen muutos vaatii aktiivisia toimia. Rajoitetulle verovelvollisuudelle on kaksi edellytystä: Ei olennaisia siteitä Suomeen: puoliso, asunto, työ, sosiaaliturva Suomessa katsotaan olennaisiksi siteiksi. Pysyvä muutto: ei saa olla määräaikainen komennus. Esimerkki: Muutat pysyvästi ulkomaille, myyt Suomen asunnon, perhe muuttaa mukaan → rajoitetusti verovelvollinen heti. Jos taas pidät asunnon tai yrityksen Suomessa → yleinen verovelvollisuus 3 vuotta + muuttovuosi. Tarvitsetko apua kansainvälisissä lakiasioissa? Autamme ulkosuomalaisia: verotukseen liittyvissä kysymyksissä muuton juridisessa suunnittelussa perheoikeudellisissa asioissa kansainvälisissä perintö- ja testamenttiasioissa sopimusten ja yritystoiminnan järjestämisessä riskienhallinnassa ja asiakirjojen päivityksissä Ota meihin yhteyttä. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 27.1.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Kansainvälinen perintötilanne: perillinen ulkomailla, omaisuus Suomessa – miten toimia?
Kansainvälinen perintötilanne: perillinen ulkomailla, omaisuus Suomessa – miten toimia? Asutko ulkomailla ja perit sukulaisen omaisuutta Suomessa – tai päinvastoin? Kansainväliset perintöasiat tulevat yhä useammin eteen, kun suomalaiset muuttavat töihin tai eläkkeelle ulkomaille. Suomessa asuneen vainajan omaisuus periytyy Suomen lain mukaan, vaikka perillinen asuisi ulkomailla. EU:n perintöasetus määrää sovellettavan lain perinnönjättäjän viimeisen asuinpaikan mukaan, mutta perittävä voi testamentilla valita sovellettavan maan lain koko perinnölle. Verotus riippuu perillisen asuinpaikasta ja omaisuuden sijainnista – Suomi verottaa kiinteistöjä ja usein koko perintöä, jos perittävä oli Suomessa verotuksellisesti asukas. Käytännössä ulkomaisessa perintötilanteessa prosessi sisältää perukirjan laatimisen sekä veroilmoituksen. Ulkomailla asuva perillinen kohtaa usein ylimääräistä selvitystyötä, asiakirjojen hankkimista sekä riskin kaksinkertaisen verotuksesta. Tässä artikkelissa käydään läpi keskeiset säännöt tilanteessa, jossa perinnönjättäjä asui Suomessa, perillinen ulkomailla ja omaisuus (kuten asunto tai kesämökki) sijaitsee Suomessa. Sovellettava perintöoikeus Perimykseen sovelletaan pääsääntöisesti sen valtion lakia, jossa perinnönjättäjällä oli kuollessaan viimeinen asuinpaikka. Suomessa asuneen perinnönjättäjän kohdalla tämä tarkoittaa Suomen perintökaarta, joka määrittää perilliset ja perintöosuudet. EU:n perintöasetus yhtenäistää EU-maiden säännöt: perimykseen sovellettava laki on lähtökohtaisesti sen jäsenvaltion laki, jossa perinnönjättäjällä oli kuollessaan viimeinen tavanomainen asuinpaikka. Jos perinnönjättäjä asui kuollessaan EU:n ulkopuolella, sovelletaan kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä, jotka määrittävät sovellettavan lain – pääsääntöisesti perinnöstä määrää perittävän viimeisen asuinpaikan laki. Suomessa sijaitseva omaisuus (kiinteistöt, asunto-osakkeet) käsitellään kuitenkin Suomen lainsäädännön mukaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla valita sovellettavaksi sen valtion lain, jonka kansalainen hän on valintaa tehdessään tai kuollessaan. Valittu laki koskee koko jäämistöä, ei vain tiettyä osaa omaisuudesta. Perunkirjoitus ja ilmoitukset Suomessa asuneen perinnönjättäjän omaisuus ilmoitetaan perukirjassa, vaikka perillinen asuisi ulkomailla. Perukirja tarvitaan Verohallinnolle perintöverotusta varten ja mahdollisesti muille