Yrityksen lakiasioiden checklist Yritystoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi jokaisen yrityksen tulisi varmistaa, että tietyt oikeudelliset perusasiat ovat yrityksessä kunnossa. Tämä ei vain vähennä riskejä ja mahdollisia ongelmia, vaan myös antaa yrittäjille ja johtajille mielenrauhaa. Kaikki yritykset kaipaavat jossain vaiheessa yrityksensä elinkaarta oikeudellista apua, oli kyse sitten sopimusasioista, lakineuvonnasta tai työsuhteisiin liittyvistä asioista. Olemme listanneet keskeiset lakiasiat, joita jokaisen yrityksen kannattaa tarkastella osana jatkuvaa lakiasioiden hallintaa. Artikkelin lopusta saat tilattua sähköpostiisi yrityksen lakiasioiden checklistin pdf-muodossa, mistä on helppo seurata, mitkä lakiasiat on yrityksessä hoidettu ja mitkä tulisi vielä hoitaa. Yrityksen perustamisasiakirjat Yrityksen perustamiseen liittyy useita keskeisiä asiakirjoja, jotka luovat pohjan liiketoiminnalle ja omistajien välisille suhteille. Näiden asiakirjojen puuttuminen tai riittämättömyys voi johtaa epäselvyyksiin omistajien välisissä oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Perustamisasiakirjat: Yhtiöjärjestys tai vastaavat perustamisdokumentit määrittävät yrityksen rakenteen ja toimintaperiaatteet. Osakassopimus: Osakassopimus on erityisen tärkeä osakeyhtiöissä, joissa on useita osakkeenomistajia. Osakassopimus asettaa ehdot osakkeenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä auttaa ratkaisemaan mahdollisia ristiriitoja. Osakassopimuksella voidaan varmistaa muun muassa se, ettei joku osakkaista voi luovuttaa omia osakkeita ilman muiden lupaa kolmansille. Työoikeudelliset asiakirjat Työsuhteet muodostavat usein suuren osan yrityksen lakiasioista. Huolella laaditut työsuhteisiin liittyvät asiakirjat ja selkeät ohjeistukset ehkäisevät erimielisyyksiä ja voivat säästää yrityksen kustannuksia mahdollisissa riitatilanteissa. Työsopimukset: Työsopimusten tulisi olla selkeitä, kattavia ja työehtosopimusten mukaisia. Sopimuksiin on syytä sisällyttää työsuhteen keskeiset ehdot, kuten palkkaus, työtehtävät ja mahdolliset kilpailukieltolausekkeet. Työvoiman vuokraus ja alihankinta: Jos yrityksellä on tarvetta vuokrata työvoimaa, voidaan tästä sopia esimerkiksi sopimusyrittäjäsopimuksella. Sopimusyrittäjäsopimuksen laadinnassa kannattaa konsultoida juristia, jotta vältytään sopimusehdoilta, jotka voivat olla rinnastettavissa työsuhteeseen. Työnantajavelvollisuudet: Varmista, että yritys täyttää lakisääteiset velvollisuutensa liittyen esimerkiksi työterveyshuoltoon, työturvallisuuteen, etätyöhön ja työntekijän vakuutuksiin. Tietosuojavelvollisuudet: Työnantajilla on vastuu työntekijöiden henkilötietojen suojaamisesta. GDPR:n noudattaminen ja työntekijöiden tietojen asianmukainen käsittely ovat tärkeitä oikeudellisia vaatimuksia. Sopimukset asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa Kirjalliset sopimukset ovat avain onnistuneisiin kumppanuuksiin ja asiakassuhteisiin. Selkeillä kirjallisilla sopimuksilla yritys turvaa yritystoimintansa ja osoittaa sopimuskumppaneilleen, että yrityksessä hoidetaan liiketoiminta ammattimaisesti. Jokaisessa sopimuksessa tulisi määritellä myös selkeästi vastuut, velvollisuudet ja mahdolliset sanktioehdot. Vakiosopimukset ja yleiset sopimusehdot: Nämä tulisi kuulua jokaisen yrityksen sopimuspankkiin. Samaa sopimuspohjaa on mahdollista käyttää useiden samantyyppisten yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Palvelu- ja toimitussopimukset: Selkeästi laaditut sopimukset yhteistyökumppanien ja asiakkaiden kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ne voivat sisältää palvelun laajuuden, aikataulut, maksuehdot ja vastuunjaon. Immateriaalioikeudet (IPR) ja tavaramerkit Immateriaalioikeudet ovat tärkeitä yrityksille, jotka käsittelevät brändejä, tuotteita tai palveluita, joilla on kaupallista arvoa. Immateriaalioikeudet ovat oikeuksia, joita yrityksellä voi olla aineettomiin hyödykkeisiin, kuten keksintöihin, tavaramerkkeihin, muotoiluun, tekijänoikeuksiin ja liikesalaisuuksiin. Jotta yritys varmistaa aineettomien oikeuksien säilymisen itsellään, on tärkeää ymmärtää, millä tavoin oikeuksia tulee siirtää yritykselle esimerkiksi työ- ja alihankintasopimuksissa ja toisaalta, millä tavoin oikeuksien luovutusta tulee rajoittaa esimerkiksi myynti- ja palvelusopimuksissa. Riittävä IPR-suojaus ehkäisee kilpailijoiden mahdollisia loukkauksia ja vahvistaa yrityksen asemaa markkinoilla. Tavaramerkkien ja patenttien suojaaminen: Varmista, että yrityksen omistamat brändit ja innovaatiot on suojattu rekisteröimällä ne, jolloin muut eivät voi hyödyntää niitä luvatta. Tekijänoikeudet: Jos yritys tuottaa sisältöä tai suunnittelee tuotteita, voi olla hyödyllistä suojata nämä tekijänoikeudella. Tietosuoja ja tietoturva Tietosuojan hallinta on yhä tärkeämpää yrityksille, jotka käsittelevät asiakastietoja, henkilötietoja tai muita luottamuksellisia tietoja. Tietosuojalainsäädäntö ja tietoturvatoimenpiteet ovat osa yrityksen luottamuksen rakentamista, mutta myös keskeinen oikeudellinen velvollisuus, jonka rikkominen voi johtaa merkittäviin seuraamuksiin. GDPR:n noudattaminen: Yrityksen on täytettävä EU:n tietosuojavaatimukset, erityisesti jos toimintaan kuuluu henkilötietojen käsittely. Tämä edellyttää muun muassa tietosuojaselosteen laatimista ja asiakkaiden tietojen käsittelyn dokumentointia. Esimerkiksi jos yrityksen nettisivuilla on yhteydenottolomake, on laadittava tietosuojaseloste. Tietoturvatoimenpiteet: Yrityksen on varmistettava, että sen järjestelmät ja prosessit ovat tietoturvallisia ja suojaavat asiakkaiden tietoja asianmukaisesti. Vastuukysymykset ja riidanratkaisu Yrityksen on tärkeää varautua vastuukysymyksiin ja riitatilanteisiin etukäteen. Riitatilanteet ovat usein kalliita ja aikaavieviä, joten niihin varautuminen etukäteen voi olla yrityksen liiketoiminnalle arvokasta. Vastuuvakuutukset: Yrityksen kannattaa harkita vastuuvakuutuksia, jotka kattavat mahdolliset vahingot ja virheet yritystoiminnassa. Nämä voivat olla erityisen tärkeitä esimerkiksi palvelualoilla tai rakennusalalla toimiville yrityksille. Riidanratkaisulausekkeet: Yrityksen sopimuksissa on tärkeää olla riidanratkaisulausekkeet, jotka määrittelevät, miten ja missä mahdolliset riidat ratkaistaan. Oikeusturvavakuutus: Onhan yrityksellänne oikeusturvavakuutus? Oikeusturvavakuutus kattaa riita-asioissa juristin käytöstä aiheutuvia kustannuksia, oikeudenkäyntimaksuja ja todistelukuluja. Yrittäjän henkilökohtaiset lakiasiat On ensiarvoisen tärkeää, että yrityksen omistajan henkilökohtaiset lakiasiat ovat myös kunnossa. Edunvalvontavaltuutus: Edunvalvontavaltuutus tehdään etukäteen ja varmuuden vuoksi, jotta joku tuttu ja luotettava henkilö pystyy edustamaan yrittäjää, mikäli hän ei enää itse pysty huolehtimaan taloudellisista tai henkilökohtaisista asioistasi. Tämä on yrittäjälle erityisen tärkeä asiakirja, jottei yritystoiminta pysähdy tai lakkaa kokonaan. Testamentti: Testamentilla yrittäjä voi määrätä siitä, mitä yritystoiminnalle ja osakkeille tapahtuu kuoleman jälkeen. Testamentilla voit määrätä esimerkiksi siitä, kuka osakkeet perii tai kuka yritystoimintaa jatkaa. Avioehtosopimus: Avioehtosopimuksella varmistetaan, ettei entinen aviopuoliso saa erossa yhtiön osakkeita ja päätösvaltaa. Avioehtoa edellytetään usein tästä syystä myös osakassopimuksessa. Juristin laatima ilmainen Yrityksen lakiasioiden checklist Yrityksen lakiasioiden checklististä on helppo seurata, mitkä lakiasiat on yrityksessä jo hoidettu ja mitkä tulisi vielä hoitaa. Oikeudellisten asioiden ennakointi ja selkeä dokumentointi säästävät yritykselle merkittäviä kustannuksia ja auttavat välttämään riitatilanteita. Jätä sähköpostiosoitteesi, niin saat suoraan sähköpostiisi juristimme laatiman Yrityksen lakiasioiden checklistin pdf-muodossa. Rekisteröidyt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi. Artikkelin kirjoitti 6.11.2024: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Yhteistyösopimukset yrityksen kumppaneiden kanssa
