Diginomadien määrä kasvaa voimakkaasti. Työtä tehdään eri maista, omaisuus sijaitsee useassa valtiossa, perhesuhteet ovat kansainvälisiä, yritystoiminta on liikkuvaa ja elämä tapahtuu monesti vähintään kahden maan välillä. Tämä vapaus on monelle elämäntapa, mutta oikeudellisesti se tuo mukanaan erityiskysymyksiä, joita ei voi jättää huomiotta.
Tässä artikkelissa käymme läpi ne oikeudelliset teemat, jotka jokaisen diginomadin on syytä ymmärtää. Painopiste on suomalaisessa näkökulmassa: mitä sinun, suomalaisen ulkomailla asuvan yrittäjän tai työntekijän, tulee tietää asumisesta, sopimuksista, verotuksesta, omaisuudesta ja perheoikeudesta?
Moni diginomadi ei tule ajatelleeksi, että oikeudellisesta näkökulmasta elämä muuttuu monipaikkaiseksi myös paperilla. Juridisesti tilanteeseesi voi liittyä:
Käytännön lakiasioiden kannalta on tärkeää ymmärtää asuinpaikan oikeudellinen merkitys. Kaksi peruskysymystä vaikuttavat useimpiin tilanteisiin:
1. Missä maassa olet verovelvollinen?
Verovelvollisuus voi syntyä joko asumisen, oleskelun (esim. 183 päivän sääntö) tai sidosten perusteella. Suomesta muutto ei automaattisesti katkaise verovelvollisuutta.
2. Missä maassa kuulut sosiaaliturvaan?
Sosiaaliturva ja verotus eivät aina seuraa samoja sääntöjä, ja se voi vaikuttaa etuuksiin, maksuihin ja oikeuksiin.
Nämä kysymykset ovat juridisesti merkittäviä ja voivat vaikuttaa esimerkiksi palkkatulojen verotukseen, yritystoimintaan, perintö- ja lahjaverotukseen sekä muutoksenhakumahdollisuuksiin.
Jos haluat varmistaa, miten lakia tulkitaan juuri sinun tilanteessasi, olethan verotuksellisissa ja kansainvälisen asumisen oikeudellisissa kysymyksissä yhteydessä juristiimme. Autamme tulkitsemaan Suomen lakia, verosopimuksia ja niiden vaikutuksia käytännön elämäntilanteisiin.
Diginomadit ovat usein suomalaisia yrittäjiä, joiden yhtiö on rekisteröity Suomeen, mutta työ tehdään eri maista.
Tämä aiheuttaa kysymyksiä kuten:
Voiko Suomen yhtiö työskennellä ulkomailta käsin ilman, että ulkomaille syntyy kiinteä toimipaikka?
Milloin paikallinen lupajärjestelmä tai arvonlisävero tulee sovellettavaksi?
Miten sopimukset laaditaan, kun asiakkaita on eri maissa?
Mitä laki sanoo tietosuoja- ja tietoturvavelvoitteista, kun tiedot liikkuvat rajojen yli?
EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) koskee sinua, vaikka työskentelisit Balilta, Dubaista tai Costa del Solilta käsin.
Usein suomalainen yhtiö voi toimia ulkomailta käsin, mutta poikkeustilanteita on. Maasta riippuu, syntyykö toimintaa koskevia paikallisia vaatimuksia. On hyvä konsultoida sekä suomalaista että asuinvaltion juridista asiantuntijaa.
Diginomadin sopimusriskit eroavat tavallisesta yrittäjästä muun muassa siinä, että asiakkaita on eri maissa, työnteon paikka voi vaihtua, ja vastuukysymykset korostuvat, kun toimitaan etänä.
Sopimuksiin kannattaa sisällyttää selkeät määräykset:
Ilman lainvalintaa ja toimivaltamääräystä riitatilanne voi päätyä käsiteltäväksi täysin yllättävässä maassa, mikä voi nostaa kustannuksia huomattavasti.