viranomaisille (esim. Digi- ja väestötietovirasto). Perintöveroilmoitus eli perukirjan toimittaminen tehdään OmaVerossa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Veropäätös tulee 6–12 kuukaudessa, jonka jälkeen perillinen maksaa perintöverot. Perintövero kansainvälisesti Suomi verottaa perintö- ja lahjaverolain mukaan kansainvälisissä tilanteissa laajasti, jos perinnönjättäjä oli kuolinhetkellä Suomessa verotuksellisesti asukas, Suomessa vakituinen oleskelupaikka tai jos perintöön kuuluu Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta (kuten asunto-osakkeet, kiinteistöt tai osakkeet asunto-osakeyhtiöissä). Verotusoikeuden määräytyminen Yleinen verotusoikeus: Suomi verottaa koko perintöä, jos perittävä oli Suomessa verotuksellisesti asukas kuolinhetkellä tai perillinen asui Suomessa. Rajoitettu verotusoikeus: Vain Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus (asunnot, mökit, asunto-osakkeet) verotetaan, jos perittävä eikä perillinen asunut Suomessa. Kaksinkertainen verotus: Ulkomailla maksettu perintövero vähennetään Suomen verosta joko verosopimuksen tai Suomen lain mukaisen hyvityksen perusteella. Tilanne Verotettava omaisuus Suomessa Esimerkki Perittävä Suomessa, perillinen EU:ssa Koko perintö Saksassa asuva lapsi perii vanhempansa koko omaisuuden. Perittävä Suomessa, perillinen EU:n ulkopuolella Koko perintö USA:ssa asuva perii Helsingissä sijaitsevan asunnon. Perittävä EU:ssa, omaisuus Suomessa Vain Suomen omaisuus Ruotsissa asunut perii suomalaisen mökin. Verosopimukset ja hyvitykset Suomi on solminut perintöverosopimuksia Tanskan, Islannin, Alankomaiden, Ranskan, Sveitsin ja Yhdysvaltojen kanssa, jotka estävät kaksinkertaisen verotuksen joko jaetulla verotusoikeudella tai hyvitysmenetelmällä. Maiden, joiden kanssa sopimusta ei ole, kohdalla tulee kyseeseen Suomen lain mukainen hyvitys (ulkomaisen veron vähentäminen Suomen verosta) – tämä edellyttää, että asuinmaa verottaa perintöä. EU-maiden sisällä hyvitystä saadaan usein EU-oikeuden ja verosopimusten kautta. Tyypilliset riskit ja sudenkuopat Kaksinkertainen verotus: Ulkomailla asuva perillinen voi joutua maksamaan veroa sekä Suomen että asuinmaansa viranomaisille; tarkista verosopimus. Perinnönjako viivästyy: Ulkomailla asuva perillinen tarvitsee suomenkielisiä asiakirjoja käännettynä. Omaisuuden hallinta: Pankit ja rekisterit vaativat todistuksen perillisasemasta ennen luovutusta. Lesken hallintaoikeus: Leskellä on oikeus asuntoon Suomessa, vaikka perintöön sovellettaisiin ulkomaista lakia. Esimerkki: Suomalainen asuu Kiinassa, perii vanhempansa Helsingin asunnon. Suomi verottaa koko perinnön, jos perillinen oli Suomessa verovelvollinen. Muuten vain asunto verotetaan Suomessa. Käytännön tilanteessa toimi näin Jos olet ainut perillinen tai toimit pesän ilmoittajana, kerää kaikki kuolinpesän tiedot ja tee perunkirjoitus 3 kk sisällä. Voit myös antaa perunkirjoituksen lakitoimistomme tehtäväksi. Selvitä asuinvaltiosi lainsäädäntö. Hanki tarvittavat todistukset. Tarkista verosopimukset ja hae hyvitystä ulkomaisesta verosta. Tehkää perinnönjako; riitatilanteissa pesänjakajan avulla. Miksi ulkosuomalaisen kannattaa hoitaa lakiasiat suomalaisen juristin kanssa? Vaikka asut ulkomailla, Suomen laki määrittää edelleen suuren osan oikeuksistasi ja asiakirjoistasi. Meiltä Law Clinicilta saat suomalaisen juristin, joka tuntee sekä Suomen lain että kansainvälisen oikeudellisen sääntelyn. Meillä