Yhteistyösopimukset yrityksen kumppaneiden kanssa Yhteistyösopimus on olennainen työkalu yritysten välisessä yhteistyössä, oli kyseessä sitten lyhytaikainen projekti tai pitkäaikainen kumppanuus. Hyvin laadittu sopimus auttaa ehkäisemään väärinkäsityksiä, suojaa osapuolten oikeuksia ja auttaa ratkaisemaan mahdolliset riitatilanteet jo ennakkoon. Olemme aiemmin kirjoittaneet artikkelin yrityksen sopimusten sudenkuoppien välttämisestä. Tässä artikkelissa käsittelemme keskeiset asiat, jotka kannattaa huomioida yhteistyösopimusta laatiessa. Vastuunjako ja tehtävät Selkeä vastuunjako on yhteistyösopimuksen ydin, sillä se määrittää kummankin osapuolen roolit ja velvollisuudet yhteistyön aikana. Kun vastuut on jaettu tarkasti, vältetään monia ongelmia: tehtävät eivät jää hoitamatta, osapuolten resursseja ei käytetä päällekkäisesti ja yhteistyö sujuu joustavammin. Selkeä vastuunjako myös vähentää riskiä väärinkäsityksistä ja ristiriidoista, jotka voivat syntyä, jos osapuolet olettavat toistensa hoitavan tiettyjä tehtäviä. Tässä muutamia keskeisiä osa-alueita, jotka on hyvä huomioida vastuunjaossa: 1. Operatiiviset tehtävät ja prosessit Määrittele selvästi, kuka vastaa käytännön työvaiheista ja prosesseista. Tämä voi sisältää esimerkiksi tuotannon, jakelun, markkinoinnin tai projektinhallinnan. Usein on hyödyllistä laatia tehtävälistoja tai työaikatauluja, jotka tukevat roolien selkeyttä ja varmistavat, että jokainen osapuoli tietää tarkalleen, mitä häneltä odotetaan. 2. Päätöksentekovastuut Jokaisella yhteistyöllä on oma päätöksentekohierarkiansa, ja on tärkeää, että sopimuksessa selvennetään, kenellä on valta tehdä tietynlaisia päätöksiä. Tämä voi sisältää esimerkiksi taloudellisia päätöksiä, strategisia linjauksia tai muita yhteistyön toteuttamista koskevia valintoja. Voidaan myös sopia siitä, mitä päätöksiä tehdään yhdessä ja mitkä asiat vaativat kaikkien osapuolten hyväksynnän. 3. Vastuu riskien hallinnasta Yhteistyöhön liittyy aina riskejä, ja on tärkeää määrittää, kuka kantaa vastuun mahdollisista vahingoista tai odottamattomista tilanteista. Tämä voi sisältää riskit tuotteen laadusta, toimitusten viivästymisestä, teknisistä haasteista tai jopa henkilöstöongelmista. Kun riskit on selkeästi jaettu, osapuolet tietävät, kuka vastaa niiden hallinnasta ja millaiset suunnitelmat on tehty niiden varalle. 4. Laadunvalvonta ja palvelun taso Jos yhteistyö liittyy tuotteiden tai palveluiden tarjoamiseen, on hyvä määrittää, kuka vastaa laadunvalvonnasta. Tässä voidaan sopia esimerkiksi laatuvaatimuksista ja tarkastuksista, joilla varmistetaan, että yhteistyön tulokset täyttävät sovitut standardit. Samalla määritellään, mitä toimenpiteitä otetaan käyttöön, jos laatuvaatimukset eivät täyty, ja kuka vastaa näiden ongelmien korjaamisesta. 5. Aikataulut ja toimitusvastuut Yhteistyöprojekteissa aikataulut ovat usein kriittinen osa kokonaisuutta, joten on tärkeää, että sovitaan, kuka vastaa tehtävien suorittamisesta tiettyyn määräaikaan mennessä. Aikataulutuksessa voidaan määritellä myös, millä tahdilla osapuolet raportoivat työnsä edistymisestä ja mitä seurauksia aikataulujen viivästymisestä on. Sopimuksessa voidaan lisäksi asettaa sanktiot, mikäli toimitukset tai työvaiheet viivästyvät. 6. Vastuut mahdollisten virheiden ja vahinkojen korjaamisesta Mikäli yhteistyön aikana tapahtuu virheitä tai vahinkoja, on tärkeää tietää, kuka vastaa niiden korjaamisesta. Tällöin sovitaan usein myös kustannusjaosta: kuka kantaa taloudellisen vastuun, jos syntyy ongelmia. Jos esimerkiksi tuotteen laatu ei vastaa sovittua, sopimuksessa voidaan määrittää, kuka vastaa tuotteiden korjauksista tai korvaamisesta asiakkaalle. Rahoitus ja kustannusten jakaminen Yhteistyön rahoituksen ja kustannusten jakamisen määrittäminen on toinen tärkeä osa sopimusta. Yhteistyössä syntyvät kulut, kuten työvoima, materiaalit, markkinointi ja hallinnolliset kustannukset, voivat kasvaa suuriksi, joten on tärkeää sopia kustannusten jakamisesta etukäteen. Rahoitusjärjestelyihin kannattaa sisällyttää: Alkupääoman tarpeet: Mitkä ovat aloituskustannukset ja kuka maksaa ne? Kulujen jako: Kuinka mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten kesken? Tulojen ja voittojen jako: Kuinka jaetaan tuotot ja mahdolliset voitot yhteistyön päätyttyä? Maksuajankohdat ja laskutuskäytännöt: Etukäteen sopimalla varmistetaan, ettei osapuolten välillä synny epäselvyyksiä kustannusten jakamisesta ja ettei kumpikaan joudu yllättävään tilanteeseen maksuvelvoitteiden suhteen. Immateriaalioikeudet ja omistusoikeudet Immateriaalioikeudet, kuten tekijänoikeudet, tavaramerkit ja patentit, ovat monessa liiketoiminnassa keskeisessä asemassa, ja niiden käsittely yhteistyösopimuksessa on tärkeää, erityisesti jos yhteistyöprojektissa luodaan uutta aineistoa tai tuotetta. Immateriaalioikeudet määrittävät, kuka omistaa tuotteen, tiedon tai teknologian oikeudet ja miten niitä voidaan käyttää sopimuksen aikana ja sen päätyttyä. On tärkeää sopia etukäteen: Kuka omistaa yhteistyön aikana syntyneet aineistot ja innovaatiot? Onko molemmilla osapuolilla käyttöoikeus yhteistyön tuloksiin, ja millä ehdoilla? Kuinka immateriaalioikeudet jaetaan, jos yhteistyö päättyy ennen aikojaan? Salassapito ja tietosuoja Yritysten välinen yhteistyö edellyttää usein luottamuksellista tietoa ja asiantuntemusta, ja siksi salassapitoehdot ovat oleellinen osa hyvin laadittua yhteistyösopimusta. Salassapitovelvoitteet voivat koskea esimerkiksi teknologiaa, asiakastietoja, liiketoimintastrategioita ja markkinointisuunnitelmia, joita ei haluta kilpailijoiden tietoon. Selkeät salassapitokäytännöt suojaavat molempia osapuolia ja varmistavat, että arkaluonteinen tieto säilyy luottamuksellisena myös yhteistyön päättymisen jälkeen. Salassapitoehdoissa voidaan määritellä: Mikä tieto katsotaan luottamukselliseksi ja mikä on vapautettu salassapitovelvoitteista, Kuinka kauan salassapito on voimassa yhteistyön päättymisen jälkeen, ja Mahdolliset sanktiot tietovuodoista tai salassapitovelvoitteiden rikkomisesta. Sopimuksen voimassaolo ja päättämisehdot Jokaisessa yhteistyösopimuksessa tulisi olla määriteltynä sen voimassaoloaika sekä ehdot, joilla sopimus voidaan päättää. Joskus voi olla tarpeen päättää sopimus ennen määräaikaa, esimerkiksi toisen osapuolen taloudellisten vaikeuksien tai yhteistyön tavoitteiden muuttumisen vuoksi. Etukäteen sovitut päättämisehdot antavat osapuolille mahdollisuuden päättää yhteistyö hallitusti ilman merkittäviä taloudellisia tai juridisia riskejä. Tärkeää on määrittää sopimuksessa: Voimassaoloaika ja miten sitä voidaan jatkaa, Ehdot sopimuksen