Vuokraukseen ja asumiseen liittyvät oikeudelliset säännöt voivat muuttua maittain täysin. Oikeusturva voi olla paljon heikompi kuin Suomessa – ja tämä pitää ymmärtää ennen sopimuksen allekirjoittamista.
1. Vuokrasopimusten muoto ja sisältö vaihtelee merkittävästi maittain
Suomessa vuokrasopimukset ovat tarkkaan säänneltyjä, mutta ulkomailla tilanne voi olla täysin toinen. Joissakin maissa vuokrasopimus voi olla:
2. Irtisanomissuoja ja purkuperusteet voivat poiketa radikaalisti
Suomessa vuokralaisella on vahva lainsuoja, mutta maailmalla näin ei aina ole. Esimerkiksi:
3. Vakuudet ja maksuehdot vaihtelevat maittain
Monissa maissa on täysin normaalia, että vuokranantaja edellyttää:
Suomalaiselle diginomadille nämä voivat tulla yllätyksenä, jos on tottunut Suomen vahvaan kuluttajansuojaan. Esimerkiksi Thaimaassa ja Arabiemiraateissa on tavallista vaatia useiden kuukausien vakuus tai jopa koko vuoden vuokra etukäteen. Suomen kuluttajasuojalain perusteet eivät suojaa näissä tilanteissa.
4. Vastuukysymykset voivat olla erilaisia kuin Suomessa
Suomessa vuokralainen vastaa vain omasta huolimattomuudestaan. Monet maat eivät tunne suomalaistyyppistä ”kohtuullisuusperiaatetta”. Monissa maissa:
Perheoikeus on yksi diginomadien riskialueista. Kun kotipaikka, varat, perhe tai työskentely ovat eri maissa, sovellettava laki ei ole enää itsestäänselvyys.
Seuraavat kysymykset on syytä miettiä kunnolla:
Sovelletaanko Suomen vai ulkomaan lakia?
Miten omaisuus jaetaan, jos sitä on useassa maassa?
Mikä on puolison asema, jos ero tulee ja kotipaikat ovat eri maissa?
Ilman ennakointia tilanteesta voi tulla paitsi juridisesti hankala, myös kallis. Kansainvälisessä elämässä suositeltavaa on laatia yhdessä juristin kanssa etenkin avioehto, testamentti, omaisuuden erillisyyttä koskevat sopimukset ja selkeät varallisuusjärjestelyt.
Kansainvälisissä perintötilanteissa voidaan soveltaa eri maiden lakeja yhtä aikaa. Tästä syystä testamentti on lähes aina välttämätön.
Yleinen periaate on, että perimys käsitellään vainajan viimeisen vakituisen asuinmaan mukaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että perintöverotus tai jako olisi yksinkertaista, jos:
Testamentissa kannattaa ratkaista ainakin:
Monessa tapauksessa paras ratkaisu on suomalainen testamentti, jota täydennetään tarvittaessa kohdemaassa. Väärin laadittu testamentti voi olla pätemätön ulkomailla, jolloin koko perintö jaetaan täysin paikallisen lain perusteella.
Myös perintöverotus voi yllättää diginomadin. Tästä syystä veroneuvonta ja varallisuusjärjestelyt ovat erittäin tärkeitä.
Rajat ylittävässä elämäntavassa on järkevää huolehtia kaikista yllä mainituista asioista. Autamme ulkosuomalaisia ja diginomadeja tilanteissa, jotka sekä ylittävät rajoja että vaativat selkeitä ratkaisuja. Meillä on omakohtaista kokemusta etätöiden tekemisestä ulkomailta Suomeen.
Ota meihin yhteyttä. Alkukartoitus on maksuton, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.
Tilanteesi alkukartoitus on maksuton. Vastaamme yhteydenottoosi saman päivän aikana.
Voit olla meihin aina yhteydessä matalalla kynnyksellä. Tilanteesi alkukartoitus on maksuton.
Law Clinic Oy | 3263868-2 | info(at)lawclinic.fi