on ymmärrystä Suomen lain pakottavista säännöistä sekä kokemusta rajat ylittävistä tilanteista. Kaikki lakipalvelut saat meiltä etänä ilman hankaluuksia aikaeron tai kielimuurin kanssa. Tarvitsetko apua kansainvälisissä lakiasioissa? Autamme ulkosuomalaisia: verotukseen liittyvissä kysymyksissä muuton juridisessa suunnittelussa perheoikeudellisissa asioissa kansainvälisissä perintö- ja testamenttiasioissa sopimusten ja yritystoiminnan järjestämisessä riskienhallinnassa ja asiakirjojen päivityksissä Ota meihin yhteyttä. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 23.1.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Henkilöperusteinen irtisanominen “asiallisen syyn” perusteella
Henkilöperusteinen irtisanominen “asiallisen syyn” perusteella Henkilöperusteinen irtisanominen helpottui vuodenvaihteessa 2026, kun työsopimuslain muutos laski irtisanomiskynnystä: jatkossa työntekijän irtisanomiseen riittää asiallinen syy entisen “asiallisen ja painavan syyn” sijasta. Muutos on suunnattu erityisesti pk‑yritysten rekrytointikynnyksen madaltamiseen, mutta se ei poista työnantajan velvollisuutta toimia asiallisesti, dokumentoida menettelynsä ja välttää mielivaltaisia irtisanomisia. Mitä “asiallinen syy” tarkoittaa käytännössä? Lakimuutoksessa työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskevat säännökset on kirjoitettu uudelleen niin, että vaaditaan jatkossa pelkkä asiallinen syy, ei enää “asiallinen ja painava syy”. Asiallisena syynä voidaan pitää kahta päätyyppiä tilanteita: työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen liittyviä velvoitteitaan (esim. toistuvat myöhästelyt, ohjeiden noudattamatta jättäminen, luvattomat poissaolot) työntekijän edellytykset työntekoon muuttuvat olennaisesti (esim. pysyvä työkyvyn alenema, joka estää selviytymisen tehtävistä). Lain esitöissä ja työoikeuskommentaareissa korostetaan, että vähäiset puutteet, yksittäiset virheet tai satunnainen epäonnistuminen eivät edelleenkään oikeuta irtisanomiseen. Irtisanominen ei saa perustua syrjiviin syihin (ikä, raskaus, terveydentila) eikä työnantaja saa menetellä hyvän tavan vastaisesti tai mielivaltaisesti. Käytännössä arvio tehdään jatkossakin kokonaisharkintana, mutta kynnystä on lasketty: työnantajan ei tarvitse enää näyttää, että syy on “erityisen painava”, vaan riittää, että se on objektiivisesti perusteltavissa ja suhteessa työntekijän toimintaan. Mitä työnantajalta edelleen edellytetään? Vaikka kynnys madaltuu, työnantajan velvollisuudet eivät poistu. Lakimuutoksessa korostuu, että irtisanomista arvioitaessa huomioidaan jatkossakin: työntekijän asema ja tehtävien luonne rikkomusten tai laiminlyöntien kesto, toistuvuus ja vakavuus työnantajan omat toimet (onko ohjeistettu, koulutettu, tarjottu tukea) työntekijöiden kokonaismäärä ja työnantajan olosuhteet kokonaisuutena. Varoitusvelvollisuus säilyy. Henkilöperusteista irtisanomista edeltää käytännössä edelleen varoitusmenettely, ellei kyse ole niin vakavasta rikkomuksesta, että työsuhde voidaan purkaa. Työnantajan on siis: puututtava ongelmaan ajoissa käytävä läpi kehityskeskustelu (mielellään kirjallisesti dokumentoituna) annettava selkeä varoitus, jossa kuvataan toiminnan puute ja mahdollinen seuraamus. Jos työnantaja ei pysty näyttämään, että työntekijälle on annettu todellinen mahdollisuus korjata toimintaansa, irtisanominen voidaan katsoa lainvastaiseksi, vaikka “asiallinen syy” sinänsä olisi olemassa. Miten