päättämiselle, esimerkiksi konkurssitilanteessa tai sopimusvelvoitteiden laiminlyönnin vuoksi, Irtisanomisajan pituus ja mahdolliset irtisanomiseen liittyvät korvausvelvoitteet. Riidanratkaisu Vaikka yhteistyösopimus olisi laadittu huolella, erimielisyyksiä voi silti syntyä. Siksi sopimukseen on hyvä sisällyttää riidanratkaisumenettelyt, joilla mahdolliset konfliktit voidaan ratkaista nopeasti ja tehokkaasti. Usein yritykset suosivat sovittelua tai välimiesmenettelyä, koska ne ovat tuomioistuinmenettelyä nopeampia ja kustannustehokkaampia. Selkeä riidanratkaisuehto auttaa molempia osapuolia hallitsemaan riskejä ja varmistaa, että yhteistyön aikana mahdollisesti syntyvät ristiriidat voidaan ratkaista tehokkaasti. Riidanratkaisuehdot voivat sisältää: Sovittelun ensisijaisena menettelynä ennen oikeustoimia, Välimiesmenettelyn valintamahdollisuus, jos riidat halutaan ratkaista tuomioistuimen ulkopuolella, Tuomioistuimen valinta etenkin kansainvälisessä yhteistyössä. Yhteistyösopimuksen laadinnassa kannattaa käyttää juristin apua Yhteistyösopimus sisältää monia eri osa-alueita ja kattavan sopimuksen laatiminen voi olla monimutkaista. Juristimme auttaa sopimusosapuolia arvioimaan riskit, laatimaan sopimusehdot ja varmistamaan, että kaikki tärkeät kohdat on otettu huomioon. Lisäksi varmistamme, että sopimus on lainsäädännön mukainen ja että molempien osapuolten edut on turvattu. Sopimusten neuvotteleminen, laatiminen ja tarkastaminen on meille arkipäivää. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Yrityksen lakiasioiden checklist Yritystoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi jokaisen yrityksen tulisi varmistaa, että tietyt oikeudelliset perusasiat ovat yrityksessä kunnossa. Yrityksen lakiasioiden checklististä on helppo seurata, mitkä lakiasiat on yrityksessä jo hoidettu ja mitkä tulisi vielä hoitaa. Oikeudellisten asioiden ennakointi voi tuoda yritykselle merkittäviä säästöjä ja ehkäisee riitatilanteita. Jätä sähköpostiosoitteesi, niin saat suoraan sähköpostiisi juristimme laatiman Yrityksen lakiasioiden checklistin pdf-muodossa. Rekisteröidyt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi. Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä Artikkelin kirjoitti 1.11.2024: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Avoehto on sopimus avoeron varalta
Avoehto on sopimus avoeron varalta Avoliitto on yhä yleisempi tapa elää kumppanin kanssa ilman virallista avioliittoa. Avoliiton ainoa vaatimus on se, että pariskunta asuu yhdessä. Usein avoliitossa elävät jakavat taloutensa ja elämänsä samoin kuin avioparit, mutta oikeudelliselta näkökannalta heidän asemansa on huomattavasti erilainen. Avoliittoon soveltuu Suomessa juridisesti avoliittolaki, jota sovelletaan sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai sellaisiin avopuolisoihin, joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avoliiton päättymiseen voi olla syytä varautua avioehdon kaltaisella sopimuksella. Avoehtosopimus tai avoliittosopimus on sopimus avoeron varalta, ja sen tarkoituksena on suojata kummankin osapuolen taloudellisia oikeuksia sekä selkeyttää omistajuutta ja vastuita eron tai toisen kuoleman varalta. Tässä artikkelissa käsitellään, mitä avoehto tarkoittaa, miksi se kannattaa laatia ja mitä asioita sopimuksessa kannattaa huomioida. Mikä on avoehtosopimus? Avoehtosopimus (tunnetaan myös termillä avoliittosopimus) on kirjallinen sopimus, jossa avopuolisot sopivat omaisuuden omistuksesta ja mahdollisesta jakamisesta eron sattuessa. Toisin kuin avioliitto, avoliitto ei itsessään tuo taloudellisia oikeuksia tai velvollisuuksia puolisoiden välillä. Tämä tarkoittaa, että ilman avoehtoa omaisuus säilyy sen nimissä, joka on virallisesti omistajana, riippumatta siitä, onko toinen osapuoli mahdollisesti osallistunut esimerkiksi asunnon hankintaan tai muihin merkittäviin taloudellisiin panostuksiin. Miksi avoehtosopimus kannattaa laatia? Avoehtosopimus auttaa välttämään monia avoliiton oikeudellisia sudenkuoppia. Sopimuksella voidaan varmistaa, että molempien panos yhteiseen elämään huomioidaan tasapuolisesti. Tämän lisäksi sopimus tarjoaa keinoja ehkäistä mahdollisia riitoja eron sattuessa. Ilman avoehtosopimusta erotilanteessa voi olla vaikea todentaa, mikä omaisuus on kummankin omaa ja miten yhteiset kustannukset ja vastuut on hoidettu. Oikeudellisesti hyvin laadittu avoehto myös suojelee kummankin osapuolen oikeuksia siten, että molemmat tietävät ennalta, miten taloudelliset asiat hoidetaan suhteen päättyessä. Mitä asioita avoehtosopimuksessa voidaan sopia? Avoehto voi sisältää monia yksityiskohtaisia ehtoja, kuten: Avoliiton päättyminen: Avoliiton päättyminen ei ole aina yksiselitteisesti määriteltävissä, ja tästä johtuen sopimuksella voidaankin sopia muun muassa siitä, milloin avoliitto tulee katsoa päättyneeksi. Omaisuuden jakaminen: Sopimuksessa voidaan selkeästi määritellä, mikä omaisuus on kummankin henkilökohtaista ja mikä yhteistä. Tämä auttaa tilanteessa, jossa avopuolisot ovat ostaneet yhdessä omaisuutta, kuten asuntoja tai autoja. Talousvastuut: Sopimuksessa voidaan sopia taloudellisesta vastuusta yhteisistä kuluista. Tämä on erityisen hyödyllistä, jos esimerkiksi toinen maksaa enemmän yhteisestä asunnosta tai osallistuu pääasiallisesti lainojen maksuun. Oikeudet yhteiseen kotiin: Jos pariskunta asuu yhdessä omistusasunnossa, jonka omistaa vain toinen osapuoli, sopimuksessa voidaan määritellä esimerkiksi toisen osapuolen asumisoikeus eron jälkeen tai mahdolliset kompensaatiot. Hyvitys yhteiseen talouteen annetusta panoksesta: Avoliiton päättyessä puolisot voivat olla avoliittolain mukaan oikeutettuja hyvitykseen yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta ja hyvityksestä voidaan sopia avoehdolla. Panoksella tarkoitetaan muun muassa kotitalouden hyväksi tehtyä työtä sekä esimerkiksi lasten hoitoa kotona silloin, kun puoliso on käynyt töissä. Avoehdolla on mahdollista sopia myös siitä, ettei hyvitystä makseta ollenkaan. Lasten asiat: Sopimus voi myös käsitellä lasten elatukseen liittyviä käytäntöjä. Jos avoparilla on yhteisiä lapsia, sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi elatusavusta. Kuolemantapauksen huomioiminen Jos toinen avopuoliso menehtyy, avoehtosopimus ei yksin riitä turvaamaan toisen osapuolen oikeuksia, sillä avoliitossa elävät eivät ole toistensa perillisiä. Tämän vuoksi suosittelemme vahvasti, että avoehtosopimuksen rinnalle laaditaan testamentti, jossa voidaan määritellä esimerkiksi asumisoikeus tai muut omaisuuteen liittyvät oikeudet. Testamentti on ainoa keino varmistaa, että avopuoliso hyötyy omaisuudesta kuoleman jälkeen, joten se on erityisen tärkeä asiakirja avopuolisoiden kesken. Avoleski ei saa juridisesti mitään tukea avopuolisonsa kuoleman jälkeen. Tarvitsetteko apua avoehdon laatimisessa? Avoehto on keskeinen asiakirja avopuolisoille, jotka haluavat varmistaa oikeudellisen turvan sekä taloudellisten vastuiden selkeyden yhteisessä elämässään. Hyvin laadittu sopimus auttaa välttämään ikäviä riitoja ja turvaamaan osapuolten oikeuksia tilanteessa, jossa suhde päättyy tai toinen osapuoli menehtyy. Juristimme auttavat teitä laatimaan avoehtosopimuksen ja arvioimaan, mitä ehtoja sopimukseen kannattaa kirjata juuri teidän tilanteessanne. Varmistamme, että sopimus täyttää kaikki juridiset vaatimukset ja huomioi molempien osapuolten tarpeet. Autamme myös ymmärtämään, miten muut mahdolliset asiakirjat, kuten testamentti, voivat täydentää avoehtosopimusta. Näin sopimus tulee laadittua perusteellisesti ja lainvoimaisesti, mikä minimoi myöhemmät riitaisuudet ja turvaa molempien osapuolten oikeudet ja omaisuuden. Laadimme avoehtosopimuksen ja sen rinnalle testamentin kiinteään yhteishintaan. Ota yhteyttä tilanteenne kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido teitä mihinkään. Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä Artikkelin kirjoitti 28.10.2024: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Avioero ja omaisuuden ositus