muutos vaikuttaa pk‑yrittäjän riskinhallintaan? Pk‑yrityksissä irtisanomisen juridinen riski on ollut yksi suurimmista työllistämisen esteistä: pelko siitä, että “huono rekry” sitoo työnantajan vuosiksi tai irtisanominen johtaa raskaisiin korvausvaatimuksiin. Uudistuksen tarkoitus on madaltaa tätä kynnystä ja rohkaista rekrytoimaan. Riskit eivät kuitenkaan katoa, ne muuttavat muotoaan: Todistustaakka korostuu – työnantajan on yhä pystyttävä näyttämään, että syy oli asiallinen ja että toiminta ei ollut syrjivää. Dokumentointi ratkaisee – kirjalliset muistiot, varoitukset ja kehityskeskustelut ovat entistä tärkeämpiä näyttöä tuomioistuimessa. Riitojen luonne muuttuu – vähemmän kiistaa siitä, oliko syy “painava”, enemmän kiistaa siitä, onko menettely ollut johdonmukainen ja syrjimätön. Pk‑yrittäjälle uudistus tuo lisätyökalun: irtisanominen on helpommin perusteltavissa tilanteissa, joissa työntekijä ei toimi sovitulla tasolla, vaikka työnantaja olisi antanut mahdollisuuden parantaa. Toisaalta huonosti hoidettu prosessi voi edelleen johtaa kalliiseen riitaan ja isoihin korvauksiin. Mitä työnantajan kannattaa konkreettisesti tehdä? Suosittelemme työnantajille seuraavia käytännön toimia: Päivitä työsopimuspohjat Ota sopimuksiin selkeä viittaus siihen, että työsuhde voidaan päättää työsopimuslain mukaisella asiallisella syyllä. Varmista, että tehtävänkuva on määritelty riittävän tarkasti, jotta voidaan arvioida, miltä osin työntekijä ei suoriudu. Rakenna dokumentoitu kehityspolku Tee yksinkertainen malli kehityskeskustelusta: mitä ongelmaa käsitellään, mitä parannuksia odotetaan ja missä ajassa. Käytä kirjallisia varoituspohjia, joissa kuvataan konkreettisesti teot ja seuraukset. Kouluta esihenkilöt Käy läpi, mitä “asiallinen syy” tarkoittaa omalla toimialalla ja mitä ei (esim. pelkkä “kemiat eivät kohtaa” ei riitä). Opeta, miten dokumentoidaan rakentavasti eikä vain “kerrota jälkikäteen”. Arvioi yksittäiset tapaukset huolellisesti ennen päätöstä Kysy itseltäsi: onko rikkomus toistuva, onko annettu realistinen mahdollisuus korjata, onko jokin työntekijä vastaavassa tilanteessa kohdeltu eri tavalla? Epäselvissä tilanteissa sparraa juristin kanssa ennen irtisanomista – korjaaminen jälkikäteen on paljon kalliimpaa. Näkökulma riitelyyn: helpottuvatko vai lisääntyvätkö? Ammattiliitot ja työntekijäjärjestöt ovat kritisoineet muutosta irtisanomissuojan heikentämisenä, kun taas yrittäjäjärjestöt näkevät sen tervetulleena joustona ja työllistämisen esteiden purkuna. Oikeustapauksia uudesta “asiallisesta syystä” ei vielä ole, mutta odotettavissa on: lyhyemmät prosessit siinä mielessä, että “painavuuden” rimasta ei enää riidellä yhtä paljon toisaalta uusia rajanvetoja siitä, mikä on riittävän asiallinen ja missä menee syrjinnän tai epäasiallisen menettelyn raja. Työnantajan kannalta keskeinen viesti on: uudistus on mahdollisuus, ei automaattinen lupa irtisanoa kevyemmin perustein. Hyvin rakennettu prosessi ja juristin kanssa laaditut mallit voivat vähentää riitoja, kun taas improvisoitu irtisanominen ilman dokumentaatiota voi johtaa entistä herkemmin riitelyyn. Juridinen apu maksaa itsensä takaisin Voit kääntyä juristimme puoleen seuraavissa työoikeudellisissa asioissa: Työsopimusten ja ohjeiden auditointi: tarkistamme, että sopimukset ja ohjeistukset vastaavat uutta sääntelyä. Prosessin rakentaminen: autamme luomaan selkeän prosessin, miten irtisanominen tehdään laillisesti. Tapauskohtainen apu: arvioimme yksittäiset irtisanomistilanteet ennen päätöstä, jolloin vähennetään riskiä jälkiriidoista. Riidan syntyessä autamme neuvottelemaan sovinnosta ja avustamme tuomioistuimessa. Pk‑yritykselle juridinen apua on taloudellisesti järkevää: yksi hyvin hoidettu irtisanomistilanne maksaa juristin työn takaisin moninkertaisesti, jos sillä vältetään oikeudenkäyntiin edennyt riita. Jos yrityksessäsi on jo nyt “vaikeita tapauksia”, henkilöperusteisen irtisanomisen uudistus on hyvä hetki katsoa kokonaisuus läpi ja rakentaa toimivat pelisäännöt ennen kuin ensimmäinen irtisanomisriita osuu kohdalle. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 23.1.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Työsopimuslaki muuttuu 1.4.2026 – mitä pk-yrityksen tulee tietää?
Työsopimuslaki muuttuu 1.4.2026 – mitä pk‑yrityksen tulee tietää? Työsopimuslakiin tulevat merkittävät uudistukset 1.4.2026 alkaen helpottavat erityisesti pk-yritysten henkilöstöhallintoa, mutta tuovat myös uusia vaatimuksia sopimusten muotoiluun ja dokumentointiin. Muutokset koskevat keskeisesti määräaikaisia työsopimuksia, lomautuksia ja henkilöperusteista irtisanomista (voimaan 1.1.2026) – asioita, jotka vaikuttavat suoraan yrittäjän arkeen, kun työvoimaa tarvitaan joustavammin, mutta riitoja halutaan välttää. Tässä artikkelissa kerromme, mitä uudistukset tarkoittavat käytännössä ja miten päivität yrityksesi prosessit kuntoon lakimuutosten myötä. Määräaikaiset työsopimukset: jousto kasvaa, mutta perustelut korostuvat entisestään Yksi pk-yrittäjälle merkittävimmistä muutoksista on ketjutettujen määräaikaisten työsopimusten rajoitusten lieventäminen. Nykyisin samalle työntekijälle saa tehdä enintään neljä peräkkäistä määräaikaista sopimusta kolmen vuoden aikana, minkä jälkeen suhde muuttuu automaattisesti toiseksi vakituiseksi. Uudistus poistaa tämän ketjutusrajoituksen tietyissä tilanteissa, mikä antaa yrittäjälle enemmän liikkumavaraa sesonkiluonteisessa toiminnassa, projekteissa tai sijaisuuksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perusteltu määräaikaisuus – kuten äitiysloman sijaisuus, määräaikainen projekti tai kausityö – voidaan jatkaa pidempään ilman pelkoa vakituisuuden automaattisesta syntymisestä. Toisaalta ilman perusteltua syytä tehtyjä sopimuksia (esim. pelkkä ”tarvitsemme lisää työvoimaa”) koskevat rajoitukset pysyvät ennallaan. Yrittäjän näkökulmasta muutos on siis kaksiteräinen miekka: joustoa saadaan, mutta perustelujen kirjallinen dokumentointi korostuu entisestään. Mitä työnantajan tulee päivittää työsopimuspohjiin? Lisää valmis perustelulauseke jokaiseen määräaikaiseen sopimukseen: ”Sopimus on määräaikainen [tarkka syy].” Dokumentoi jatkon syy uuteen sopimukseen: jos jatkat määräaikaisuutta, kirjaa miksi se on edelleen perusteltua (esim. ”projekti jatkuu sovitusti”). Tarkista nykyiset sopimukset: onko perustelut kunnossa? Puutteellinen perustelu voi johtaa takautuvaan työsuhteen vakinaistamiseen ja lomarahojen maksuun. Lomautus: reagointi nopeutuu, dokumentointi pakollista Lomautuksen käyttöä helpotetaan pk-yrityksille erityisesti taloudellisissa ja tuotannollisissa syissä. Keskeiset muutokset ovat: Perusteltu lomautus (esim. liikevaihdon lasku, tilauskannan romahdus) nopeutuu: lomautusilmoitus 7 vrk etukäteen 14 vrk:n sijaan. Yksilöllinen lomautus (henkilökohtaiset syyt, kuten toistuvat myöhästelyt) helpottuu alle 10 hengen yrityksissä – neuvottelua