Avioero ja omaisuuden ositus Avioerossa tulee tehdä omaisuuden ositus, jossa avioliiton aikana kertynyt omaisuus jaetaan puolisoiden kesken. Ositus perustuu lähtökohtaisesti puolisoiden tasa-arvoiseen omaisuuden jakoon, ellei avioehdolla tai muilla sopimuksilla ole toisin sovittu. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten avioeron jälkeinen ositus käytännössä toteutetaan, mitkä tekijät vaikuttavat ositukseen, sekä mitä tehdä, jos ositus on riitaisa. Milloin ositus tehdään ja onko se pakko tehdä? Osituksessa avio-oikeus puretaan eli omaisuus jaetaan pysyvästi osapuolten välillä. Ositus voidaan tehdä heti, kun avioero on tullut vireille käräjäoikeudessa ja toinen puoliso vaatii omaisuuden jakamista. Ositus voidaan tehdä pitkänkin ajan kuluttua erosta, mutta kuitenkin viimeistään toisen puolison kuollessa. Ositus on suositeltavaa hoitaa mahdollisimman pian avioeron vireilletulon jälkeen. Niin kauan kuin ositusta ei ole toimitettu, on entinen puoliso mukana toisen puolison kuolinpesässä osakkaana. Miten ositus tehdään? Ositusta tehtäessä lasketaan kummankin puolison netto-omaisuus (varallisuus vähennettynä veloilla). Osituslaskelman perusteella määritetään tasinko eli mahdollinen omaisuuden tasaus, jolla vähemmän omistavalle puolisolle kompensoidaan tasavertaisuus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että varakkaampi puoliso joutuu luovuttamaan toiselle puolisolle omaa omaisuuttaan, jotta saavutetaan tasajako. Yleisin tapa toimittaa omaisuuden ositus on tehdä se puolisoiden keskinäisin sopimuksin. Sopimusositus etenee seuraavasti: Omaisuuden luettelointi: Ensin selvitetään ja luetteloidaan kummankin puolison omaisuus, mukaan lukien rahavarat, kiinteistöt, sijoitukset, yritysomaisuus ja velat. Puolisoiden omaisuuden arvo ja velkojen määrä ilmoitetaan avioeron vireilletulohetken mukaisesti. Varallisuuden arviointi: Kaikki omaisuuserät arvioidaan markkina-arvoin. Tämä vaihe voi sisältää asiantuntija-arvioita esimerkiksi kiinteistöistä tai sijoituksista, jotta omaisuuden arvo vastaa sen todellista tilannetta. Osituslaskelma ja tasinko: Omaisuusluettelon perusteella suoritetaan laskennallinen omaisuuden ositus. Osituslaskelmassa kumpikin puoliso saa puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä (eli omaisuudesta joka jää jäljelle kun varoista vähennetään velat). Tähän tasajakoon pääseminen voi vaatia, että enemmän omistava suorittaa tasinkoa vähemmän omistavalle. Ositussopimus: Osituksesta laaditaan kirjallinen ositussopimus. Molempien osapuolten tulee allekirjoittaa ja hyväksyä sopimus. Lisäksi kahden esteettömän henkilön tulee allekirjoittaa sopimus todistajina. Ositussopimus suojaa kumpaakin osapuolta myöhemmiltä vaateilta. Omaisuuden jako: Lopuksi omaisuus jaetaan osapuolten sopimalla tavalla niin, että päästään laskennassa määrättyyn lopputulokseen. Osapuolet voivat myös yhteisymmärryksessä poiketa laskennan lopputuloksesta. Osapuolet voivat sopia, mitä omaisuutta kumpikin saa ja miten enemmän omistava puoliso maksaa tasinkonsa. Avioehto ja ositus Jos puolisoilla on avioehtosopimus, se voi rajata tiettyjä omaisuuseriä osituksen ulkopuolelle. Esimerkiksi, jos avioehdossa määrätään, että toisen puolison yritysomaisuus on hänen omaisuuttaan, sitä ei oteta huomioon osituksessa. Myös mahdolliset lahjat ja perinnöt on voitu rajata avio-oikeuden ulkopuolelle lahjakirjalla tai testamentilla. Jos puolisot ovat avioehtosopimuksella rajanneet avio-oikeuden ulkopuolelle kaiken omaisuutensa, he voivat sopimuksella luopua osituksen tekemisestä. Tällöin kirjallisesti sovitaan, että kumpikin pitää oman omaisuutensa. Riitaisa ositus Jos osapuolilla on erimielisyyksiä osituksen lopputuloksesta, ositus on riitaisa. Riitatilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun puolisot ovat eri mieltä omaisuuden arvosta, eivät halua luovuttaa omaisuutta toiselle tai pitävät tiettyä omaisuutta omanaan. Jos keskinäiseen sopuun ei päästä, osapuolet voivat hakea tuomioistuimelta pesänjakajaa ratkaisemaan erimielisyydet ja toimittamaan osituksen. Pesänjakajan rooli riitaisassa osituksessa Pesänjakaja on tuomioistuimen määräämä puolueeton henkilö (asianajaja tai juristi), jolla on laillinen oikeus tehdä päätöksiä omaisuuden osituksesta puolisoiden puolesta. Pesänjakajan keskeisiä tehtäviä ovat: Puolisoiden vaatimusten kuuleminen: Pesänjakaja kuulee molempia osapuolia ja auttaa selvittämään asioita sovinnollisesti. Osituksen toimittaminen: Pesänjakaja käy läpi kummankin puolison esittämät vaatimukset ja tiedot omaisuudesta ja veloista. Lopulta pesänjakaja toimittaa osituksen eli tekee päätöksen siitä, miten omaisuus jaetaan. Pesänjakajan toimittama ositus on lähtökohtaisesti sitova, ellei jompikumpi puolisoista nosta moitekannetta. Tarvitsetko apua osituksessa? Juristin apu voi olla hyödyllistä osituksessa, erityisesti riitaisissa tilanteissa tai monimutkaisissa omaisuusjärjestelyissä. Sopimusosituksessa juristimme auttaa ositussopimuksen laadinnassa ja varmistaa, että kaikki omaisuuserät ja asiakirjat on otettu huomioon. Jos ositus on riitaisa, juristimme voi auttaa pesänjakajan hakemisessa. Meillä on kokemusta pesänjakajana ja avustavana juristina toimimisesta. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä Artikkelin kirjoitti 25.10.2024: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Avioehto suojaa omaisuuden avioeron sattuessa
Avioehto suojaa omaisuuden avioeron sattuessa Avioliitto on usein yksi elämän tärkeimmistä ja merkittävimmistä vaiheista, mutta siihen liittyy myös taloudellisia riskejä. Suomessa noin puolet avioliitoista päättyy avioeroon. Avioehtosopimuksella aviopuolisot voivat suojata omaisuutensa ja määritellä, miten omaisuus jaetaan mahdollisessa avioerossa. Tässä artikkelissa käymme läpi avioehdon merkityksen, sen laadinnan prosessin ja tilanteet, joissa avioehdon laatiminen voi olla erityisen tärkeää. Miksi avioehto kannattaa laatia? Avioehtosopimus voidaan tehdään ennen avioliittoa tai sen aikana ja siinä sovitaan, miten omaisuus jaetaan avioeron sattuessa. Avioehdon laatimisille voi olla useita syitä, sillä se tarjoaa taloudellista turvaa ja selkeyttä aviopuolisoiden välisissä omistusjärjestelyissä. Omaisuuden suojaaminen: Ilman avioehtoa puolisoiden kaikki omaisuus, myös ennen avioliittoa hankittu, jaetaan tasan avioerossa. Avioehdolla voidaan määrittää, että esimerkiksi yritys, perintö tai muu merkittävä omaisuus pysyy erillisenä omaisuutena, eikä sitä jaeta avioeron yhteydessä. Perintöjen suojaaminen: Jos puolisoilla on lapsia aikaisemmista liitoista, avioehto voi turvata, että lasten perintö pysyy heillä, eikä sitä jaeta uuden puolison kanssa. Avioehdolla voidaan estää tilanteita, joissa uusi puoliso voisi avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan vaatia osuutta perinnöstä, joka olisi muutoin tarkoitettu lasten perinnöksi. Uusperheessä myös testamentti on tärkeä omaisuuden hallitsemiseksi. Riskienhallinta yrittäjille: Yrittäjät voivat hyötyä avioehdosta, sillä se suojaa yrityksen omaisuutta, jonka menettäminen avioerossa voisi vaikuttaa vakavasti yrityksen toimintaan. Usein osakassopimuksessa saatetaan vaatia, että osakkaan tulee laatia aviopuolisonsa kanssa yrityksen osakkeet poissulkeva avioehto. Lue lisää yrittajän tärkeimmistä asiakirjoista varallisuuden suojaamiseen. Velkasuoja: Avioehto estää sen, että toisen puolison velat vaikuttavat toisen puolison omaisuuteen erossa. Jos avioehtoa ei ole, puolisot voivat olla avio-oikeuden nojalla osallisia toistensa omaisuuteen, mikä voi johtaa siihen, että velkoja voi vaatia maksuja myös toisen puolison omaisuudesta. Tämä on erityisen tärkeää, jos jommallakummalla on merkittäviä henkilökohtaisia velkoja. Selkeys ja riitojen välttäminen: Avioehto voi ennaltaehkäistä riitoja ja oikeudenkäyntejä, koska omaisuuden jaosta on sovittu etukäteen. Tämä tuo ennakoitavuutta ja selkeyttä, mikä voi helpottaa avioliiton päättämistä eron sattuessa. Mitä jos avioehtoa ei ole? Jos avioehtoa ei ole, puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, mikä tarkoittaa, että avioerossa puolisoiden kaikki omaisuus (lukuun ottamatta henkilökohtaista perintöä tai lahjoituksia, joista on erikseen määrätty) jaetaan tasan. Tämä tarkoittaa sitä, että varakkaampi puoliso voi joutua luovuttamaan osan omaisuudestaan vähävaraisemmalle puolisolle tasajaon perusteella. Tällä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia varsinkin, jos toinen puoliso on esimerkiksi yrittäjä, ja yritys varallisuutena kuuluu jaon piiriin. Miten avioehto laaditaan? Avioehdon laatiminen vaatii huolellista suunnittelua ja oikeudellista asiantuntemusta. Keskustelut puolison kanssa: Ennen avioehdon laatimista on tärkeää keskustella puolison kanssa avioehdon merkityksestä, sen tarpeesta ja sisällöstä. Avioehto on sopimus, johon on kummankin suostuttava. Juristin käyttäminen: Vaikka avioehdon voi teknisesti laatia itse, on suositeltavaa käyttää juristia. Juristimme varmistaa, että sopimus on Suomen lain mukainen ja ettei siinä ole epäselvyyksiä, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Avioehdon sisältö: Sopimuksessa tulee selkeästi määritellä, mitkä omaisuuden osat rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Se voi sisältää esimerkiksi määräyksen, että kummankin puolison omaisuus säilyy hänen omanaan, tai että avio-oikeutta ei sovelleta tiettyyn omaisuuteen, kuten yritykseen, perintöön tai muuhun arvokkaaseen omaisuuteen. Allekirjoitukset ja todistajat: Avioehto on pätevä vain, jos se on allekirjoitettu molempien puolisoiden toimesta. Lisäksi sen laatimishetkellä tulee olla kaksi esteetöntä todistajaa, jotka voivat vahvistaa sopimuksen allekirjoitusten aitouden. Rekisteröinti: Avioehdon tulee olla rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa, jotta se astuu voimaan. Harkitsetko avioehdon laatimista? Avioehto on tärkeä keino suojata puolisoiden omaisuudet avioliitossa ja varmistaa, että omaisuuden jakaminen avioeron sattuessa tapahtuu halutulla tavalla. Ota yhteyttä tilanteenne kartoittamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido teitä mihinkään. Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä Artikkelin kirjoitti 24.10.2024: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Perinnöstä luopuminen
Perinnöstä luopuminen Perinnöstä luopuminen tarkoittaa sitä, että perillinen kieltäytyy vastaanottamasta hänelle kuuluvaa perintöä. Tämä voi olla yllättävä päätös, mutta joissakin tilanteissa perinnöstä luopuminen voi olla taloudellisesti järkevää ja oikeudellisesti perusteltua. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin perinnöstä luopuminen voi olla kannattavaa ja mitä seurauksia sillä on. Milloin perinnöstä luopuminen voi olla järkevää? Velkaantunut kuolinpesä: Jos vainajalla on enemmän velkaa kuin omaisuutta, perilliset voivat päätyä maksamaan kuolinpesän pakollisia kuluja, kuten perunkirjoitukseen ja hautajaisiin liittyviä kustannuksia, omista varoistaan. Tässä tapauksessa perinnöstä luopuminen voi olla taloudellisesti kannattava ratkaisu, koska se suojaa perillisen omaa taloudellista tilannetta. Perintöverotus: Perinnöstä luopuminen voi olla tehokas tapa vähentää perintöveroa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perillinen ei itse halua tai tarvitse perintöä, mutta haluaa sen menevän suoraan lapsilleen, luopuminen voi olla verotuksellisesti edullista. Jos perillinen luopuu perinnöstään, perintö siirtyy suoraan seuraaville laillisille perillisille, kuten lapsille. Näin vältetään se, että perintöä verotetaan kahteen kertaan – ensin alkuperäiselle perilliselle ja sen jälkeen hänen perillisilleen. Sukupolvenvaihdos: Erityisesti perheyritysten tai maatilojen kohdalla perinnöstä luopuminen voi olla osa sukupolvenvaihdosta. Jos perillinen haluaa siirtää omaisuutta esimerkiksi lapsilleen tai muille sukulaisille, hän voi luopua perinnöstä suoraan heidän hyväkseen. Perillisen ulosottovelat: Perinnöstä luopumisella velkainen perillinen voi välttää sen, ettei perintö mene ulosottovelkojen maksamiseen. Velkojat eivät voi pakottaa velallista ottamaan perintöä vastaan. Välttääkseen ulosoton puuttumisen perintöön perillisen tulee luopua perinnöstä oikein. Miten perinnöstä luovutaan? Perinnöstä luopumisen täytyy tapahtua ennen kuin perillinen ryhtyy mihinkään toimiin perinnön suhteen. Tämä tarkoittaa, että et saa käyttää perintöomaisuutta tai tehdä mitään toimia, jotka osoittavat, että olet ottanut perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti ja se osoitetaan yleensä kuolinpesän osakkaille tai pesänhoitajalle. Kirjallinen ilmoitus tulee allekirjoittaa ja päivätä, ja sen on oltava yksiselitteinen. Ilmoituksessa tulee selkeästi mainita, että luovut perinnöstä täysin. Luopumisilmoituksessa ei saa määrätä, kenelle perintö luovutetaan, vaan perintöoikeus siirtyy seuraavaksi laillisille perillisille perintökaaren mukaisesti. Luopuja ei saa vaikuttaa siihen, kenelle perintö menee, vaan se tapahtuu perintöjärjestyksen mukaisesti. Jos perillinen luopuu perinnöstä niin, että hän määrää kenelle perintö menee, katsotaan se lahjanluonteiseksi järjestelyksi. Tällöin perintöä ei siirretä suoraan laillisille perillisille, vaan sen katsotaan olevan luopuvalta perilliseltä lahja, ja tästä voi seurata lahjaveroa. Välttääksesi lahjaveroseuraamukset, perinnöstä on luovuttava täysin ilman ehtoja ja ennen kuin olet ottanut perintöä vastaan. Testamentti ja perinnöstä luopuminen Perinnöstä luopuminen voi tulla ajankohtaiseksi myös silloin, jos perittävä on testamentannut omaisuuttaan. Jos perillinen on nimetty testamentissa saajaksi, mutta hän ei halua vastaanottaa omaisuutta, hän voi luopua perintöosuudestaan. Tällöin perintö siirtyy testamentissa määritetylle seuraavalle saajalle tai lakimääräisille perillisille. Juristin apu perinnöstä luopumisessa Juristimme voi auttaa perinnöstä luopumisen muodollisuuksien hoitamisessa ja varmistaa, että luopumisilmoitus on laadittu oikein. Ota yhteyttä, niin varmistamme, että perinnöstä luopuminen tapahtuu laillisesti oikein, eikä luopumisesta seuraa yllätyksiä, kuten lahjaveroseuraamuksia. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Artikkelin kirjoitti 23.10.2024: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä
Perunkirjoituksen muistilista
Perunkirjoituksen muistilista Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän tila sekä vainajan varallisuus ja velat. Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka toimii veroilmoituksena perintöverotusta varten ja perinnönjaon pohjana. Lue toisesta artikkelistamme, mitä perunkirjoitus ja perukirja tarkoittavat, mitä ne sisältävät ja miksi juristin apu on usein tarpeen prosessin sujuvuuden ja virheiden välttämisen varmistamiseksi. Tässä on juristimme laatima muistilista, jonka avulla voitte varmistaa, että perunkirjoitus sujuu lainmukaisesti ja tehokkaasti. 1. Perunkirjoitustilaisuus Aikataulu: Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta. Pesän osakkaat voivat kuitenkin hakea lisäaikaa perustellusta syystä. Osakkaiden kutsuminen: Selvitä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Kutsu perunkirjoitukseen kaikki kuolinpesän osakkaat. Ilmoittajan nimeäminen: Pesän ilmoittaja, joka on usein lähiomainen, vastaa tietojen toimittamisesta ja perunkirjoituksen järjestämisestä. Uskottujen miesten valinta: Perunkirjoituksessa kaksi uskottua miestä varmistavat, että perukirjaan merkityt tiedot ovat paikkansapitäviä. Uskotut miehet voivat olla kuolinpesän osakkaita. 2. Perukirjan liitteet Sukuselvitys: Vainajan sukuselvitys 15-vuotiaasta kuolinpäivään. Tämä voidaan tilata aluekeskusrekisteristä tai Digi- ja väestötietovirastosta. Sukuselvitys antaa tiedot vainajan perillisistä ja mahdollisista aikaisemmista avioliitoista. Virkatodistukset: Virkatodistukset tarvitaan perillisten osalta. Jos sukuselvityksessä mainitun perillisen kohdalla lukee ”elää”, erillistä virkatodistusta ei tarvita. Jos perillisen kohdalla lukee ”kuollut”, on hankittava kyseisestä perillisestä sukuselvitys. Testamentti: Jos vainajalla on testamentti, se tulee liittää perukirjaan. Testamentin todisteellinen tiedoksianto perillisille on olennaista. Avioehtosopimus tai ositussopimus: Vainajan avioliitolla on vaikutusta perinnönjakoon. Lesken perukirja: Jäljennös mahdollisen ensiksi kuolleen puolison perukirjasta, jos vainaja on ollut avioliitossa. Jakamaton kuolinpesä: Jos vainaja on osallisena jakamattomaan kuolinpesään, tarvitaan kopio kyseisestä perukirjasta. Henkivakuutustodistus: Jos vainajalla on ollut henkivakuutus, sen tiedot tulee liittää perukirjaan. 3. Vainajan varat, velat ja vähennykset Varat: Kerää tiedot kaikista vainajan varoista, kuten pankkitileistä, kiinteistöistä, osakkeista, ajoneuvoista ja mahdollisista metsäomistuksista. Velat: Ilmoita vainajan velat, mukaan lukien mahdolliset lainat ja luottokorttivelat. Vähennykset: Perunkirjaan voi merkitä vähennyksiksi vainajaan kohdistuvat velat ja kulut, kuten hautajaiskulut, perunkirjoituskustannukset, sairaalamaksut ja kuoleman jälkeen erääntyneet laskut. Nämä vähennykset pienentävät perintöverotusta. Arvonmääritys: Kaikkien omaisuuserien arvo tulee määritellä perunkirjoitusta varten, ja niiden tulee olla realistisia. Tämä vaikuttaa perintöverotukseen. 4. Perintövero ja perinnönjako Perintövero: Kun perukirja on valmis ja allekirjoitettu, se toimitetaan verottajalle perintöverotusta varten. Perinnönjako: Perunkirjoituksen jälkeen perinnönjaon valmistelu voi alkaa. Perinnönjakoon tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus, jolloin perinnönjako suoritetaan sopimusjakona perillisten kesken. Myös kaikki vainajan velat on maksettava ennen perinnönjakoa. Tarvitsetteko apua perunkirjoituksen järjestämisessä? Varmistamme, että perunkirjoitus ja sen jälkeinen perinnönjako hoidetaan oikein ja sujuvasti, kaikkien osapuolten oikeudet turvaten. Law Clinicilla perunkirjoitus ja perinnönjako suoritetaan helposti etänä. Ota yhteyttä tilanteenne kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido teitä mihinkään. Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä Artikkelin kirjoitti 22.10.2024: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Perunkirjoitus ja perukirja
Perunkirjoitus ja perukirja Kun perheenjäsen tai läheinen menehtyy, yksi tärkeimmistä hoidettavista asioista on perunkirjoitus, jonka avulla selvitetään vainajan varat ja velat, ja se toimii pohjana myöhemmälle perinnönjaolle sekä perintöveron määräämiselle. Perunkirjoitusprosessi voi kuitenkin olla monimutkainen, joten tässä artikkelissa käymme läpi, mitä perunkirjoitus ja perukirja tarkoittavat, mitä ne sisältävät ja miksi juristin apu on usein tarpeen prosessin sujuvuuden ja virheiden välttämisen varmistamiseksi. Mikä on perunkirjoitus? Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksessa varmistetaan, että perukirjaan merkityt tiedot ovat paikkansapitäviä ja että kaikki kuolinpesän omaisuus ja velat on selvitetty tarkasti. Usein kuolinpesän osakkaat, esimerkiksi vainajan lapset, ottavat vastuulleen perunkirjoituksen järjestämisen, mutta käytännön asioiden hoitamiseen voidaan palkata myös ulkopuolinen taho, kuten perintöoikeuteen erikoistunut juristi. Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat. On tärkeää selvittää, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Tilaisuuden tarkoitus on paitsi koota perukirjaan tarvittavat tiedot, myös keskustella perinnönjaosta ja mahdollisista perillisten välisistä erimielisyyksistä. Juristin läsnäolo voi olla hyödyllinen erityisesti silloin, kun perillisten välillä on epäselvyyksiä tai perintötilanteessa on monimutkaisia omaisuuskysymyksiä. Juristi voi auttaa varmistamaan, että kaikki oikeudelliset velvoitteet täyttyvät, ja että tilaisuudessa tehtävät päätökset ovat lainmukaisia ja oikeudenmukaisia. Välillä kuolinpesän osakkaat asuvat ympäri Suomen, tai ulkomailla, mikä herättää osakkaissa kysymyksiä perunkirjoitustilaisuuden järjestämisen suhteen. Me Law Clinicilla järjestämme perunkirjoituksen vaivatta etänä. Perukirja voidaan allekirjoittaa sähköisesti. Perukirjan sisältö Perukirjaan kootaan yksityiskohtaiset tiedot kuolinpesän varallisuudesta ja velvoitteista, ja se toimii veroilmoituksena verottajalle perintöveron määräämiseksi. Perukirjaan sisältyvät seuraavat asiat: Vainajan sekä osakkaiden tiedotPerukirjaan kirjataan vainajan nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä. Lisäksi siihen merkitään tiedot vainajan puolisosta, kuolinpesän osakkaista ja testamentinsaajista, jos heitä on. Omaisuuden ja velkojen selvitysYksi perunkirjoituksen tärkeimmistä tehtävistä on selvittää vainajan omaisuus ja velat. Omaisuus voi sisältää muun muassa kiinteistöjä, pankkitalletuksia, arvopapereita, ajoneuvoja ja muuta irtainta omaisuutta. Samalla velat, kuten lainat ja muut velvoitteet, kirjataan perukirjaan. Vainajan nettovarallisuus saadaan vähentämällä velat omaisuudesta, mikä vaikuttaa perintöveron määrään. Lesken asemaJos vainajalla oli leski, tämän asema ja avio-oikeus ovat keskeisiä asioita perukirjassa. Lesken avio-oikeus voi vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan, ja tämä tulee ottaa huomioon ennen perinnönjaon suorittamista. Testamentit ja ennakkoperinnötJos vainaja on jättänyt testamentin tai antanut ennakkoperintöjä, ne tulee huomioida perunkirjoituksessa. Testamentti voi muuttaa perinnönjakosääntöjä ja vaikuttaa siihen, kuinka omaisuus jaetaan perillisten kesken. Ennakkoperinnöt vähennetään yleensä saajan osuudesta perinnönjaon yhteydessä. Katso juristimme laatima perunkirjoituksen muistilista. Pesän ilmoittaja ja uskotut miehet Perunkirjoitusprosessissa pesän ilmoittaja on henkilö, joka vastaa kuolinpesän tietojen ilmoittamisesta ja perunkirjoituksen järjestämisestä. Tämä henkilö on yleensä yksi pesän osakkaista, kuten vainajan leski tai lapsi. Pesän ilmoittajan tehtävä on varmistaa, että kaikki tiedot vainajan varoista ja veloista kerätään asianmukaisesti ja että perukirja laaditaan oikein. Perunkirjoituksessa on oltava läsnä kaksi uskottua miestä, jotka vahvistavat perukirjan oikeellisuuden. Perunkirjoituksen uskottu mies voi olla kuka tahansa ilman erillistä pätevyyttä. Usein uskottuina miehinä toimivat kuolinpesän osakkaat tai perukirjan laatinut juristi. Perintökaaren mukaan uskottu miehen tulee arvioida omaisuus rehellisesti ja parhaan kykynsä mukaan. Uskottujen miesten tehtäviin ei sisälly pesän varojen, velkojen tai kuolinpesän tilan selvittäminen, vaan näistä vastaa pesän ilmoittaja. Juristin rooli perunkirjoituksessa Perunkirjoituksen virheellinen hoitaminen voi johtaa ongelmiin esimerkiksi perintöverotuksessa tai perinnönjaon yhteydessä. Tästä syystä juristin avustuksella voidaan varmistaa, että perunkirjoitus sujuu lain mukaisesti. Juristin apua on suositeltavaa käyttää erityisesti seuraavissa tapauksissa: Oikeudellisten kysymysten selvittäminenJos perukirjaa laadittaessa ilmenee epäselvyyksiä, esimerkiksi omaisuuden arvon määrittelyssä tai testamentin tulkinnassa, kannattaa asiassa konsultoida juristia. Tämä vähentää riskiä mahdollisista riidoista, jotka saattavat syntyä perinnönjaon yhteydessä. VerosuunnitteluVerosuunnittelu lähtee siitä, että perukirjassa ilmoitetaan kaikki kuolinpesän velat ja kustannukset oikein, jolloin verotettavan perinnön arvo pienenee. Lisäksi varallisuuden realistinen arvonmääritys, lesken hallintaoikeuden hyödyntäminen sekä ennakkoperintöjen huomioiminen voivat pienentää verojen määrää. Juristi voi auttaa verosuunnittelussa ja varmistaa, että perunkirjoitus täyttää kaikki verottajan vaatimukset. Riitatilanteiden ehkäisyPerunkirjoitukseen voi liittyä monia tunteita, ja erityisesti suurten omaisuuserien kohdalla voi syntyä erimielisyyksiä perillisten välillä. Juristi toimii puolueettomana asiantuntijana ja auttaa varmistamaan, että perinnönjako tapahtuu lain ja testamentin määräysten mukaisesti. Ota yhteyttä tilanteenne kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido teitä mihinkään. Varmistamme, että perunkirjoitus hoidetaan oikein ja sujuvasti, kaikkien osapuolten oikeudet turvaten. Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä Artikkelin kirjoitti 21.10.2024: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita? Kuolinpesän osakkaita ovat ne henkilöt, joilla on oikeus vainajan omaisuuteen joko perintökaaren tai testamentin perusteella. Osakkaat ovat vastuussa kuolinpesän asioiden hoitamisesta, kuten perunkirjoituksesta, ja heidän tulee tehdä yhdessä päätökset omaisuuden hallinnasta ja jaosta. Kuolinpesän osakkaiden määrittely voi toisinaan olla yksiselitteistä, mutta useissa tapauksissa perhe- ja perintösuhteiden monimutkaisuus tuo lisähaasteita. Perintökaaren mukaiset perilliset Perintökaari määrittää ensisijaiset perilliset, jotka ovat myös kuolinpesän osakkaita. Rintaperilliset eli vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä ovat ensisijaisia perillisiä. Mikäli vainajalla ei ole rintaperillisiä, perintö siirtyy seuraavaksi vainajan vanhemmille, ja heidän jälkeensä vainajan sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen. Näillä perillisillä on aina oikeus osaan perinnöstä, ellei testamentilla ole erityisesti muuta määrätty. Testamentin määräykset voivat kuitenkin ohjata, kuinka paljon kukin osakas saa tai kenelle omaisuus annetaan. Testamentin mukaiset osakkaat ja legaatinsaajat Testamentti voi vaikuttaa merkittävästi siihen, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Testamentissa voidaan määrätä omaisuuden jaosta ja antaa esimerkiksi hallinta- tai käyttöoikeuksia. Kuitenkin on tärkeää erottaa kuolinpesän osakkaat ja legaatinsaajat toisistaan: Osakkaat ovat niitä, joilla on omistusoikeus kuolinpesän omaisuuteen. Legaatinsaajat saavat testamentin perusteella tietyn omaisuuserän, mutta he eivät ole kuolinpesän osakkaita, eivätkä he osallistu pesän hallintoon tai päätöksentekoon. Esimerkkitapaus: Ketkä ovat osakkaita? Seuraavaksi tarkastellaan konkreettista tilannetta, jossa kuolinpesän osakkuus ja legaatit voivat aiheuttaa kysymyksiä: Vainajalla oli avopuoliso ja heillä kummallakin oli lapsia edellisistä liitoista. Avopuolison lapsilla ei ollut yhteistä sukulaisuutta vainajan kanssa. Vainajalla oli testamentti, jossa määrättiin, että asunto-osakkeen omistusoikeus jaetaan vainajan omien lasten ja avopuolison lasten kesken. Testamentissa avopuolisolle määrättiin hallintaoikeus asunto-osakkeeseen. Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita? Vainajan lapset ovat kuolinpesän osakkaita, koska he ovat rintaperillisiä. Heillä on oikeus osallistua kuolinpesän hallintoon ja päätöksentekoon. Avopuoliso ei ole osakas, vaikka hänellä on hallintaoikeus asuntoon. Hallintaoikeus ei tuo omistusoikeutta, eikä hän siten ole kuolinpesän osakas. Avopuolison lapset saavat testamentin perusteella osuuden asunto-osakkeesta, mutta koska kyseessä on legaatti eli tietty omaisuuserä, he eivät ole kuolinpesän osakkaita. Heillä ei ole oikeutta osallistua kuolinpesän hallintoon. Mikä on hallintaoikeuden vaikutus osakkuuteen? Testamentissa usein määrätään omaisuudesta siten, että jollakin henkilöllä on oikeus hallita tai käyttää tiettyä omaisuutta (kuten asuntoa tai kesämökkiä), mutta omistusoikeus siirtyy toiselle henkilölle. Hallintaoikeus ei tee saajastaan kuolinpesän osakasta, koska hallintaoikeus ei ole omistusoikeutta. Hallintaoikeuden saaja saa hyödyntää omaisuutta, mutta hänellä ei ole oikeutta vaikuttaa kuolinpesän omaisuuden myyntiin tai muihin omistukseen liittyviin kysymyksiin. Miksi kuolinpesän hoitamisessa tarvitaan juristia? Kuolinpesän hoitaminen voi olla monimutkaista, erityisesti silloin, kun perillisiä on useita tai testamentti asettaa omaisuudelle erityisehtoja, kuten hallintaoikeuksia tai legaatteja. Lakisääteisten velvoitteiden, kuten perunkirjoituksen ja perinnönjaon, oikea toteutus vaatii juridista asiantuntemusta, jotta mahdolliset riidat vältetään ja varmistetaan, että vainajan tahtoa noudatetaan lainmukaisesti. Juristin apu on tarpeen erityisesti silloin, kun kuolinpesässä on osakkaita ja legaatinsaajia, joiden oikeudet voivat mennä ristiin, tai jos testamentin sanamuoto aiheuttaa tulkintaongelmia. Ota yhteyttä tilanteenne kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido teitä mihinkään. Varmistamme, että kuolinpesän asiat hoidetaan oikein ja sujuvasti, kaikkien osapuolten oikeudet turvaten. Tarvitsetko lakiapua? Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana. Ota yhteyttä Artikkelin kirjoitti 18.10.2024: Kia Sironen Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Osakassopimusten riidat – Miten ratkaista osakkaiden väliset erimielisyydet?
Osakassopimusten riidat – Miten ratkaista osakkaiden väliset erimielisyydet? Osakassopimukset ovat merkittävä osa yrityksen perustamista ja toimintaa, sillä ne määrittelevät osakkaiden väliset oikeudet ja velvollisuudet. Huolimatta hyvistä aikomuksista, osakkaiden väliset erimielisyydet voivat kuitenkin syntyä monesta syystä, ja ne voivat johtaa vakaviin konflikteihin, jotka saattavat vahingoittaa yrityksen toimintaa ja taloutta. Tässä artikkelissa käsittelemme, miten osakassopimusten riitoja voidaan ratkaista ja mitä ennakoivia toimia voi tehdä niiden välttämiseksi. Miksi osakassopimuksia tarvitaan? Osakassopimuksella voidaan sopia monista yrityksen hallintaan, päätöksentekoon ja varojen jakamiseen liittyvistä asioista, joita yhtiöjärjestys ei kata yksityiskohtaisesti. Osakassopimukset ovat erityisen tärkeitä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa omistajat osallistuvat aktiivisesti yrityksen päivittäiseen toimintaan. Osakassopimus on tärkeä seuraavista syistä: Osakkaiden oikeuksien ja velvollisuuksien selkiyttäminenOsakassopimus määrittelee selkeästi osakkaiden keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet, kuten päätöksenteon periaatteet, osakkaiden roolit ja vastuut. Tämä auttaa estämään epäselvyyksiä ja väärinymmärryksiä yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Suojaa yrityksen jatkuvuuttaIlman osakassopimusta voi syntyä tilanteita, joissa yhden osakkaan henkilökohtaiset asiat, kuten kuolema tai avioero, voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksen toimintaan ja omistukseen. Osakassopimuksessa voidaan sopia, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan, esimerkiksi osakkeiden lunastusoikeudesta tai omistajanvaihdoksista. Riitojen ennaltaehkäisyOsakassopimus tarjoaa kehyksen, jonka avulla osakkaiden välisiä erimielisyyksiä voidaan ratkaista, ennen kuin ne eskaloituvat oikeusriidoiksi. Sopimus voi sisältää riitojenratkaisumenetelmiä, kuten neuvottelu-, sovittelu- tai välimieslausekkeita, mikä tekee mahdollisten kiistojen käsittelystä nopeampaa ja tehokkaampaa. Omistuksen ja päätösvallan suojaaminenOsakassopimus määrittelee, miten osakkeita voidaan myydä tai siirtää kolmansille osapuolille. Tämä suojaa osakkaita ja yritystä ei-toivotuilta omistajavaihdoksilta sekä varmistaa, että osakkeiden siirto tapahtuu sovituin ehdoin ja hallitusti. Osingonjakoperiaatteet ja taloudelliset näkökohdatSopimuksessa voidaan sopia osingonjakokäytännöistä, jotka eivät välttämättä määräydy osakeyhtiölain mukaan. Näin voidaan varmistaa, että osakkaat saavat sovitun osuuden yrityksen tuotoista ja että osingonjako on kaikkien osakkaiden intressien mukaista. Ennalta sovitut pelisäännöt muutostilanteissaOsakassopimus voi sisältää ehtoja, jotka koskevat muutostilanteita, kuten osakkaan yrityksestä poistumista, uusia osakkaita tai yrityksen myyntiä. Näin varmistetaan, että muutokset tapahtuvat hallitusti ja kaikkien osakkaiden edut huomioiden. Tavallisimmat osakassopimusriitojen syyt Riitoja voi syntyä esimerkiksi, jos osakkailla on eri näkemykset yrityksen strategisesta suunnasta, varojen jakamisesta tai osakkeiden myynnistä. Päätöksenteon erimielisyydetJos osakassopimus ei määritä tarkasti päätöksenteon käytäntöjä, erimielisyydet voivat syntyä siitä, kuka saa päättää mitäkin asioita. Pienissä yrityksissä tämä voi johtaa pattitilanteisiin, joissa päätöksiä ei pystytä tekemään, mikä vaarantaa yrityksen toiminnan. Rahoitus ja varojen jakaminenOsakkaiden välillä voi syntyä riitaa siitä, miten yrityksen tuottoja jaetaan tai miten lisärahoitus hankitaan. Jos osakassopimus ei sisällä selkeitä linjauksia osinkojen maksamisesta tai uusista investoinneista, erimielisyydet ovat todennäköisiä. Osakkeiden luovutus ja lunastusTilanteissa, joissa osakas haluaa myydä osakkeensa tai jättää yrityksen, osakassopimuksen ehdot voivat olla keskeisiä. Ilman tarkkaan määriteltyjä ehtoja osakkeiden luovutuksesta tai lunastuksesta, voi syntyä riitoja siitä, kenellä on oikeus ostaa osakkeet ja mihin hintaan. Työnjako ja vastuutEtenkin perustamisvaiheessa osakkaiden vastuualueet saattavat olla epäselviä. Jos osakassopimus ei määrittele osakkaiden tehtäviä ja vastuita, epäselvyydet voivat johtaa erimielisyyksiin yrityksen toiminnassa ja johtamisessa. Riitojen ennaltaehkäisy Paras tapa välttää osakassopimuksen riitoja on laatia sopimus huolellisesti alusta alkaen. Tässä muutamia tärkeitä seikkoja, jotka osakassopimuksessa kannattaa huomioida: Päätöksentekomekanismit: Sopimukseen kannattaa kirjata selkeästi, mitkä päätökset vaativat yksimielisyyttä ja mitkä voidaan tehdä enemmistöllä. Osakkeiden myyntiehdot: Määritelkää, millä ehdoilla osakkeet voidaan luovuttaa ulkopuoliselle ja kenellä on etuosto-oikeus. Osinkojen jakaminen: Sopimukseen kannattaa kirjata osinkopolitiikka ja varmistaa, että se on kaikkien osakkaiden hyväksymä. Kilpailu- ja salassapitoehdot: Sopimukseen tulee lisätä selkeät ehdot kilpailukielloista ja salassapidosta, jotta yrityksen toiminta ja innovaatiot pysyvät suojattuina. Riidanratkaisumenetelmät Osakassopimusten riidoissa voidaan käyttää useita eri riidanratkaisumenetelmiä riippuen siitä, mitä osapuolet ovat sopineet ja kuinka vakava erimielisyys on. Hyvä osakassopimus sisältää selkeät määräykset siitä, miten mahdolliset riidat ratkaistaan. Riidanratkaisumenetelmän valinta voi olla ratkaisevaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja osapuolten oikeuksien turvaamisen kannalta. Keskeisiä riidanratkaisumenetelmiä ovat: Neuvottelu ja sovitteluOsakassopimuksessa voidaan määrittää, että mahdolliset riidat pyritään ratkaisemaan osapuolten kesken neuvottelemalla tai sovittelussa ennen kuin ne viedään oikeuteen tai välimiesmenettelyyn. Keskinäiset sovintoneuvottelut ja sovittelu on yleensä nopeampi ja kustannustehokkaampi tapa ratkaista konflikti. VälimiesmenettelyVälimiesmenettely on tehokas ja nopea vaihtoehto perinteiselle oikeudenkäynnille. Osapuolet valitsevat yhden tai useamman välimiehen, jotka ratkaisevat riidan. Välimiesmenettelyn etuna on, että se on luottamuksellinen ja sen päätös on sitova. Menettely on kuitenkin yleensä kalliimpi kuin oikeudenkäynti, koska osapuolet maksavat käsittelymaksun ja välimiesten palkkiot. OikeudenkäyntiJos osapuolet eivät ole sopineet muista riidanratkaisukeinoista tai ne eivät johda ratkaisuun, voidaan riita viedä yleiseen tuomioistuimeen. Oikeudenkäynnissä tuomioistuin antaa sitovan ratkaisun riitaan. Tämä prosessi on julkinen ja voi kestää pitkään. On kuitenkin tilanteita, joissa tämä on ainoa vaihtoehto, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen muilla keinoin. Ennalta sovittu riidanratkaisulausekeOsakassopimuksissa voidaan määrätä etukäteen, kuinka riidat ratkaistaan. Tämä voi sisältää esimerkiksi sovittelun tai välimiesmenettelyn käytön. Riidanratkaisulauseke varmistaa, että osapuolet ovat sitoutuneet tiettyyn prosessiin jo ennen kuin riitoja syntyy. Seuraukset väärin laaditusta osakassopimuksesta Väärin muotoiltu osakassopimus voi aiheuttaa oikeudellisia ja taloudellisia seurauksia yritykselle sekä osakkaille. Tässä muutamia yleisiä seurauksia: Pätemättömyys tai riittämättömyysJos osakassopimus ei ole selkeä, sisältää virheellisiä tai puutteellisia ehtoja, se voidaan katsoa pätemättömäksi tai riittämättömäksi osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien suojaamisessa. Tämä voi johtaa siihen, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova tai sitä tulkitaan tavalla, joka ei vastaa osapuolten alkuperäistä tarkoitusta. Pitkät ja kalliit oikeusprosessitEpäselvät tai tulkinnanvaraiset sopimusehdot voivat johtaa osakkaiden välisiin konflikteihin, jotka voivat päätyä pitkiin ja kalliisiin oikeudenkäynteihin. Ilman selkeää riidanratkaisulauseketta riitojen selvittäminen voi olla aikaa vievää ja kallista, ja se voi vahingoittaa yrityksen liiketoimintaa. Yrityksen toiminnan keskeytyminenVäärin muotoiltu osakassopimus voi aiheuttaa pattitilanteita päätöksenteossa. Jos esimerkiksi päätöksentekomekanismeja ei ole selkeästi määritelty, yrityksen johto voi lamaantua erimielisyyksien seurauksena, jolloin keskeisiä strategisia päätöksiä ei saada tehtyä. Osakkeiden arvo ja omistusHuonosti laaditut osakkeiden luovutusta ja lunastusta koskevat ehdot voivat johtaa osakkeiden arvoon ja omistukseen liittyviin riitoihin. Tämä voi aiheuttaa tilanteen, jossa osakas pystyy myymään osakkeensa ulkopuoliselle ilman muiden osakkaiden hyväksyntää, mikä voi johtaa ei-toivottuihin omistajavaihdoksiin. Verotus- ja taloudelliset riskitEpäselvät osakkeiden myyntiin ja jakamiseen liittyvät ehdot voivat aiheuttaa yllättäviä veroseuraamuksia sekä osakkaille että yritykselle. Jos esimerkiksi osinkojen jakamisesta ei ole sovittu selkeästi, se voi johtaa verotuksellisiin epäselvyyksiin, jotka voivat olla haitallisia osapuolille. Luottamuksen menetys ja mainehaittaVäärin laadittu osakassopimus voi johtaa luottamuksen menetykseen osakkaiden välillä. Tämä voi vahingoittaa yrityksen sisäistä ilmapiiriä ja johtaa mainehaittoihin, mikä heikentää yrityksen asemaa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Näiden seurausten välttämiseksi on tärkeää laatia osakassopimus huolellisesti ja käyttää asiantuntevaa juristia sopimuksen laadinnassa ja tarkastamisessa. Oikein laadittu osakassopimus suojaa sekä yrityksen että osakkaiden etuja ja auttaa ehkäisemään tulevia riitoja. Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tarjouksen saamiseksi. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään. Yrityksen lakiasioiden checklist