ei enää vaadita. Minimipituus poistuu: lyhyet lomautukset (esim. viikko) sallitaan joustavammin. Pk-yrittäjälle tämä tarkoittaa konkreettista helpotusta: voit reagoida nopeammin kysynnän laskuun ilman pitkiä neuvotteluja tai pelkoa oikeudenkäynnistä. Toisaalta dokumentointi korostuu: lomautuksen syy on perusteltava selkeästi, ja näyttö (esim. liikevaihtolaskelmat, tilauskanta) säilyy ratkaisevana riitatilanteessa. Käytännön toimet yrityksessä: Päivitä lomautusilmoituspohja: uusi 7 vrk määräaika, selkeät perustelut ja liitteet. Lisää työsopimukseen lomautuspykälä: ”Työnantajalla on oikeus lomauttaa taloudellisista tai tuotannollisista syistä työsopimuslain mukaisesti.” Henkilöperusteinen irtisanominen: ”asiallinen ja perusteltu syy” riittää myös pienyrityksissä Suurin muutos pk-yrittäjälle on henkilöperusteisen irtisanomisen kynnyksen madaltuminen. Lakimuutoksen 1.1.2026 myötä henkilöperusteisiin irtisanomiseen riittää ”asiallinen ja perusteltu syy” kaiken kokoisissa yrityksissä. Tämä koskettaa suoraan yrittäjiä, joilla ei ole resursseja pitkiin kehityskeskusteluihin tai varoitusprosesseihin. Mitä syitä irtisanomiselle hyväksytään? Suorituskyky: toistuvat laiminlyönnit, kehnot tulokset – riittää, että yritetty parantaa (kirjallinen kehityskeskustelu). Käyttäytyminen: päihteet, luottamuspula, sopimaton toiminta (esim. asiakkaisiin kohdistuva aggressiivisuus). Yhteistyökyvyttömyys: jatkuvat ristiriidat, jotka haittaavat toimintaa. Muutos ei kuitenkaan poista dokumentointivelvollisuutta: irtisanominen on perusteltava selkeästi, ja näyttö (kehityskeskustelut, varoitukset) ovat pakollisia. Ilman dokumentaatiota irtisanominen voi tulla yritykselle kalliiksi. Mitä pk-yritysten tulee tehdä lakimuutosten myötä? Työsopimuslain muutokset ovat yrittäjäystävällisiä. Toteuta seuraava toimintasuunnitelma yrityksessä lakimuutoksen myötä: Inventoi nykyiset sopimukset: Kerää kaikki työsopimukset ja tarkista mitkä ovat määräaikaisia ja onko perustelut (sijaisuus, projekti) kirjattu selkeästi? Sisältääkö toistaiseksi voimassa olevat sopimukset irtisanomisperusteet ja lomautuspykälän? Onko varoituksia tai kehityskeskusteluja dokumentoitu? Päivitä sopimuspohjat: Tee työsopimuspohjiin lisäykset määräaikaisuudesta, irtisanomisesta ja lomautuksesta. Valmistaudu prosesseihin: Laadi yrityksen sisäinen ohjeistus lomautukseen, irtisanomiseen ja määräaikaisuuksiin. Kouluta henkilöstö: Käy läpi esihenkilöiden kanssa uudet sopimuspohjat ja prosessit. Juristimme tarkistaa yrityksesi sopimusten nykytilanteen, tekee muokkaukset ja laatii räätälöidyt sopimuspohjat. Varmistamme, että sopimukset ja käytännöt toimivat juuri sinun yrityksesi toimialalla. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Yrityksen lakiasioiden checklist Yritystoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi jokaisen yrityksen tulisi varmistaa, että tietyt oikeudelliset perusasiat ovat yrityksessä kunnossa. Yrityksen lakiasioiden checklististä on helppo seurata, mitkä lakiasiat on yrityksessä jo hoidettu ja mitkä tulisi vielä hoitaa. Oikeudellisten asioiden ennakointi voi tuoda yritykselle merkittäviä säästöjä ja ehkäisee riitatilanteita. Jätä sähköpostiosoitteesi, niin saat suoraan sähköpostiisi juristimme laatiman Yrityksen lakiasioiden checklistin pdf-muodossa. Rekisteröidyt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi. Artikkelin kirjoitti 22.1.2026: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä